Eurooppa Politiikka

Saksan suojelupoliisi julkisti raportin äärijärjestöistä vuodelta 2018

Antifa Mailandissa 2015. Kuva Fedra Studio / Flickr / CC BY 2.0

Saksan suojelupoliisi julkisti vuosiraportin äärijärjestöjen poliittisesti motivoiduista rikoksista ja väkivallasta vuodelta 2018.

Saksan suojelupoliisi julkisti toissapäivänä vuosiraportin erilaisten äärijärjestöjen poliittisesti motivoiduista rikoksista ja väkivallasta viime vuodelta. Raportissa käsitellään aihetta laajasti, mutta sen esittelyssä ja uutisoinnissa pääpaino on viime aikoina ollut äärioikeiston, äärivasemmiston ja ääri-islamistien toiminnassa. Nyt raporttia oli odotettu suurella kiinnostuksella Chemnitzin viime vuoden tapahtumien sekä Hessenissä äskettäisen poliittisen murhan johdosta. Selvityksen julkisti torstaina Verfassungsschutzin eli sikäläisen Supon päällikkö Thomas Haldenwang lehdistötilaisuudessa sisäministeri Horst Seehoferin (CSU) kanssa.

Äärivasemmistolaisten määrä lisääntyy, islamisteja epäillään kymmenien valtiorikosten suunnittelusta

Selvityksen mukaan äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin kuuluu 32 000 henkilöä, lisäystä 2500. Väkivaltaisuuksiin valmiita olisi noin neljäsosa. Äärioikeistolaisten ryhmien jäsenten määrä on pysynyt 24 000 henkilössä, joista väkivaltaan valmiita 12 700 henkilöä. Ääri-islamistien määrä olisi 26 500, hiukan nousua. Raportti ei esitä arvioita heidän taipumustaan väkivaltaisuuteen.

Raportin mukaan äärivasemmistolaiset olisivat tehneet vajaat 8000 poliittisesti motivoitua rikosta, joista erilaisia väkivallantekoja 1340. Vuonna 2017 luvuiksi arvioitiin 9750 ja 1965 – tuolloin tapahtuivat Hampurin mellakat, jotka nostivat silloista rikostasoa. Äärioikeistolaisten tilille tuli noin 20 000 rikosta, joista varsinaista väkivaltaa 1150 tapausta – luvut samoissa kuin 2017. Sanotusta rikosmäärästä vihapuheen kaltaiset teot käsittivät alle 12 600 tapausta ja kiihotus kansanryhmää vastaan alle 4700 tapausta eli yhteensä viisi kuudesosaa kaikesta. Väkivallanteot olivat pääosin pahoinpitelyjä maahanmuuttajia kohtaan, yli 800 tapausta. Äärivasemmistolaisiin kohdistui reilut 110 tapausta. Nämä puolestaan kohdistivat erilaista väkivaltaa äärioikeistolaisiin 290 tapauksessa.

Islamistien tekemäksi kirjattiin 450 rikosta, joista 63 oli raskaan valtiorikoksen suunnittelua, 144 kappaletta terroristisen toiminnan tukemista sekä muutamia kymmeniä uhkauksia, kiihotusta kansanryhmää vastaan tai antisemitistisiä tekoja. Suppeita tietoja katsoessa kiinnittyy huomio siihen, ettei oikeistolaisten tekemiin pahoinpitelyihin olisi vastattu tai oltu osapuolia.

Vasemmistolainen ja oikeistolainen rikollinen toiminta poikkeavat toisistaan

”Vasemmistolainen” ja ”oikeistolainen” po. rikollinen toiminta on profiililtaan varsin poikkeavaa. Vasemmalla korostuu viranomaisten vastustaminen, erilainen vahingonteko, valtion ja ”infran” vastaiset vaaralliset teot, tulipalojen sytyttäminen. Oikealla vahingonteko ja vastaavat ovat selvästi vähäisempiä. Viranomaisten ja valtion vastaisuus on myös vähäistä. Ehkä yllättäen näiden äärilaitojen keskinäinen väkivalta painottuu vasemmistolaisten ”ylivoimaan”.

Raportissa korostuu voimakkaasti etenkin Chemnitzin sekä Ostritzin (Sachsen) ja Köthenin (Sachsen-Anhalt) tapaukset viime vuodelta. Nehän lähtivät liikkeelle maahanmuuttajien tekemistä vakavista rikoksista. Saksan suojelupoliisissa korostetaan perinteiset mobilisaatiorajat ylittävää äärioikeiston toiminnan vaikutusta, kuten etenkin Chemnitzin suuret mielenosoitukset nähdään. Esille tuodaan yleisön koostuneen suurimmalta osalta ”porvarillis-demokraattisesta spektristä”, mutta arvioidaan äärioikeiston päässeen näkyvällä esiintymisellään antamaan ilmettä ja omimaan tilaisuuksia. Tapahtumista, kuten maahanmuuttajien tekemistä henkirikoksista saatiin aihetta muukalaisvastaisen, rasistisen ja islamofobian sanoman levittämiseen, katsoo raportti.

Sisäministeri Seehofer ehätti jo ennen raportin julkistamista tuomaan esille, Kasselin hallintopiirin puheenjohtajaan kohdistuneen murhan jälkeen, kuinka vaarallisena hän pitää äärioikeistolaista verkostoa, jonka taholta olisi pelättävissä enemmänkin vakavia väkivaltaisia iskuja. On puhuttu jopa terroriverkostosta.

Raportti ei kerro arviota väkivaltaisten islamistien määrästä

Raportissa tuodaan toki esille islamististen terrori-iskujen vaara. Kuitenkaan ei esitetä likimääräistäkään arviota väkivaltaisten islamistien määrästä, vaikka ryhmittymä vertautuu kahteen muuhun. Muutenkin havainnointi sillä suunnalla vaikuttaa melko hataralta – vai onko viranomaisilla aihetta pitää tietojaan enemmän salassa.

Raportissa käsitellään suuri määrä erilaisia järjestöjä tai suuntauksia, kuten ”Identitäärinen liike” (IBD), vanhan Saksan valtakunnan perintöä vaalivia ”Reichsbürgereitä” sekä kirjavaa joukkoa ”Selbstverwaltereita”, osa valtionvastaisia, osa lähinnä yksilöanarkistisia virtauksia. Tietysti myös eri suuntausten puolueita tai järjestöjä, ulkomaalaistaustaisia (ei-islamilaisia) järjestöjä ynnä muuta.

Raportti (388 sivua) ja tiivistelmä löytyvät netistä.