Kolumnit

Sota vedestä: Turkki kuivattaa Syyrian ja Irakin

Atatürk-pato. Kuva Alen Ištoković / Wikimedia Commons / CC BY 3.0
Kauan kestänyt kuivuuskausi ajaa irakilaisia maanviljelijöitä kaduille protestoimaan hallitustaan vastaan. Hallitus kielsi riisin viljelyn kuivuuden takia ja tämä on lisännyt maanviljelijöiden tyytymättömyyttä. Turkki on säännöstelyt Eufrat- ja Tigris-joen virtausta kohtalokkain seurauksin.

Kuivuus on iskenyt tänä kesänä niin suomalaisiin, saksalaisiin, kuin muihinkin eurooppalaisiin maanviljelijöihin ja satoihin erittäin rajulla kädellä. Vielä rajummin on kuivuus iskenyt Syyrian ja Irakin maanviljelijöihin.

Irakin tilannetta pahentaa katovuoden lisäksi myös köyhyys, joka on saanut aikaan hermostunutta liikehdintää ja hallituksen kiivasta arvostelua. Nyt tyytymättömien joukkoon ovat liittyneet maanviljelijät, ja mielenosoitukset laajenevat pääkaupungin ja suurten kaupunkien ulkopuolelle. Osansa ihmisten raivosta ovat joutunut kokemaan ainakin Basran, Kerbelan ja Bagdadin kaupungit.

Kuohunta on edennyt jo niin pitkälle, että muun muassa Basran alueella halutaan itsenäisyyttä. Tilanne saa uuden ulottuvuuden, jos alueen kurdit ja shiiamuslimit saavat voimansa yhdistetyksi. Tämän yhdistymisen oraasta kielii se tosiasia, että erittäin vaikutusvaltainen uskonnollinen johtaja Ali Sistani on asettunut tukemaan mielenosoittajia.

Basran alueen ongelmaa lisää se tieto, että joessa ei ole riittävästi virtausta merten suuntaan ja suolavesi pyrkii tunkeutumaan jokeen. Suolaveden voittaessa taistelun Basrasta tulisi ”Lähi-idän” Venetsia.

Eriarvoisuus ja köyhyys sekä maanviljelijät

Irak on maailman toiseksi suurin öljynviejä. Tästä huolimatta kansa ei näe öljyrahoista kuin vilauksen. Lehtitietojen mukaan syynä on korruptio. Korruptiota pidetään myös syyllisenä siihen että noin neljännes kansasta on köyhiä.

Maanviljelijät protestoivat maatalousministeriön päätöstä lopettaa Diwaniyahin maakunnassa riisinviljely, koska Tigris ja Eufrat-jokien pinta on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Sama kielto koskee myös viljaa, puuvillaa, auringonkukkia ja papuja. Tämä on saanut maanviljelijät pelkäämään olemassaoloaan ja saanut heidät protestoimaan kaduille. Vuoden 2017 tilanteeseen verrattavissa olevan tilanteen johdosta noin puolet Irakin maatalousmaasta on käyttökelvotonta.

Myös eläintenpito on käynyt melkein mahdottomaksi. Useat eläimet ovat kuihtuneet janoonsa ja vain ne eläimien kasvattajat, joilla on ollut mahdollisuus siirtyä alueille, jossa on vettä luonnostaan, ovat kyenneet pitämään karjansa.

Syvenevä syy

Syy tämänkään vuoden kuivuuden aiheuttamaan ongelmaan ei kuitenkaan ole pelkkä helle. Ongelmaa syventää pitkittynyt kiista vedestä Turkin ja Syyrian kanssa.

Ensimmäinen suuri konflikti alkoi 1992, kun Turkki sai valmiiksi Atatürk-padon, jonka täyttäminen kuivatti Eufrat-joen kuukaudeksi.

Kaikki kolme ovat kiistelleet ongelmasta jo vuosikausia. Viimeksi teema oli esillä isommin vuonna 2009. Tuolloin sanamuodot olivat jo kireät kolmikon ministeritason tapaamisessa Ankarassa. Irakin vesiministeri Abdüllatif Raschid kertoi jo tuolloin, että kuivuus ajaa ihmisiä pakolaisiksi.

Jokien merkitys

Vuonna 2009 Turkin jokien virtauksiin puuttuminen oli jo erittäin huomattavaa. Eufrat-joen virtaukseksi on arvioitu noin 30 miljardia kuutiometriä vuodessa. Hieman pienempi Tigris valuttaa noin 20 miljardia kuutiometriä vettä.

Lehtitietojen mukaan Turkki on sopinut naapuriensa kanssa jo vuosikymmeniä sitten, että Eufrat-joen virtausta ei rajoiteta 500 kuutiometrin sekuntivauhdin alle. Kokonaismäärästä tuli sopimuksen mukaan Syyrialle käytettäväksi 42 prosenttia ja Irakille 58 prosenttia.

Kuitenkin vuonna 2009 Irak oli taas kuivilla ja syytti siitä Turkkia ja sen vesipolitiikkaa.

Ankara vastasi tuolloin, että kaikesta kuivuudesta ja Turkissa läpi viedyistä projekteista huolimatta Turkki on onnistunut jopa lisäämään virtausta 17 kuutiometrillä sekunnissa. Syy kuivuuteen on yksinkertaisesti siis se, että vettä ei ole riittävästi kaikille.

Eufrat ja Tigris

Näiden kahden joen alkulähde on Turkissa. Heise Online-lehdelle asiantuntijana toimineen Florian Röterin mukaan tilanne tulee kiristymään entisestään, kun Turkki saa Ilisu-padon valmiiksi. Turkissa on meneillään 22 padon ja 19 vesivoimalan rakennustyöt. Lisäksi valmisteilla on kastelukanavajärjestelmä, joka tulee siirtämään oman osansa vedestä pois joesta. Rakennustöiden valmistuttua Turkki voi Röterin mukaan kiristää Syyriaa ja Irakia veden säännöstelyllä. Jo ilman kiristystä rakennelmien uskotaan vähentävän jokien virtausta voimakkaasti, kuten kävi jo 1992.

Kansainvälisen yhteisön reaktio

Turkki ja Irak sopivat jo vuonna 1946 ensimmäisen kerran veden määrästä. Seuraava sopimus teknisestä yhteistyöstä tehtiin vuonna 1980 Syyrian kanssa.

Vuonna 1972 tehtiin YK-päätöslauselma, jolla kielletään luonnonvarojen hyväksikäyttö omaksi hyödyksi siten, että naapurivaltioiden olemassaolo vaarantuu.

Turkki ja maan johtaja Recep Tayyip Erdoğan eivät pidä näitä sopimuksia pätevinä rajoittamaan itsenäistä päätöksentekoa maan omalla alueella olevien vesivarojen suhteen.

Seuraukset voivat tuntua Euroopassa asti

Syyrian sodan jäljet ovat luettavissa myös Euroopan katukuvassa. Kuuman sodan melkein loputtua tämä vesisota on kykenevä aiheuttamaan uuden pakolaisaallon Euroopan suuntaan.

Lisäksi vesisota saadaan helposti syttymään uudeksi kuumaksi sodaksi muutenkin räjähdysherkässä ja edellisestä räjähdyksestä toipumassa olevassa Lähi-idässä.

Lähteet: Al-monitor, Aawsat, Heise Online, Middle East Eye, YK-sopimus, Tagesspiegel, Bayan Center, The Globe and Mail

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Grilli kesäkuntoon - tulikulma.fi

Uusimmat uutiset

Keräämme joitain tietoja käyttäjäkokemusten parantamiseksi. Mikäli ette halua auttaa meitä, voitte kieltäytyä seurannasta GDPR-asetuksen mukaisesti. Kieltäytyminen lisää evästeen, joka on voimassa yhden vuoden. Hyväksyn, kieltäydyn, lisää tietoa.
581