Eurooppa

Ruotsissa verorahoja käytetään terrorismin tukemiseen

Säkerhetspolisens huvudkontor Bolstomtavägen, Solna. Kuva Säkerhetspolisen.

Miljoonia kruunuja julkisia varoja päätyy väkivaltaisten ääriliikkeiden taskuun. Suurin ongelma koskee islamistisia ympäristöjä.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on julkaissut vuoden 2020 vuosikirjan, jonka mukaan Ruotsiin kohdistuvat turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja niiden odotetaan kasvavan myös jatkossa. Uhkaa aiheuttavat erityisesti Venäjä, Kiina ja Iran sekä väkivaltaiset ääriliikkeet.

Perinteinen tiedustelun uhka jatkuu samaan aikaan kun ulkomaiset voimat ovat tehostaneet turvallisuutta uhkaavaa toimintaansa. Säpon mukaan väkivaltaisten islamistien ja äärioikeistojen aiheuttama uhka on myös kasvanut jatkuvasti. Väkivaltaiset vasemmistolaiset ääriliikkeet uhkaavat myös demokratiaa.

– Yhteiskunnan lisääntyvä polarisaatio ja polarisoiva retoriikka edistävät ääriympäristöjen kasvua. Julkisten varojen muodossa myönnetyt avustukset lisäävät liikkumavaraa, ja uusi tekniikka antaa väkivaltaa suosiville ääriympäristöille paremmat mahdollisuudet harjoittaa turvallisuutta uhkaavaa toimintaa salaa, Säpon päällikkö Klas Friberg kertoo.

Vuosikirjassa Säpo varoittaa, että ääriryhmien toimintaa tuetaan jopa verovaroilla.

– Julkisen tuen määrää organisaatioille, joilla on yhteyksiä väkivaltaisiin ääriympäristöihin, on vaikea arvioida järjestelmän avoimuuden puutteen vuoksi, mutta se on satoja miljoonia kruunuja.

Terrorismin torjunnan ja perustuslaillisen suojelun osastopäällikön Fredrik Hallströmin mukaan julkisia varoja jaetaan organisaatioille, jotka saattavat olla laillisia, mutta joissa esimerkiksi konfliktialueilta palanneet henkilöt harjoittavat väkivaltaisia ääriliikkeitä tukevaa toimintaa.

– Rahaa voidaan esimerkiksi lähettää ulkomaille terroristijärjestöjen tukemiseen, käyttää radikaalien luennoitsijoiden kutsumiseen tai muuhun epädemokraattiseen toimintaan.

Säpon mukaan julkisista varoista rahoitettujen ääriryhmien ongelma on tällä hetkellä suurin väkivaltaan yllyttävässä islamistisessa ympäristössä. Ääriryhmät hyödyntävät lain porsaanreikiä muun muassa käyttämällä sosiaaliturvajärjestelmää väärin.

Ruotsissa on noin 200 karkotuspäätöksen saanutta ihmistä, joiden katsotaan aiheuttavan turvallisuusuhan Ruotsille. Vain kolmasosa näistä karkotuspäätöksistä on pantu täytäntöön. Maassa oleilevat turvallisuusuhaksi luokitellut henkilöt vievät turvallisuuspoliisin resursseja.

– Niin kauan kuin he ovat maassa, he voivat harjoittaa haitallista toimintaa, Hallström sanoo.

Lähde Nyheter Idag.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa