Kotimaa

Sanomalehti Kaleva KKO:n PVL-lakkauttamispäätöksestä: ”Myös Suomen Sisun laillisuutta voidaan joutua arvioimaan” – Rikosoikeuden professori: ”Maahanmuuttoa saa kritisoida ja kansallismielinen saa olla”

Suomen Sisun esitteestä.

”Ihmisoikeusajattelussa on täysin kiistatonta, että saa ilmaista voimakkaita mielipiteitä ja saa kritisoida maahanmuuttoa, tällaisia kysymyksiä saa puolustaa ja saa olla kansallismielinen. Tämä ei ole mitenkään huono asia.” – rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Korkein oikeus päätti viime viikolla Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osaston sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvien alaosastojen sekä Pohjoinen perinne ry:n lakkauttamisesta.

Asiasta uutisoi myös Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyvä Kaleva. Kaleva kirjoitti Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion sanoneen, että myös Suomen Sisun laillisuutta voitaisiin arvioida tulevaisuudessa Korkeimman oikeuden päätöstä ennakkotapauksena käyttäen.

Suomen Sisu ry pyrkii tukemaan suomalaisen kulttuuriperinteen, Suomen kansan sekä kansallisen omaleimaisuuden säilymistä. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen Sisun pyrkii kokoamaan yhteen kansallisesti ajattelevat suomalaiset ja kehittämään kansallismielistä aatetta ja sen elinmahdollisuuksia sekä edistämään yhteiskunnan kehittymistä kansallismieliseksi.

Toiminnallaan yhdistys suojelee ja säilyttää suomalaista kulttuuriperinnettä ja Suomen luontoa sekä edistää Suomen kansan hyvinvointia ja menestystä, suomen kielen asemaa, suomalaisuutta, isänmaallisuutta, kiintymystä kotimaahan sekä vastustaa epäkansallisia ilmiöitä.

Pyysin professori Nuotiolta haastattelun jotta selviäisi, miksi Suomen Sisu on mainittu Kalevan artikkelissa järjestönä, jonka laillisuutta ja olemassaoloa tulisi arvioida.

– Sanoin silloin toimittajalle, että olen rikosoikeuden professori. En ole politiikan tutkija enkä ole tutkinut näitä järjestöjä, mutta kuitenkin esillä on ollut, että PVL ei ole ainoa järjestö, joka on aktivoitunut, Nuotio korostaa

– Tarkoitus ei ollut erityisesti ottaa kantaa, onko Suomen Sisun toiminta lainvastaista ja pitääkö sen lakkauttamista jotenkin ponnistaa, rikosoikeuden professori jatkaa.

Kun Nuotio keskustelun aikana viittaa äärioikeistolaisiin järjestöihin, pyydän selkeyttämään, mitä äärioikeistolaisuus Suomen Sisun tapauksessa tarkoittaa.

– Katsotaanpa, mitä Suomen Sisu kertoo itsestään, Nuotio sanoo.

Siirrymme molemmat Suomen Sisun verkkosivustolle.

– Täällä on kansanedustajia, Eerola, Halla-aho, Hirvisaari, Immonen … ainakin on profiloitunut mielestäni Vastarintaliikkeenkin … eikö tässä ole juuri sitä, että osittain samoja ihmisiä on toiminut näissä eri ryhmissä?

Kiistän Nuotion käsityksen perussuomalaisten kansanedustajien osallistumisesta PVL:n toimintaan: ”Ei missään tapauksessa.”

– Eikö? Nuotio hämmästyy ja jatkaa: ”Olennaistahan tässä on se, että sitoudutaan demokraattisen yhteiskunnan pelisääntöihin, eli ei ajeta esimerkiksi kansallissosialistista ideologiaa tai esimerkiksi ideologiaa valkoisen miehen ylivallasta.”

Nuotio muistuttaa Kalevan toimittajalle Suomen Sisusta antamastaan kommentista.

– Kyseessä oli vain yleiskommentti siitä, että nimenomaan tämä ratkaisu antaa perusteita arvioida, minkälainen perus- ja ihmisoikeustesti tässä kysymyksessä on. Näitä asioita on meillä testattu viimeksi 70-luvulla Pekka Siitoimen tapauksessa. Hän perusti erilaisia järjestöjä ja niitä lakkautettiin, mutta silloin Suomi ei ollut vielä ihmisoikeussopimuksessa mukana eli ihmisoikeusnormisto ei velvoittanut. Lisäksi perusoikeussäännöstömme on uudistettu 1995. Modernissa maailmassa tämä on ensimmäinen kerta, kun selvitetään, minkälaisia reunaehtoja tässä asiassa on. Siksi kyseessä on kiinnostava ennakkotapaus.

Palaamme PVL:n tapaukseen, mikä Nuotion mukaan on ollut kohtalaisen selvä.

– Tässä on kaikki merkit punaisella, on lainvastaiset tavoitteet, lainvastaiset keinot, väkivallan hyväksyminen. Tässä tapauksessa oli kriteerejä, mitä ihmisoikeustuomioistuimessa on käytännössä pidetty hyväksyttävinä perusteina. Korkeimman oikeuden ratkaisu on mielenkiintoinen. Siinä todetaan että tavoitteet ovat olleet yhteiskuntajärjestyksen vastaisia, kuten myös keinot.

Lievemmät poliittiset järjestöt tulee Nuotion mukaan katsoa erikseen,

– Korkeimman oikeuden ratkaisu osoitti sen, että on mahdollista soveltaa lakkauttamista. Korkein oikeus katsoi piirteiden olevan niin rajuja, että varoitus ei riittänyt. Yhdistyslaki mahdollistaa varoituksen antamisen, mutta varmasti katsottiin, että tässä on niin periaatteellisia kysymyksiä, että on vaikea kuvitella järjestön yhtäkkiä muuttuvan aivan toisenlaiseksi.

Rikosoikeuden professori korostaa, että ilmaisunvapaus on edelleen olemassa, mutta kiihottaminen ryhmiä vastaan on rangaistavaa.

– Ihmisoikeusajattelussa on täysin kiistatonta, että saa ilmaista voimakkaita mielipiteitä ja saa kritisoida maahanmuuttoa, tällaisia kysymyksiä saa puolustaa ja saa olla kansallismielinen. Tämä ei ole mitenkään huono asia. Jos siihen alkaa liittymään kiihottamista joitakin ryhmiä vastaan, se kuitenkin on sitten rangaistavaa.

  • 115
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset