Eurooppa Politiikka

Saksan maanviljelijät protestoivat

Kuva Pixabay.

Maanviljelijät Saksassa ovat huolissaan liittohallituksen uudesta maatalouspaketista. Viljelijät kokevat että heistä tehdään syntipukki ympäristökysymyksissä. Ohjelman tarkoitukseksi on ilmoitettu pohjavesien ja vesistöjen nitraattipitoisuuksien alentaminen sekä hyönteissuojelu. Viljelijät kokevat joutuvansa maksumiehiksi Mercosur-sopimuksen tuomasta uudesta kilpailupaineesta. He ovat huolissaan tulevaisuuden satotasosta ja tilojen kannattavuudesta.

Maatalousministeriön ja ympäristöministeriön hioman ohjelman tavoitteeksi on asetettu glyfosaatin kieltäminen vuoden 2023 loppuun mennessä sekä muiden torjunta-aineiden käytön rajoittaminen. Maatalousministeri Julia Klöckner (CDU) ja ympäristöministeri Svenja Schulze (SPD) väänsivät ohjelmasta puolitoista vuotta.

Viljelijät kokevat, ettei heitä ole valmistelussa kuunneltu. He pelkäävät byrokratian lisääntyvän ja satotasojen romahtavan – tilojen joutuvan elinkelvottomiksi. Viljelijäväestö on huolissaan myös Mercosur-maiden kanssa solmittavan tuovat lisää kilpailupainetta. Saksan maataloustuottajien liitto on vaatinut liittohallituksen ohjelman korjaamista erityisesti hyönteissuojelun osalta. Pelättävissä on, että 2,3 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata joutuu erityisten rajoitusten kohteeksi. Se vastaisi Baijerin maatalouden hyötypinta-alaa.

Focus online on tavannut maanviljelijä Thomas Frenkin, jonka maatila sijaitsee Baden-Württembergissä. Hän sanoo pitkässä haastattelussa muun muassa, että maaseudun säilyttämisestä puhutaan paljon. Siksi tulisikin vahvistaa maataloutta lisäinvestoinneilla. Sen sijaan on maataloudesta tehty syntipukki. Tämä koskee kaikkia tuotantosuuntia ja -tapoja. Myös luomuviljelijät joutuvat käyttämään erilaisia torjuntamenetelmiä, muutoin uhkaa satotason totaalinen romahdus.

Viljelijät torjuvat EU:n taholta esitetyt väitteet Saksan maaseudun kaivojen korkeista nitraattipitoisuuksista, sillä 98 prosentissa kaivoista pitoisuudet ovat matalia. Vain kaksi prosenttia ylittää raja-arvot, niistäkin osa muualla kuin maatalousalueilla. Nitraattia valuu vesiin muun muassa ajo-ojista, joten kaikki ei päädy puhdistamoille. Sekä laitoksissa että ojituksissa tarvitaan parannuksia. Maatalouden päästöihinkin on aiheellista puuttua.

Tuottajat korostavat olevansa yhteistyössä luonnon kanssa – ei suinkaan sitä vastaan. Sadonkorjuun jälkeen kylvetään pelloille kasveja, joista mehiläiset hyötyvät – mutta myös maaperä ja pohjavesi. Juuri viljelijälle on puhdas ilma, ympäristö ja luonto tärkeintä. Harmillista on, että Mercosur-sopimuksen kautta saksalainen maatalous joutuu kilpailemaan maiden kanssa, joissa ympäristö- ja puhtausseikkoihin suhtaudutaan toisella tavalla. Tuloksena Saksaan saadaan halpaa naudanlihaa, joka valtaa markkinat. Kotimainen maatalous on petetty. Viljelijät vaativat neuvotteluja, jossa myös heitä kuullaan, sanoo 42-vuotias viljelijä Frenk.

Viljelijöiden huoli on synnyttänyt erilaisia paikallisia protesteja. Hautaristejä on jossakin pystytetty uhkaavan tilakuoleman merkkinä.

Kireät tunnelmat eivät johdu pelkästään hallituksen ohjelmasta. Tuottajahinnat ovat pysyneet matalalla tasolla. Maidon matalaa tuottajahintaa on protestoitu aiemminkin. Maitolitrasta tuottaja saa 35-36 senttiä, paikoin vähemmänkin. Luomumaidon tuottajahinta on 48 senttiä. Viljatonnista tuottaja saa 160-180 euroa eli 16-18 senttiä kilolta. Sianlihasta tuottaja saa noin 1,90 euroa kilolta, naudanlihasta, myös vasikoista noin 3,50 euroa. Lypsylehmän osalta hinta laski kesän 3 eurosta lokakuun 2,70 euroon.

Maatalouden kriisistä ja tuottajien ahdingosta ilmenee monenlaisia merkkejä. Maatalousministeriö on juuri ilmoittanut, että karjatiloilla ylimääräisistä lehmävasikoista maksettiin lokakuussa enää 8,5 euron korvaus, kun vielä toukokuussa 25 euroa. Sonnivasikoista maksettiin alle 50 euroa, toukokuussa vielä yli 100 euroa.

Lähteet Focus, n-tv(1, 2)

Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset