Eurooppa Politiikka

Saksan sisäpolitiikka kiivaassa keskustelussa liittopäivillä

Bundestag. Kuva Nick Perretti / Flickr / CC BY 2.0

Saksan liittopäivillä on käyty vilkas keskustelu Thüringenin poliittisten tapahtumien vuoksi. Liberaalit pyytävät anteeksi liittoa AfD:n kanssa. Vasemmistopuolue tahtoo ettei poliittista tabua rikota. AfD:n kanssa ei saa äänestää. CDU torjuu yhteistyön myös Linken kanssa. Sosialidemokraatit ja vihreät puolustavat vasemmistoyhteistyötä.

Liberaalien puoluejohtaja Christian Lindner (FDP) pyysi liittopäivillä anteeksi puoluetoveri Thomas Kemmerichin valintaa osavaltion pääministeriksi AfD:n tuella. ”Tunnemme häpeää annettuamme AfD:lle tilaisuuden höynäyttää meitä ja parlamentaarista demokratiaa. Pyydän anteeksi FDP:n puolesta. Erfurtissa tehtiin virhe, mutta tämä ei toistu”. Lindner matkusti heti valinnan 5. helmikuuta tapahduttua käännyttämään sikäläistä puolueväkeä. Kemmerich pyysi pian eroa sekä valinnasta että paikallisesta puoluejohdosta.

Linken ryhmäjohtaja Amira Mohamed Ali sanoi Thüringenin valinnan olleen ”demokratialle äärimmäisen vaarallinen tabun rikkominen”. Kyse ei olisi siten ainoastaan yhdestä osavaltiosta, vaan periaatteellista yhteistoimintakiellosta koko Saksassa. Ei voida sietää, että AfD:n edustajat äänestävät valintansa mukaan. Heidän tukensa saaneiden tulee vetää johtopäätöksensä. Ruotsissa vastaava ”sietämisen kielto” on par´aikaa purkautumassa.

AfD:n ryhmäjohtaja Alexander Gauland tähdensi olevan ”maailman luonnollisin asia, kun demokraattisesti valitut edustajat äänestävät demokraattisesti valitun” osavaltion pääministeriksi. Tällaisen valinnan peruminen ei ole normaalia. Gauland varoitti Thüringenin CDU:ta tukemasta aiemman pääministerin Bodo Ramelowin valintaa. Tuolloin AfD olisi ainoa oppositiopuolue Erfurtissa; CDU olisi jäämässä sosialidemokraattien tapaan vaille merkitystä.

CDU:n pääsihteeri Paul Ziemiak sanoi olevan oikein nimittää Björn Höckeä natsiksi, ”koska hän on natsi”. Höcke on Thüringenin AfD:n puheenjohtaja, jonka kontolle tapahtumat on saatettu. Julkisessa puheessa hänet on nimetty puolueensa äärisiiven johtajaksi. Paikallinen oikeusistuin oli antanut päätöksen, että Höckeä saa nimitellä jopa fasistiksi. Tuomiolauselmaa käytetään sikäläisessä debatissa poliittisena ”luonnetodistuksena”. Muun muassa pääministerin virkaan uudelleen pyrkivä, maltillisessa maineessa kulkeva Bodo Ramelow (Linke) toisteli asiaa eritoten 5.2. vaalin jälkeen.

Paul Ziemiak torjui yhteistyön myös Linken suuntaan. Hän huomautti osan puolueen kansanedustajista olevan suojelupoliisin (Verfassungsschutz) tarkkailussa. Koska Ramelow on heidänkin ehdokkaansa, ei CDU:n tule valintaa Erfurtin maapäivillä tukea. Sosialidemokraattien Carsten Schneider kehoitti sikäläistä CDU:ta pohtimaan, auttaako Linken ja AfD:n samaistaminen lopultakin jälkimmäisen asiaa.

Vihreiden ryhmäjohtaja Katrin Göring-Eckardt puolusti Linkeä. ”Thüringenissä on tehty tiliä historiasta, siksi voimme olla liitossa”. Linken liittopäiväryhmän toiminnanjohtaja, entinen europoliitikko Jan Korte vaati idän CDU:lta tilintekoa DDR-ajasta, joka puuttuu, toisin kuin Linkessä. Korte viittasi sekä Wenden jälkeisiin poliitikkoihin että SED:n tukipuolueena toimineeseen, sallittuun kristillisdemokraattiseen puolueeseen.

Saksalainen media ei ole nostanut esille liittokansleri Angela Merkelin toiminnan arvostelua, jos sitä on esitetty. Saksan perustuslaki ei anna etenkään liittohallitukselle, saati kanslerille lupaa puuttua osavaltion poliittisiin valintoihin. ”Puoluelinjaa” pitkin puuttuminen on arkipäiväistä. Merkel ei ole enää CDU:n puheenjohtaja eikä siten asemassa määräillä puoluetovereita sen paremmin liittovaltion kuin osavaltion tasolla.

Perustuslaki takaa osavaltioille tietyn itsenäisen päätäntävallan, mukaan luettuna paikallinen lainsäädäntö. Se ei voi olla ristiriidassa Saksan lakien kanssa. Tällaiset asiat ratkaisee oikeuslaitos eikä liittohallitus, joka on poliittisten päätösten toimeenpanija. Osavaltiot ovat perustuslain mukaan myös sikäläisen ”ylähuoneen” tai senaatin asemassa. Thüringen on yksi liittoneuvoston (Bundesrat) perustajasubjekti. Neuvostolta on saatava tuki hallituksen liittopäiville (Bundestag) esittämien lakien hyväksymiselle. Muutoin ne eivät astu voimaan. Tässä valossa liittokanslerin puuttuminen osavaltion asioihin on erityisen raskauttavaa.

Eräs seuraus Saksan politiikkaa heiluttavasta kriisistä on, että vielä yksinäisenä toimituspääministerinä, ilman osavaltiohallitusta vielä muodollisesti virassa oleva Thomas Kemmerich ei osallistunut perjantaina liittoneuvoston istuntoon. Näin jäivät käyttämättä osavaltion neljä ääntä perustuslaillisen kollegion istunnossa.

Liittopäivien puheenjohtaja Wolfgang Schäuble (CDU) lienee huomannut vallitsevan ristiriidan puolustaessaan poliitikkona Merkelin toimintaa. Viittaukset 75 vuotta sitten päättyneeseen natsiaikaan ovat käytössä jälleen.

Lähteet MDR (1, 2), n-tv (1, 2).

  • 68
    Shares
Tagit

Liity kannattajajäseneksi