Kolumnit

Saksan suurin natsijärjestö on turkkilainen Harmaat Sudet

Kuva Immanuel Giel / Wikimedia Commons / public domain

Saksassa toimivista oikeistoradikaaleista ryhmittymistä suurin on turkkilaisista koostuva Harmaat Sudet. Sudet peittoavat 18 000 jäsenellään moninkertaisesti varsinaisen natsipuolue NPD:n , johon kuuluu 4 500 jäsentä. Tiedon kertoo Saksan poliittisen kasvatuksen liittovaltiokeskuksen (Bundeszentrale fur politische Bildung, BpB) riskiarvio ja historiikki Susi–liikkeestä. Keskuksen riskiarvio puhuu väkivaltaisesta, antisemiittisestä ja turkkilaisten ylemmyyttä valittuna kansana korostavasta liikkeestä, jonka tavoitteena on uusottomanian rakentaminen.

Suden synty

Harmaiden Susien johtoajatus syntyi jo 1900–luvun alussa ilmentämään turkkilaista oikeistoradikalismia, turanismia. Turan tarkoittaa suurturkkilaista valtiota, joka on liikkeen perusajatuksia Koraanin oppien kirjaimellisen tulkinnan lisäksi.

Liike piristyi huomattavasti vuonna 1933, jolloin Adolf Hitler otti Saksassa vallan käsiinsä. Tästä alkoi Saksan ja Turkin suhteiden lähentyminen. Turkki oli toisen maailmansodan aikana virallisesti neutraali, mutta syvensi suhteitaan natsi-Saksaan. Turkki oli natsi–Saksan merkittäviä raaka-ainetoimittajia varustautumisen ja itse sodan aikana.

Turkin turanistiset piirit olivat erittäin kiinnostuneita NS-ideologiasta, ja Saksan suurlähettiläs Franz von Papenin luona ideologiaa selitettiin innostuneille kuulijoille. Vuonna 1934 liike ajoi läpi ensimmäiset antisemitistiset pakkosiirrot karkottamalla Kreikan ja Bulgarian kanssa jakamaltaan Bosborin salmen Euroopan puolella sijaitsevalta alueelta kaikki juutalaiset pois.

Sodan jälkeen Turkki antoi vangita ja tuomita pitkiin vankeusrangaistuksiin hallinnossa vaikuttaneita turanisteja. Heidät kuitenkin vapautettiin kylmän sodan tuodessa kommunistisen vaikutuksen maahan. Nämä ryhmittymät tasapainottivat toisiaan taistelussa maan johdosta. Tätä hetkeä pidetään turkkilaisen oikeistoradikalismin uudelleen syntymän hetkenä.

Ülkücü–liike leviää Turkin ulkopuolelle

Harmaiden Susien jäsenet kutsuvat itseään Ülkücü:ksi, joka tarkoittaa ideologiaa. Ülkücü–ideologia on kahtia jakautunut Nationalistisen liikkeen puolueeksi (MHP – Milliyetçi Hareket Partisi) ja Suureksi yhtenäisyyden puolueeksi (BBP – Büyük Birlik Partisi). Nämä molemmat haaraliikkeet vaikuttavat niin Turkissa, kuin Euroopassa useiden koraanikoulujen, islamististen järjestöjen ja moskeijoiden välityksellä. Järjestöllä on myös nuoriso-osasto Idealistiset Nuoret (Ülkücü Gençlik), joka varmistaa jälkikasvun tulevaisuuden toimintaan.

Vuonna 1960 38 upseerin muodostama joukko – ”Kansallisen yhtenäisyyden komitea” – kaatoi demokraattisen DP–puolueen hallituksen. Kolme hallituksen ministereistä tuomittiin kuolemaan ja DP–puolue kiellettiin. Tähän vallankaappaukseen osallistui Alparslan Türkeş, joka halusi viedä läpi omia turanistisia ajatuksiaan.

Turanistinen liike eli nousuja ja laskuja kotimaassaan läpi 70-, 80-, 90-lukujen kunnes saavutti 1998 nousukiidon kurdien PKK–järjestön johtajan Abdullah Öcalanin pidätyksen jälkeen. Puolue muutti taktiikkaansa rauhoittuen hieman, mikä tuotti tulosta 2015 parlamenttivaaleissa, joissa puolue keräsi 11,5 prosenttia äänisaaliin. Samalla puolueelle aukesi yhteistyömahdollisuus AKP–puoluetta johtaneen Recep Tayyip Erdoğanin kanssa.

Susien ideologia

Susien ideologia perustuu turkkilaiseen oikeistoradikalismiin, joka esiintyy eri muodoissa ja säännöillä – esille tulee rasistinen asenne muita kansoja kohtaan sisältäen seksismin, homofobian, antisemitismin, autoritarismin, johtajakultin, väkivaltaisuuden ja niin edelleen.

Nationalismi ja idealismi (Milliyetçilik ve Ülkücülük) yhdistyy liikkeessä idealistiseksi nationalismiksi. Tämä korostuu turkkilaisten käyttäytymisessä muita kansoja tai rotuja kohtaan. Liikkeen sisällä ja ulkoisessa imagossa kiistetään jyrkästi rasististen voimien ja ajatuksien olemassaolo, mutta esimerkiksi viha armenialaisia, kurdeja tai juutalaisia kohtaan on nähtävissä selvästi liikkeen toiminnassa.

Liikkeen esiajattelija Nihal Atsız on kirjoittanut jo 60–luvulla Susille laumakäyttäytymisen oppaan, jossa hän kertoo: – Turkkilainen uskoo rotunsa ylemmyyteen ja on valmis uhraamaan saavuttaakseen uuden turkkilaisen imperiumin historian mallin mukaan. Hän on erityisesti Moskovan (CCCP ja kommunismi) vihollinen.

Liike on Alparslan Türkeşin mukaan myös avoimesti kurdivastainen: – Jos kurdit puhuvat jatkossa primitiivistä kieltään (….) joutuvat he turkkilaisten hävittämiksi kuten armeenit, georgialaiset ja kreikkalaiset hävitettiin Turkin alueilta juurineen.

Uuden valon doktriini

MHP–politiikan keskiöön on nykyaikana kiivennyt Uuden valon doktriini (Dokuz Işık), joka pitää sisällään Alparslan Türkeşin ideoimana ylimaallisen, erittäin nationalistisen ja islam-myönteisen perustan. Türkeş:in mukaan nationalismi, idealismi, itsekunnioitus, tiede, yhtenäisyys, maanviljely, vapaus ja itsenäisyys ovat liikkeen ideaaleja.

Politiikan tutkijat Karl Binswanger ja Fethi Sipahioğlu ovat molemmat verranneet kirjoitusten ja sääntöjen muistuttavan Adolf Hitlerin Mein Kampf-teosta.

Führer-uskollisuus liikkeessä esiintyy poliittisissa tilaisuuksissa, joissa liikkeen perustajaa kunnioitetaan ”Führerinä” (Başbuğ). Perustajan kuvia kannetaan marsseilla ja ripustetaan seinille. Türkeşin periaatteet ovat Susille kuin määräyksiä.

Turkkilaisen Euroopan mobilisointi

Liikkeen johtaja Türkeş tuli vuonna 1995 Saksan Esseniin puhumaan Türk Federasyon – järjestön tilaisuuteen. Puheessa kuultiin ensimmäisen kerran turkkilaisesta Euroopasta (Avrupa Türklüğü). Türkeş halusi kerätä Turkin ulkopuolella asuvat turkkilaiset kokoon yhtenäisen aatteen taakse. Liike kehitti iskulauseen ”Tule saksalaiseksi, pysy turkkilaisena”, jolla kehotettiin turkkialaisia ottamaan vastaan Saksan passi ja kansalaisuus sekä toimimaan liikkeen tavoitteiden eteen Saksan hallinnossa ja politiikassa.

Susien organisaatio ja toiminta Saksassa

Saksassa syntyi jo 60- ja 70-luvuilla vahvoja turkkilaisradikaaleja liikkeitä ”Gastarbeiter–ilmiön” kautta. Vuonna 1978 perustettiin kattojärjestö ADÜTDF, joka nykyään tunnetaan Türk Fedarasyon -nimellä. Järjestö on rekisteröity Frankfurt am Mainissa. Türk Fedarasyon on nimellisesti riippumaton laillisesti, ideologisesti ja sisällöllisesti, mutta voidaan silti pitää Susien sisarjärjestönä.

Vastaavia kattojärjestöjä ja Susien osastoja on Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Sveitsissä sekä Australiassa ja USA:ssa.

Sisäisten ristiriitojen vuoksi Türk Federasyonin lisäksi Saksassa vaikuttavat emoliikkeestä lohjenneet ATB– (Euroopan turkkilainen unioni) ja ATIB–järjestöt (turkkilainen islamistisen Euroopan unioni). Viimeisenä mainittu on tunnettu Susien erityissuosijana ja suojelijana.

Kaikkien kolme järjestön alla toimii Saksassa noin 300 järjestöä, joissa on kaikkiaan noin 18 000 rekisteröitynyttä jäsentä.

Rakenne

Liike on rakennettu erittäin hierarkisesti, ja johtajien lisäksi liikkeen johtoon kuuluu erottamattomasti ”kurinpitolautakunta”. Lautakunnan tehtävänä on selvittää erimielisyyksiä ja riitatilanteita ja rangaista rikkomuksista sekä luoda suunnitelmia ja sääntöjä. Esimerkkinä lautakunnan luomista jäsenjärjestöjä koskevista velvoitteista mainittakoon ehdoton käsky ”toteuttaa lautakunnan esittämät päätökset” ja kiellon ”lopettaa tavoitteen saavuttamisen tavoittelu”.

Saksa on jaettu yli kymmeneen läänitykseen, jotka käyvät osittain yhteen Saksan liittotasavallan osavaltiorajojen kanssa. Toisaalta joissain osavaltioissa, joissa on paljon turkkilaisia, kuten Baijeri, Baden-Württemberg tai Nordrhein-Westfalen , on toiminta jaettu useampaan osaan.

Liikkeen kaikki kolme osaa vaikuttavat suoraan alajärjestöihinsä paikallistasolla turkkilaisiin uskonnollisiin järjestöihin, yrittäjäjärjestöihin sekä kulttuuriin ja urheiluun liittyviin järjestöihin saakka. Ne myös kehottavat jäseniään liittymään saksalaisiin puolueisiin ja vaikuttamaan sitäkin kautta oman ideologiansa edistämiseen.

Saksassa Alparslan Türkeşin visiota ”turkkilaisesta Euroopasta” mainostetaan kiivaasti: – Me taistelemme turkkilaisen kansanyhteisön kansallisten ja ideologisten arvojen säilyttämisen puolesta ja näiden arvojen siirtämiseksi tuleville sukupolville, sanoi liikkeen tuolloinen johtaja Şentürk Doğruyol vuonna 2009 Saksan Essenissä.

Vuonna 2004 Nordrhein-Westfalenin turvallisuuspalvelu katsoi tiedotteessaan Harmaiden Susien olemassaolon ”lisäävän rinnakkaisyhteiskuntien lisääntymistä Euroopassa, mikä estää turkkilaistaustaisten integroitumista saksalaiseen yhteiskuntaan”.

Vuosi 2016 ja Erdoğanin suuri voitto käännekohtana?

Kesäkuussa 2016 epäonnistunut sotilasvallankaappaus teki Erdoğanista itsevaltiaan, ja komento kurdien suuntaan ja muita poliittisia vastustajia kohtaan koveni. Saman kesäkuun viimeisenä päivänä organisoi Harmaat Sudet suuren Erdoğan-myönteisen mielenosoituksen Saksan Kölnissä. Myös Münchenissä, Berliinissä, Stuttgartissa, Gelsenkirschenissä ja muissa pienemmissä kaupungeissa marssittiin Erdoğanin puolesta.

Maaliskuussa 2017 Saksaan saapui puhumaan Erdoğanin johtaman AKP-puolueen ulkoministerinä toiminut Mevlüt Cavuşoğlu, joka ilmaisi kuuluvansa Harmaisiin Susiin tai ainakin tukevansa heidän turanistista katsomustaan tekemällä Susi–tervehdyksen kädellään.

Onko natseilla eroa?

Saksalaisten kansallissosialististen liikkeiden nousu 70–luvulla toi Harmaille Susille lisää harmaata. Liikkeiden samankaltaisuus ja toisaalta väistämätön törmäyskurssi aiheutti ongelmia. Yhtäältä Susia miellyttivät natsien hyökkäykset vasemmistokurdeja vastaan,mutta toisaalta Sudet näkivät natsit sosialististen voimien lisänä 70– ja 80–luvun aatteellisten liikkeiden myllerryksessä.

Vuonna 1977 kirjoitetussa kiertokirjeessä Alparslan Türkeş kuvaili liikkeiden suhdetta näin: – … Meille asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi on meidän MHP–puolueessa käytettävä NPD–puolueen toimintajoukkojen kokemuksia ja työtapoja hyväksemme. MHP–puolueen keskustoimisto antaa tästä yksityiskohtaisia ohjeita.

Saksan uusnatsitkin olivat huomioineet turkkilaisten saavutukset. Saksalaisen uusnatsijärjestön Kansallisten sosialistien toimintarintama (Aktionsfront Nationaler Sozialisten, ANS) johtaja Michael Kühnen kertoi tästä haastattelussa vuonna 1978: – Meillä on hyvät yhteydet heihin niin kansallisella, kuin kansainvälisellä tasolla. Me tunnemme nämä ihmiset ja kunnioitamme heitä. Harmaat Sudet ovat käytännössä turkkilaisen kulttuurin vaalimisen henkilöitymä, ja meillä on suuret sympatiat heidän tavoitteilleen.

Tämä lämmin suhde on kestänyt tähän päivään. Vuonna 2009 NPD–puolueen Hessenin osavaltio-osaston johtaja Jörg Krebs kehui MHP–puolueen edellisissä Turkin parlamenttivaaleissa saavuttamaa tulosta:

– Viimeisissä parlamenttivaaleissa 22 kesäkuuta 2017 Turkin kansallispuolue – joka on Saksan kansallispuolueille hyvin tuttu – MHP sai uskomattoman 14,29 prosentin kannatuksen Turkin parlamenttivaaleissa ja 70 edustajaa parlamenttiin. Nämä 70 edustavat kansansa hyvää järkkymättömästi, ja siksi EU–jäsenyysneuvottelut on katkaistu. Nämä edustajat ovat kaikkien nationalistisesti ajattelevien saksalaisten liittolaisia, koska mekin vastustamme Turkin liittymistä Euroopan unioniin. Tästä syystä on meidän mietittävä käyttäytymistapojamme Saksassa elävien kansallisradikaalien turkkilaisten kohdalla … Kuitenkin tänään on voimassa eräs sääntö vahvempana, kuin koskaan, nimittäin:

Viholliseni vihollinen on ystäväni!”

Lähteet: BpB

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset