Eurooppa Politiikka

Seuraava Le Pen on tanskalainen ja hänetkin kannattaa ottaa vakavasti

Pernille Vermund, Nye Borgerlige

”Sisällissota, maanpetoksia, raiskauksia, vainoja … ,” tanskalaisen kansallismielisen  puolueen johtaja ei juurikaan sanojaan kaunistele kuvaillessaan maan tulevaisuutta, jos maahanmuuttoa ei oteta tiukasti kontrolliin.

41-vuotias Uusi oikeisto  (Nye Borgerlige) -puolueen johtaja Pernille Vermund kuvailee siirtolaisia laiskoiksi, epälojaaleiksi, kiittämättömiksi ja rikollisiksi ja ryöpyttää siirtolaismyönteisiä, koska hänen mielestään nämä hyväksyvät naisten, lasten, homoseksuaalien sekä ei-muslimien alistamisen.

Eliitin vastainen kovan linjan kannattaja

Alankomaiden Geert Wildersin ja Ranskan Marine Le Penin lailla myös Vermund vastustaa elitististä politiikkaa.

Vermund tapaa kritisoida voimakkaasti poliittisia kilpailijoitaan maahanmuuttoon liittyvissä asioissa liiasta pehmeydestä ,sekä sanoo näiden ”puhuvan liikaa, tekevän liian vähän”. Hänen suorapuheinen retoriikkansa hänen kuvaillessaan kansalaisten ja eliitin välistä kuilua, kyvykkyytensä saada asioita tapahtumaan sekä islaminvastaisuutensa herättääkin vastakaikua tanskalaisissa äänestäjissä.

Hänen kovan linjan politiikkansa pitää sisällään islam-vastaisuuden, päähuivien kieltämisen kouluissa, tiukemman suhtautumisen siirtolaisuuteen ja Tanskan EU-eron. Hän haluaa myös rajoittaa Tanskan kansalaisuuden koskemaan vain sellaisia siirtolaisia, jotka pystyvät antamaan jotain yhteiskunnalle ja työllistyvät. Turvapaikat hän rajaisi vain YK:n pakolaistoimiston kautta tuleville uudelleen sijoitettaville pakolaisille.

Hän on melko tuore poliittisella kentällä, mutta hän on rauhallinen, taitava puhuja ja helposti lähestyttävä, ja pysyy asian ytimessä jopa aiheissa, joissa hän ei ole asiantuntija.

Länsimaisten arvojen puolustaja, tähtäimessä islam

Vermund ja hänen puolueensa pysyttelevät kaukana homofobiasta, antisemitismistä ja uskonnollisesta konservatismista, mutta puolustavat länsimaisia arvoja uudelta viholliselta – islamilta.

Puolueen ultraliberaali talouspolitiikka, yksilönvapauden ajaminen sekä vaatimus irrottaa Tanska Euroopan unionista ovat saaneet hänelle ja puolueelle paljon kannattajia, jotka aiemmin eivät olisi harkinneet poliittisen kartan oikealla laidalla olevan puolueen tukemista. Noin 70 prosenttia hänen puolueensa potentiaalisista äänestäjistä onkin valkoisia keski-ikäisiä miehiä, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka ovat taloudellisesti hyvin toimeen tulevia.

Helmikuussa Folketing, Tanskan yksikamarinen parlamentti hyväksyi kannanoton, jonka mukaan tanskalaiset eivät saa muodostua vähemmistöksi tanskalaisissa yhteisöissä. 2016 lopulla Tanskan hallitus sopi uusista maahanmuuttorajoituksista, jotka muun muassa tiukentavat pysyvän oleskeluluvan saantia sekä perheenyhdistämisiä. Lisäksi 2016 maassa hyväksyttiin laki, joka oikeuttaa takavarikoimaan turvapaikanhakijan omaisuutta.

Näin maahanmuuttokriittisessä, poliittisen kartan oikealla laidalla sijaitsevassa ympäristössä oikeistopuolueeksi erottuminen vaikuttaa hieman haasteelliselta. Vermund on kuitenkin onnistunut tässä erityisen kovalla retoriikalla, josta esimerkkinä voidaan mainita 1951 pakolaissopimuksen vertaaminen Sharia-lakiin, koska Vermundin mukaan kumpikaan ”ei ole kosketuksissa todellisuuden kanssa” ja on ”jäänne menneisyydestä”.

Ei kannata sivuuttaa olankohautuksella

Vermund on vahva, nuori ja karismaattinen nainen, jolla on vahvat mielipiteet, ja häntä pidetään viehätysvoimaisena persoonana. Poliittisesti hän on eliitin ulkopuolella, pitkälle kuten Le Pen, Wilders ja Trump. Näillä ominaisuuksillaan hän pystyy erottumaan rivipoliitikkojen joukosta suuren yleisön silmissä, myös niiden, jotka ovat turhautuneet nykyiseen poliittiseen.

Hänen puolueensa sai 4,8 prosentin kannatuksen mielipidekyselyssä helmikuun lopussa, mikä on todella hyvin vain kaksi vuotta sitten perustetulle puolueelle. Puolue on vielä varsin uusi, joten mahdollisuudet vaalivoittoon ovat vielä ohuet, mutta hänen ajatuksensa ovat saaneet niin paljon suosiota, että häntä ja hänen puoluettaan ei kannata sivuuttaa olankohautuksella.

Tanskan seuraavat parlamenttivaalit pidetään viimeistään 17. kesäkuuta 2019.

EU Observer

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa