Kotimaa Politiikka

Sinimustan Liikkeen puheenjohtajan linjapuhe puoluekokouksessa 2022

Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru pitämässä linjapuhetta puoluekokouksessa 21.08.2022. Kuva: Nina Metsälä

Kansalainen julkaisee uudelleen Tuukka Kurun linjapuheen, joka pidettiin elokuussa Sinimustan Liikkeen ensimmäisessä puoluekokouksessa.

Tervehdys arvon sinimustat veljet ja sisaret!

Tervetuloa rekisteröidyn puolueemme ensimmäiseen puoluekokoukseen ja kiitos Varsinais-Suomen piirille siihen liittyvästä järjestysvastuusta. Tässä liikkeemme kannalta historiallisessa kokouksessa valitsemme puolueen johtopaikkoihin uusia ihmisiä, kuin myös selkeytämme linjauksiamme tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen. Vastuutehtäviin hakevat henkilöt tietävät varmasti sen, että työtä tulee kevään vaalejakin silmällä pitäen riittämään, eikä hallituksen, kuin teidän jäsentenkään työ puolueen ja aatteen eteen pääty, ennen kuin ympäristössämme aikaan saatu radikaali muutos tekee työstämme tarpeetonta. Tähän pisteeseen on toki vielä matkaa, mutta onneksemme voimme todeta, että se matka on joka päivä lyhyempi taivallettavaksi. Kahden kansallismielisen aktivistin ajatustyöstä on kasvanut kahdessa vuodessa rekisteröity puolue ja julkisuutta pelkäämätön kansanliike, jonka ideologisesti väkevän jäsenistön vahvuus jatkaa kasvamistaan, aiemmin hyväksyttyjen vetäessä aina muutaman uuden ihmisen vanavedessään mukaan toimintaamme.

Aina kun puolue on kokoontunut ja kyennyt tarjoamaan jäsenilleen mieluista aktiviteettia, niistä on pyritty julkaisemaan myös asiaan liittyvä mainosvideo. Jokaisen julkaisun jälkeen, olemme saaneet yhteydenottoja uusilta jäsenhakijoilta, joiden kipinä syttyi milloin minkäkin julkisen tapahtuman perusteella. Liikkeen toistuva fyysinen läsnäolo, sen harjoittama retoriikka ja sekä laajemman kansallismielisen kentän aktiivinen herättely vuosia kestäneestä salonkikelpoisuuden aiheuttamasta horroksesta on houkutellut kymmenittäin sen kaltaisia ihmisiä joukkoomme, jotka eivät ole ennen meitä kyenneet tukemaan yhtäkään parlamentaarista liikettä tai puoluetta. Meillä on siis kansallismielisen kentän osalta hyvin ainutlaatuinen asema. Samalla kun me todistamme läsnäolollamme meitä maltillisemmille toimijoille, ettei totuutta tarvitse pelätä, me myös näytämme parlamentaariseen järjestelmään kriittisesti suhtautuville, että puoluekentältä löytyy ainakin yksi valkoista rotuidentiteettiä tunnustava, autoritäärinen ja suomalaista elämäntapaa puolustava puolue.

Sinimusta Liike on aktivistien perustama, ja sen kaikki alkupään jäsenet olivat jo pitkään kansallismielisissä toiminnassa vaikuttaneita ihmisiä. Sen oikeusministeriön hampaisiin väliaikaisesti jäänyt puolueohjelma, esikuvaansa Isänmaallista kansanliikettäkin rajumpi retoriikka ja puolueen puheenjohtajan esittämien ajatusten aiheuttama hysteerinen reaktio Helsingin juutalaisyhteisön johtokunnassa loivat heti alussa puolueellemme muista pienpuolueista erottuvan julkisivun. Siinä vaiheessa, kun Sinimusta Liike oli vasta ideointivaiheessa, sen parissa työskennelleet ihmiset halusivat tehdä siitä selvästi valtavirtapuolueista erottuvan liikkeen, johon hakisi ainoastaan sen kaltaisia jäseniä, joille Sinimusta Liike edustaa ainoaa uskottavaa vaihtoehtoa. Puolueen linjauksia ei luotu siten miellyttämään meitä maltillisempien puolueiden jäsenien herkkiä tuntoja. Se luotiin aktivistien toimesta aktivisteille, ja sen tarjoaman poliittisen koulutuksen tehtävä on saada poliittisesti kokemattomista jäsenkokelaistamme tulevaisuuden aktivisteja, joiden toimintaa ohjaa heidän alitajunnassaan sykähtelevä kansallinen itsesuojeluvaisto sekä vahva ideologinen vakaumus, joka ohjaa heitä niin puoluetoiminnassa kuin sen ulkopuolellakin. Nämä ovat niitä ihmisiä, joille kansallismielisyys ei ole steriili ideologinen oppikokonaisuus, vaan elämäntapa, jota eletään todeksi joka ikinen päivä.

Kun minulta on kysytty, miksi Sinimusta Liike on perustettu, kiusaus tuoda keskusteluun joukko kirjallisia auktoriteetteja ja historiallisia henkilöitä on kieltämättä suuri. Tämä johtaa kuitenkin helposti yksityiskohtiin vilisevään väittelyyn erinäisten sanojen ja ilmausten tarkoista määritelmistä, ja kuinka niitä tulisi tulkita tämänhetkisen yhteiskunnan sanelemissa puitteissa. Historiallisten henkilöiden tai yhteiskuntafilosofisten teosten mainitseminen aiheuttaa välittömästi jatkokysymysten ryöpyn – missä valossa mainittuja henkilöitä tulisi tulkita ja tarkoittaako jonkun henkilön tai historiallisen puolueen mainitsematta jättäminen sitä, että me välittömästi vastustaisimme liikkeenä niiden ajatuksia? Jokainen poliittisessa yhteisössä toiminut tietää hyvin sen, mistä puhun.

Aatteellisesti latautuneissa yhteisöissä keskustelu suuntaviivoista on tietenkin välttämätöntä, ja puolueen johdon suulla ääneen lausutut määritelmät toimivat usein keinoina erottautua muista poliittisista liikkeistä. Nykyinen liberaalidemokraattinen yhteiskuntamme on tunnetusti irtisanoutujien yhteiskunta, jossa poliittiset liikkeet ja niistä kumpuavat identiteetit kilpailevat moraalisen johtajuuden asemasta muiden vastaavien liikkeiden kanssa. Nopeatempoinen ja taktisiin voittoihin perustuva väittelykulttuuri tukahduttaa allensa laajemman ja tärkeämmän keskustelun siitä, millä mittareilla eri poliittisten liikkeiden tavoittelemaa moraalista ylemmyyttä edes arvioidaan ja miksi niitä arviointitapoja tulisi edes lähtökohtaisesti kunnioittaa. Mikäli moraalisuus ja moraalittomuus määritellään muutaman tarkemmin perustelemattoman leiman perusteella, saamme aikaiseksi hyvin paljon tuottamatonta saivartelua, samalla kun rajoitamme huomattavasti keskusteltavien aiheiden määrää. Monet näistä tabuaiheista ovat kuitenkin niitä kysymyksiä, jonka vuoksi Sinimusta Liikekin on alun alkujaan perustettu.

Liberaalidemokraattisen maailman suurin synti on rasismi, ja sen kanssa kytkykauppana tulevat naisviha ja antisemitismi. Kyseenalaistamattomana ihanteena on taasen ”tasa-arvo”, jonka todellisesta olomuodosta tai käytännön toteutuksesta ei löydy yhtäkään yksimielistä määritelmää. Tasa-arvo on ikään kuin jatkumo, jossa jatkuessa aina osa sen entisistä kannattajista yrittää hypätä kyydistä pois, vaikeroiden, kuinka heidän kannattama liike on mennyt ”liian pitkälle”. Liian pitkälle menemisellä he tarkoittavat yleensä sen kaltaista syrjinnän muodon kieltämistä, josta he ovat itse aiemmin hyötyneet. Mitä laajemmin ihmiset yrittävät patologisoida ihmisyhteisössä esiintyviä syrjinnän muotoja, sitä enemmän he riistävät myös näiden ihmisten oikeuksia seksuaalisiin ja rodullisiin preferensseihin, poliittiseen itseilmaisuun, työelämään tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Jos avaamme tarkemmin sanaa arvo, huomaamme sen tarkoittavan asiaa, joka on arvostuksen kohteena. Se, että jollain asialla olisi arvoa, vaatii aina arvostusta antavan yhteisön taakseen. Mikäli jotain asiaa pidetään kauniina, ihmiset arvostavat sitä enemmän kuin rumuutta. Mikäli älykkyyteen kohdistuu enemmän arvostusta kuin tyhmyyteen, silloin älykkyydenkin arvo on tyhmyyttä korkeampaa. Mikäli jotain kulttuuria arvostetaan arvioivan yleisön silmissä enemmän kuin toista, silloin niille annetaan myös toisistaan poikkeavat arvostuksen tasot. Tasa-arvolla tarkoitetaan siten tilannetta, jossa yhteisöä pakotetaan arvostamaan sen kaltaisia asioita, joita se ei todellisuudessa arvosta, tai jotka eivät johda yhteisön jatkuvuuden kannalta positiivisiin lopputuloksiin. Tasa-arvon ideologia yrittää nostaa siten laiskuuden, itsekkyyden, rumuuden, avuttomuuden, heikkouden, impulsiivisuuden ja irstauden vastuullisuuden, ahkeruuden, uhrautuvaisuuden, pidättyväisyyden ja määrätietoisuuden kanssa samalle viivalle. Tasa-arvon lopputulos on maailma, jossa kaikki ovat yhtä rumia, yhtä mitäänsanomattomia ja yhtä tarpeettomia. Se on siten ihanne, joka ei rakenna, jalosta ja kehitä ihmisyhteisöä, vaan ainoastaan vääristää, syövyttää ja tuhoaa sen, tehden siitä puolustuskyvyttömän ulkopuolisen uhan edessä. On siten sanomattakin selvää, ettei Sinimusta Liike voi perustaa maailmankatsomustaan tämän kaltaisille ihanteille.

Liikkeemme ei myöskään voi samaistua liberaalidemokraattisen maailman rasismihysteriaan. Meidän näkökulmastamme meidän oma perheemme on tärkeämpi kuin meille tuntemattomat ihmiset. Me olemme valmiita taistelemaan ja tarvittaessa kuolemaan oman kansamme puolesta, muttemme koe mitään velvollisuutta tehdä sitä meille vieraiden rotujen ja kulttuurien vuoksi. Meidän näkökulmastamme meidän oma kansamme, ja laajemmin katsottuna meidän oma rotumme, on arvojärjestyksessä muiden ryhmien yläpuolella. Me myös arvioimme poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat suomalaisiin. Meidän kansamme olemassaoloa ei tarvitse hyväksyttää yhdenkään vieraan kansan kautta. Me emme myöskään menetä olemassaolomme oikeutta siksi, koska joku meille tuntematon kansa saattaisi kärsiä poliittisten linjaustemme vuoksi. Me emme myöskään ulkoista suomalaisten olemassaolon puolustamista yhdellekään toiselle kansalle, sillä kovan paikan tullen suomalaiset ovat ainoita, jotka ovat valmiita käymään eloonjäämistaisteluansa viimeiseen hengittävään sieluun asti. Nykyisessä ilmapiirissä nämä mainitsemani linjaukset ovat varmasti rasistisia, ja sen perusteella meitä pidetään osittain oikeutetustikin rasistisena liikkeenä. Kysynkin tähän väliin – mitä sitten vaikka olisimmekin sitä? Systeemin on aivan turha yrittää syyllistää meitä rakkaudestamme omaa kansaamme kohtaan.

Kaikesta antirasistisesta liturgiastaan huolimatta liberaali maailmanjärjestys hyväksyy etniseen identiteettiin pohjautuvan maailmankatsomuksen värillisten omissa maissa, kuin myös niiden muukalaisyhteisöjen kohdalla, jotka vielä tällä hetkellä elävät valkoisten kansojen kotimaissa. Se ajattelu ja toiminta, mikä olisi tuomittavaa valkoisille, on täysin hyväksyttävää toimintaa kaikille kyseisen joukon ulkopuolisille ihmisille. Valkoisten ei tulisi saada puolustaa omaa kansaansa edes heidän omissa maissaan, siinä missä valkoisille täysin vieraiden väestöryhmien maahantulo ja lisääntyminen mahdollistetaan valkoisten omilla rahoilla. Liberaalidemokraattinen maailma on siten varannut valkoisille kansoille ainoastaan yhden mahdollisen tien – vääjäämättömän tuhoutumisen muukalaisaaltojen alle heidän esi-isiensä omassa maanosassa. Kaiken huipennukseksi tämä traaginen lopputulos toteutetaan vieläpä valkoisten kansojen omilla resursseilla.

Sinimusta Liike on siten lähtökohtaisesti suomalaisten kollektiivisen itsesuojeluvaiston tulos, jolle yksikään käytössä oleva poliittinen määritelmä ei anna täyttä oikeutta. Sen olemassaolo ja toiminta pohjautuvat ihmisten korruptoimattomaan alitajuntaan, joka saa hänet näkemään ympäristönsä mädännäisyyden, vaikka vaikutusvaltaiset tahot yrittäisivätkin uskotella hänelle, että nykyinen postmoderni pellemaailma olisi uusi normaali, ja läntisen sivilisaation huipentuma. Se on fasistinen tai kansallissosialistinen liike niille, jotka näkevät mainitsemani itsesuojeluvaiston olevan selvästi fasismin tai kansallissosialismin johdannainen. Jollekin toiselle haluttomuus alistua voi olla seurausta tietystä luonnetyypistä, osa saattaa nähdä sen muodostuvan konservatiivisesta maailmankatsomuksesta, saattavatpa jotkut nähdä sen kumpuavan myös henkilön omasta uskonnollisuudesta. Yhtä kaikki, vaikka tälle vaistolle annettaisiin lukuisia eri nimityksiä, sen seurauksena visualisoitu maailma on yllättävänkin samanlainen. Se on maailma, jossa valkoiset suomalaiset voivat kasvattaa uusia suomalaisia jälkeläisiä osana itsenäistä isänmaata, jonka luonnosta ja sen kantokyvystä pidetään kollektiivisesti huolta, ja joka toimii häikäilemättömästi niin sisäisiä kuin ulkoisiakin toimijoita vastaan, jotka pyrkivät toiminnallaan heikentämään suomalaisen kansakunnan vakaata perustaa.

Te kokouksessa paikalla olijat olette kasvavan kansanliikkeemme lähtölaukaus ja tulevaisuudessa muodostuvan joukkoliikkeen perusta. Se, miten liikkeemme ja sen taustalla vaikuttava kansallismielinen arvopohjamme menestyy tulevaisuudessa, on myös teidän henkilökohtaisesta vaivannäöstänne kiinni. Välillä jokaisen meistä on hyvä pysähtyä miettimään sitä, olenko minä yksilönä antanut tarpeeksi aikaani, resurssejani ja vaivannäköäni kansallismielisten päämääriemme eteen? Olenko omalta osaltani lähestynyt uusia ihmisiä ja vakuuttanut heitä hakemaan jäseniksi liikkeeseemme sekä ryhtymään ehdokkaaksi tulevissa eduskuntavaaleissa? Olenko omalta osaltani saanut aktivoitua muita aateveljiäni oikeassa elämässä järjestettäviin tapahtumiin, ja olenko kaiken muun työn ohella muistanut olla hyvä ystävä läheisilleni, rakastava perheenjäsen ja laajemmin ajateltuna rakentava osa suurempaa suomalaista kansakuntaa?

Näillä kysymyksillä haluan ainoastaan alleviivata sitä, kuinka tärkeiden asioiden äärellä me olemme. Me olemme Sinimustan Liikkeen jäseninä huolissamme suomalaisten ja laajemmin kaikkien valkoisten kansojen tulevaisuudesta, ja haluamme omalla toiminnallamme tarjota yhden työkalun lisää laajemman kansallismielisten liikkeen päämäärien saavuttamiseksi. Arvon jäsenet, ilman teitä, tätä työkalua ei olisi olemassa. Haluan kiittää teitä jokaista tekemästänne työstä liikkeemme eteen, sekä kaikkia niitä korttikerääjiä, jotka puoluehallituksen lisäksi jaksoivat kerätä kortteja kymmenissä eri kaupungeissa, oli ulkona sitten 30 astetta lämmintä tai yli 20 astetta pakkasta.

Näillä saatesanoilla aloitan Sinimustan Liikkeen ensimmäisen puoluekokouksen. Tehdään tästä päivästä historiallinen! Kiitos!

Lähde: Sinimusta Liike

Tilaa
Ilmoita
guest
13 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Bling Bling

Erittäin linjakasta toimintaa.

Kata

https://www.youtube.com/watch?v=F36Nk_-D97k

Puopolo on huipputyyppi.Ja vasurit..kiesus sentään mitä porukkaa ja niin hyvä kuvaus maamme ja muidenkin länsimaiden ajautumisesta komukoiden laariin.

Ilkka Forsten

Hyvä linjaus. Mutta vaatii nyt pienen lisäyksen. Puolue on uusi ja vasta hetki sitten rekisteröity. Vaikka sen kannatus olisi suurta, niin suurta se ei ole vielä tässä vaiheessa, että kenenkään pitäisi nojata liikaa oletukseen muutoksesta nopealla aikataululla. Usko siihen että asioihin voidaan vaikuttaa on hyvä pitää mielessä, mutta on eri asia mikä on mahdollista toteuttaa nyt, tai vasta vuosien kuluttua.

Sinimusta liike ei voi millään nousta suureksi yhteiskunnan vaikuttajaksi hetkessä. Siihen ei ole pystynyt yksikään ryhmittymä. Me emme elä 1920 luvun Saksassa vaikka kuinka haluaisimme vallan vaihtuvan, ja tilalle jotain mikä ajaa suomen ja suomalaisten etuja vakaumuksen pohjalta tavoitteista tinkimättä.

Jos mietimme tulevia eduskuntavaaleja, kannattaa huomata kuinka vastahakoiseksi jopa Perus-Suomalaisten osallisuus seuraavaan hallitukseen jo nyt nähdään. Jos kokoomukselle ja demareille ei kelpaa edes puoliksi kuohittu ajattelu, miten sinimusta liike nousisi korkeammalle edustamallaan arvomaailmalla ? Ihmisten mielissä kytee halu muutokseen, mutta nykyinen järjestelmämme on suoraan sanottuna sisäsiittoinen kuppikunta, jossa asiat päätetään paljon ennen vaaleja. Kun demarit ja kokoomus jo nyt menee täysin samaa rataa, se tarkoittaa ettei edes PS nouse seuraavaan hallitukseen. Bilettäjän näkemyshän on tullut selväksi, samoin herra Petterin. Vaikka PS olisi kolmanneksi suurin puolue ääntenlaskun jälkeen, sitä EI oteta mukaan hallitukseen, sinne otetaan taas keskusta, RKP ja mahdollisesti vihreät. Näin ei pitäisi olla, koska menettely on demokratian tarjoama sylkäisy vasten äänestäjien kasvoja. Onko oikein ettei suuren kansan-osan äänillä ole mitään merkitystä, ja puolueet joita ei juuri kukaan äänestä, annetaan ohittaa paremmin menestynyt vain sanomalla että ajatuksemme sopii paremmin yhteen ? Tämä menettely takaa loputtomasti sen ettei yksikään vähälle huomiolle jäänyt, mutta ”samaa arvopohjaa ” edustava puolue joudu edes taistelemaan hallituspaikasta.

Niin pitkään kun tässä maassa on hyväksyttyä jättää suuremman äänimäärän saavuttanut ulos päättävistä elimistä, siis hallituksesta, me tulemme menemään kohti katastrofia Tuleva hallitus on sinipunaversio punavihreästä edeltäjästään, mutta vaikka se on nimellisesti jotain erilaista, on tulos täsmälleen sama. Kokoomus ja demarit kannattaa matuinvaasiota täydellä kympillä, kokoomus ei tule tekemään sille mitään että ihmisten elintaso pysyisi edes jollakin tavalla järjellisenä, sillä pitäähän heidän jakaa osinkoja niille joiden sijoitukset on tarkoitettu tuottamaan mahtavat voitot. SDP ei myöskään kanna vastuuta mistään mikä liittyy tavallisen kansan elämään, se vain tyytyy mukailemaan kokoomuksen ajattelua. Jos mukana on vihreät meillä jatkuu mielipuolinen ilmastohätätilan torjunta, joka ei torju muuta kuin kantaväestön elämän mahdollisuuksia. RKP pyörii pakkoruotsinsa kanssa joka paikassa ja on automaattisesti matuystävällinen.. Tässä on suomen seuraava neljän vuoden hulluus jo nähtävissä, ja sitten kannattaa muistaa paljonko EU työntää omaa agendaansa väliin, eli pyrkii systemaattisesti hävittämään eurooppalaisuuden. Katsotaan olinko oikeassa, toivottavasti en, mutta pahoin pelkään näin tapahtuvan.

Viimeksi muokattu 28 päivää sitten by Ilkka Forsten
Kata

Pahoin pelkään että olet oikeassa…ja mitä siitä seuraa niin ehkä jollain sitten simmut aukeaa jossain vaiheessa mistä johtuu tämä halvatunmoinen kahtiajako koko maailmassa,ainakin läntisessä osassa ja ihmisten pahoinvointi josta esim persuja syytetään.
(USA:ssa syytetään patriootteja..kuten presidentti Snow sulosteli elokuvassa ”He eivät halua rauhaa ja turvallisuutta”…ja kansa hurraa…)
Ja todelliset syylliset ovat aivan toisella puolella eli ne joille kansa ei merkitse mitään vaan puolueen valta kuten juurikin noilla jotka mainitsit ja omat intressit esim tienata verorahoista kuten olemme nähneet 2015 lähtien.Kuvottavaa toimintaa.
Mutta…niitä simmuja pitää olla paljon ja ennenkaikkea heitä jotka käyttävät aivojaan näkemään missä mennään ja se taas vie parit vaalit ennenkuin tilanne muuttuu.Ja vaatii kykyä puolueuskollisilta heittää ideologiat nurkkaan!
”Kun aina ennenkin heitä äänestin”,niinpä.
”Oma kansa ensin-ajattelu on vahingollista”..ja silti tuo kauhistuksen kanahäkki yhä on ministeri!Uskomatonta!

Elämme todella outoja aikoja…

Ilkka Forsten

” Bilehile ” oli kuulemma JÄLLEEN lomalla Italiassa kun Uniperin asiaa ratkottiin. Sannan mukaan on ihan normaalia että vietään lomaa, vaikka meneillään on suomen kansan kannalta katastrofi ja miljardit TAAS haihtumassa taivaan tuuliin.. Vieläkö uskomme että se henkilö on oikea hoitamaan tämän maan asioita, vai pitäisikö nyt ottaa se iso luuta käteen ja poistaa hänet virasta ? Varmaan muistat kun Teuvo Hakkarainen kansanedustajana ” biletti ” yhden kerran, mikä älämölö siitä syntyi ja haluttiin kyseen – alaistaa kansanedustajan oikeus toimia virassaan. Kanerva laittoi tissivakotwerkkaajalle näpy näpy juttuja, ja virka meni.. Marin saa näköjään sekoilla loputtomiin ja aina löytyy ymmärrystä.

Lahden torilla nähtiin suorastaan kuvottavaa pääministerin mielistelyä, kun sannaa mentiin halaamaan ja voihkittiin miten ” häpeällisiä ” ihmiset on kun eivät antaisi nuorelle naiselle oikeutta juhlintaan.. Voi vi****u. Eihän siitä ole koko aikana ollut kysymys saako joku juhlia, kysymys on siitä kuka juhlii ja missä, ja millä tavalla ja onko se juhliminen turhankin intensiivistä ?

MARIN EI KANNA MISTÄÄN VASTUUTA, mutta osaa uhriutua ja leikkiä vainottuna olevaa viatonta tyttörukkaa paremmin kuin yksikään Hollywoodin tähdistä.

Kata

Totta haastat jälleen…ja luin Iltiksestä aiemmin että ei ollut muksu mukana kun viinitilalla lomailtiin.Uskomatonta viranhoitoa Suomen korkeimmalla pallilla.Ja niisk niisk niisk kun tuhmasti puhuu ihmiset voi että..Eli mun puolesta tehkööt mitä ikinä haluaa sitten kun EI OLE Suomen pm!Ja tuommoisia d-luokan ”taiteilijoita”,hännystelijöitä,kakaroita hän raahaa virkataloon jossa on kaikenlaista, taatusti salaistakin ettei ikinä saisi mennä esim tuohon pressihuoneeseen tissejään esittelemään.Mihin katosi ne kuuluisat heidän vinkumansa ”arvot”???
Alma voi kutsua pari muijaa kämpilleen tai vaikka Kämppiin mutta tuo näky voi hyssykät ja hyppivät haupitsit ja tottakai veria maitola AINA kiipimässä.En kerta kaikkiaan voi katsoa sitä tyyppiä ja nuo sen mainokset…Ja sai Tomi Metsäkedon elämän sekaisin…ihan on pörröö koko naamanvääntelijä!Mitään ohjelmaa missä hän mankuu ei voi katsoa ja en ole ainoa mitä kommentteja lukee.Mutta onhan hän yksi pääministerin ”ystävistä”.Just joo.

Ja todellakin..ei ole kohtelu ollut sama kaikille kun tekstareista saa potkut!Puutarhanhoitoa Ike halusi ja se oli sitten slut.Eikä hän ollut pm!

Rudi

Kyllä se ainakin tässä vaiheessa näyttää juuri tuolta. O.Pervo laskee suu korviin asti hymyssä sen varaan ettei tilanteet tämän hetkisestä juurikaan muutu. Suomi on niin sosialidemokratialla kyllästetty maa että sama meno tulee jatkumaan. Olen todella pettynyt että persujen kannatus on jopa matalampi kuin ruotsidemokraateilla Ruotsissa. Luulisi että alkaisi suomalaisille riittää mutta ei ala. Rahaa on niin kivaa jakaa ja väliajat bilettää. 100% varmasti suomalaiset tuhoutuvat aiemmin velkaan kuin ilmastonmuutokseen.

Jussiboy

Sinimusta liike ei nouse ikinä miksikään muutosvoimaksi, aika on jo ajanut sen ohi. Mikä on sen kohde, joka pitäisi muuttaa? Kuru puheessaan viljelee epämääräisiä diskursseja liberaalidemokratiasta ja haikailee autoritaaristen johtajien perään. Paljon lainattua ja vain vähän omaa ajatusta. Aika johon sinimustat palavasti haluavat palata, ei ole realistista. Minun isoisäni oli Lapuan liikkeen toiminnassa alusta lähtien ja silloin oli kommunismin ja Neuvostoliiton pelko todellinen ja liike kumpusi tästä pelosta. Mutta liike alkoi vähitellen saada natseja ihannoivia piirteitä ja pohjanmaallakin alkoivat useat liikkeen kannattajat vieroksua sitä autoritaarista ja suvaitsemattomuutta, johon suuntaa liike alkoi luisua. Isoisäni osallistui suurelle talonpoikaismarssille ja se oli aikamoinen voimainosoitus. Tuollaiseen ei sinimustat ikinä pysty. Marssin jälkeen Lapuan liike alkoi luisua yhä enemmän väärään suuntaa, ja joka huipentui Mäntsälän kapinassa. Sitä isoisäni ei enää voinut hyväksyä, eikä myöskään ilmiselviä rikollisia muilutuksia. Myös monet körtit irtisanoutuivat liikkeestä. Sinumustien julistuksessa on kaikuja menneisyydestä ja haikailua paluuta sinne kumpujen yöhön. Jollain tasolla sen ymmärrän, että monimutkaistuvassa maailmassa sinumustien harvat kannattajat ovat menettäneet kompassinsa suunnan ja ovat hukassa sekä yrittävät takertua johonkin menneeseen ihanteeseen, joka iäksi mennyt eikä koskaan palaa.

Radikaaali vai ei?

Mikähän se radikaali mutos on jota puolue ajaa? olisi hyvä tietää milloin uolue on turha sillä suomalaiset eivät yleensä seuraa radikaaleja liikkeitä.

Ilmari

Puoluekokouksessa laulettiin natsilaulu Horst Wessel suomeksi. Mikä sinulle jäi epäselväksi?

Radikaali vai ei?

No se että mitä radikaalia puolue aikoo oikeasti tehdä? Mitkä ovt ne konkreettiset toimet joiden kautta puolue laske itsensä radikaaliksi? Ei joku laulun laulaminen tee kenestäkään radikaalia. Mutta kun puolueohjelmassa lukee että se on radikaali puolue.

Rupeaisivat nyt sanoista tekoihin eikä vaan puhuis.

otto suni

Olennainen asia on käsitteen antisemitismi ymmärtäminen oikein eli kun kansalaista tai järjestöä syytetään antisemistismistä niin sillä tarkoitetaan aina sionismin minkä tahnsa ilmenemismuodon arvostelemista. Jos toetaa esim. Borlan, Zuckerbergin, Kushnerin ym. edustavan erästä tunnettua ryhmää, niin välittömästi heiluu leimakirves. On mahdotonta toimia kansallismielisenä valkoisena joutumatta leimatuksi antisemitistiksi AIPAC tai jonkun muun tunnetun järjestön taholta ja viimeistään Israel ärähtää vaikka ko. valtiossa on edellytys olla etnisesti oikeaa rotua.
Väite ettei olisi rotuja, vain yksi rotu on eräs näiden todellisten valkoisen rodun vihaajien esittämä ja siksi myös kaikki yritykset rakentaa toimiva kansalaisyhteiskunta johtaa sellaisiin toiminn kuten hyökkäyksiin Unkarin presidentti Orbania vastaan. Kansakunta muodostuu perheistä ja perheiden perusta on miehen ja naisen avioliitto, tuloksen lapsi tai lapsia, ei esim. 2 miestä ja koira, tai mies ja kumisaapas, tai nainen ja nainen, tai nainen ja koira!
Unelmia on hyvä olla ja sinimusta liike on tälläinen kaunis unelma suomalaisesta yhteiskunnasta! Ilman unelmia ei ole toivoa ja sitä Sinulle ei halua suoda Supon Pelttari!

Ilmari

Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Israelissa asuu paljon arabeja ja heitä on edustettuna myös Knessetissä eli parlamentissa.