Kotimaa

STM:n tasa-arvoyksikössä työskentelee 19 henkilöä – he kaikki ovat naisia

Kuva Pixabay.

”Emme voi nimittää miehiä, jos tehtäviin pätevät miehet eivät hae tasa-arvoyksikön virkoja. Toisaalta emme voi nimittää miestä, jos nainen on pätevämpi.”

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja tasa-arvo-osaston Tasa-arvoyksikön tehtäväkenttä tasa-arvon edistämisessä on laaja.

TaSy valmistelee ja kehittää hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä tasa-arvolainsäädäntöä, edistää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista valtionhallinnossa ja hoitaa EU:n tasa-arvojuridiikkaan ja -politiikkaan sekä kansainvälisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Lisäksi yksikköön on hallinnollisesti sijoitettu tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, suunnittelija ja osastosihteeri.

Tasa-arvoyksikössä työskentelee kaikkiaan 19 henkilöä. He kaikki ovat naisia.

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston Tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen, miksi sukupuolijakauma on tällainen?

– Tasa-arvoyksikössä työskentelevät ovat tällä hetkellä kaikki naisia. Aiemmin yksikössä on työskennellyt myös miehiä sekä asiantuntijatehtävissä että avustavissa tehtävissä, ja toivottavasti myös jatkossa vapautuviin tehtäviin tulee myös hyviä miespuolisia hakijoita. Valinnassa pätevin nimitetään. Viime vuosina rekrytoinneissa ansioituneimmat hakijat ovat olleet naisia, mikä on johtanut nykyiseen sukupuolijakaumaan.

Eikö yksipuolinen sukupuolijakauma ole ongelma?

– Tärkeintä on henkilöiden pätevyys ja osaaminen tehtävissään. Mutta olisi toki toivottavaa, että työyhteisössä olisi moninaisia ja erilaisia työntekijöitä, kuten eri ikäisiä ja eri sukupuolia.

Mikä ratkaisee henkilövalinnat rekrytoinneissa?

– Hakuilmoituksessa määritellään täytettävä tehtävä ja se, mitä hakijoilta edellytetään ja toivotaan. Joissain viroissa on myös muodolliset kelpoisuusvaatimukset, esimerkiksi koulutusta, viran tehtäväalaan perehtyneisyyttä tai johtamiskokemusta koskeva vaatimus.

Onko rekrytoinneissa paikkoihin hakenut miehiä?

– Tasa-arvoyksikön tehtäviin on yleensä hakijoina myös miehiä. Viime vuosina kaikissa rekrytoinneissa selvästi ansioituneimmat hakijat ovat olleet naisia.

Pitäisikö tasa-arvoyksikön toteuttaa sukupuolikiintiöitä rekrytoinneissaan?

– Tasa-arvolain ns. kiintiösäännöstä ei sovelleta valtion virastojen ja niiden yksiköiden henkilöstöön vaan kiintiöitä sovelletaan komiteoihin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja johtokuntiin sekä vastaaviin toimielimiin. Sukupuoli ei voi olla rekrytointiperuste valtion virkoihin. Se ei voi olla rekrytointiperuste muidenkaan, esimerkiksi miesvaltaisten sektoreiden työpaikkojen täyttämisessä, koska se tarkoittaisi toista sukupuolta olevien pätevämpien hakijoiden syrjimistä sukupuolen perusteella.

– Sosiaali- ja terveysministeriön on noudatettava lakia ja käytettävä edellä mainittuja nimitysperusteita jokaisessa virantäytössä. Tällöin sukupuolta ei voi ottaa huomioon eikä miestä voi nimittää ohi pätevämmän naisen, vaikka kyseisessä yksikössä olisi työntekijöinä vain naisia. Eli emme voi nimittää miehiä, jos tehtäviin pätevät miehet eivät hae tasa-arvoyksikön virkoja. Toisaalta emme voi nimittää miestä, jos nainen on pätevämpi.

Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa