Suomalainen ”mämmiwestern” julkaistu

Minusta parhaat westernit on tehty vasta jossakin 2000 luvun tällä puolella. Muutama poikkeus on, mutta uudemmat tekeleet uskaltavat jo nähdä muutakin, kuin hyvän ja pahan kaksintaistelun auringon laskiessa taustalla. Se mitä pidän myöskin hyvänä on sen toteaminen, ettei kaikki ollut niin suoraviivaista ja yksinkertaista. Nykyisen westernin teema ei välttämättä rajoitu pankkiryöstöön ja takaa-ajoon, tai punaisen miehen loputtomaan raakuuteen, sillä hyviä ja huonoja ihmisiä oli kummallakin puolella. Realismi on siis avainsana. The Revenant on hieno elokuva. Tavallaan siinäkin on kliseitä, mutta kokonaisuus toimii.

Onneksi se iän ikuinen salamannopeaan ampumiseen kaiken perustava tarinointi on jäämässä vähemmälle. Oikeasta lännestä ei tiedetä yhtään tapausta, jossa olisi kuvatulla tavalla luotu ratkaisu. Aina kun se oli mahdollista, pyrittiin asetelmaan jossa vältytään niiltä ilmiömäisiltä tempuilta, koska tarkoitus ei ollut esittää mitään, silloin oltiin tosissaan. Vaikka aseiden osuus oli jo silloin huomattava sikäläisessä yhteiskunnassa, ei niitä kannettu mukana ilman tarvetta. Kaupungeissa ei siis ollut mitään jalkakäytävällä kulkevaa pistoleerojen armeijaa, itse asiassa hyvin monessa taajamassa oli aseiden kantaminen kielletty. Silloin kun historiaan päätyneet tapaukset olivat ajankohtaisia, niistä huomaa monta seikkaa mikä ei tue millään tavalla sitä myyttistä kuvausta siitä aikaudesta. Ja kun tilanne eskaloitui, hyvin monessa tapauksessa juoppojen kesken, ja päädyttiin lopputulemaan mikä olisi ollut myöskin vältettävissä, se tehtiin niin varman päälle kuin mahdollista. Usein jopa niin ettei toinen edes ehtinyt varautumaan tulevaan. Teko käsiteltiin oikeudessa, toisin kuin elokuvien maailmassa, jossa ratsastetaan hymy kasvoilla kohti preeriaa joutumatta vastuuseen mistään. Jopa lainvartijoiden aseiden käyttöä, tai sen tarvetta voitiin arvioida oikeuden näkökulmasta kuten tänäkin päivänä.

Villi länsi ei ollut ihan niin ” villi ” mitä tarinanikkarit ovat kehitelleet historialliseksi faktaksi. Jo tuolloin lehdistö, noin esimerkkinä, noudatti nykypäivän lööppilehdille totunnaista mallia. ” jos pitää julkaista totuus tai fiktio, julkaise fiktio, se myy paremmin.” Niin sanottuja ” dime novelleja ” ahmittiin itärannikon suurkaupungeissa, koska haluttiin ylläpitää mielikuvaa ainutlaatuisesta lännestä, joka oli suurelta osin ohi mennyttä aikaa kaupunkilaisille. Heille tarinat ja jutut oli fantasiamaailman elävöittämistä, eräänlaista paluuta aikaan mitä ei heidän kohdallaan enää ollut saavutettavissa. Vielä nykyäänkin amerikkalainen yhteiskunta hellii näitä satuja, sillä niiden koetaan olevan vapauden symboleita, jossa kaiken osaava ja itsenäinen karski ratsastaja voi elää ilman yhteiskunnan rajoitteita. Se aika kun lakia ei niin sanotusti ollut, oli erittäin lyhyt. Laki ja oikeus pyrittiin tuomaan aina sen mukana kun asutus laajeni länteen. Lainsuojattomia oli, mutta hyvin vähän. Täytyy aina muistaa että ihmiset jotka asuttivat yhdysvallat, tulivat maista joissa oli olemassa lait. Heille ei lakien olemassa-olo siis ollut mikään omituinen ilmiö.

Litle Big Man on hyvä elokuva. Jos sitä katsoo oikealla tavalla, se on enemmänkin parodia kuin tyylipuhdas seikkailu. Dustin Hoffman on vertaansa vailla muutamassa kohtauksessa. Kenties muistat sen jossa hänellä oli meneillään ” revolverisankarivaihe.” Siinä hän kulki silmät tihrussa kädet leveillään, ikään kuin koko ajan ampumavalmiina, ja kun jalkakäytävästä katkesi lauta hänen allaan, tuli salamannopea veto.. Saluunassa hänet tunnettiin ” soodavesipoikana ” koska hän ei juonut viinaa. Nurkkapöydässä ollut Wild Bill Hickok istui jalat pöydän reunalla, tuolin nojatessa seinään, ja soodavesipoika meni hänen vierelleen. Otti mallia istumatavasta ja kun oli lyhyt pituudeltaan, rojahti jakkara miltei makuuasentoon, ja vain toinen jalka ylettyi pöydän reunalle. Siinä hän sitten valehteli kuinka monta tyyppiä oli listinyt. Ei kovin uskottavaa, ja kun hickok sitten ammuttiin siinä saluunassa, luopui soodavesipoika relvolverisankarin roolistaan… Se on jotain ihan silmittömän naurettavaa vieläkin.

Mahdollisesti muistat myöskin sen intiaanivaiheen, kun hänen ” isoisänsä ” selitti heimossa olevan homoja, joista hän käytti nimitystä ” hiimaneh, ” ja totesi ettei valkoisten kielessä taida olla sille vastinetta …? Nämä on juuri niitä kohtauksia mitkä teki elokuvasta hyvän vaikka siinä on mukana myöskin vakavampi sanoma.

Trinityelokuvat oli pelkkää nyrkillä mätkimistä johon Bud Spencer toki sopi kokonsa puolesta, mutta ei niissä kukaan osannut näytellä. Omasta mielestäni katsottavaksi kelpaavia westernejä on ainakin nämä. The Wild Bunch, Little Big Man, Jeremiah Jonhsson, Unforgiven, Tombstone, Revenant, Brimstone, Lincoln County Wars, Proposition, Dawn Rider, Lonesome Dove ( TV sarja ), Dances With Wolves, Pale Rider, Wyatt Earp, Open Range, Broken Trail, Sun Of The Morning Star ( TV sarja, ) The Homesman, Geronimo, Alamo, Crossfire Trail, Deadwood ( TV sarja ) Gettysburg. Osa mainitsemistani filmeistä perustuu tosielämän tapahtumiin ( Jeremiah Johnsson, Tombstone, Revenant, Lincoln County Wars, Wyatt Earp, Sun Of The Morning Star, Geronimo, Gettysburg, Alamo ja Deadwood. )

Listasta minkä kirjoitin unohtui pari hyvää, tässä ne tulee. Hatfield´s And McCoy´s ( TV sarja, perustuu tositapahtumiin. ) ja Appaloosa, ( fiktiivinen tarina. )

Nykyajan näyttelijät ovat ikävä kyllä paljolti pakotettuja olemaan Hollywoodin talutusnuorassa, ovat oikeastaan olleet aina, mutta agenda ei ole aina ollut näin mielipuolinen. Mel Gibson oli hyvä esimerkki siitä mitä ei suvaita, ja kuka ei suvaitse. Hän sanoi jossakin haastattelussa että maailman kaikki sodat on juutinraumalaisten syytä, ja poks, niin loppui tarjonta pitkäksi aikaa. Sittemmin hän on esiintynyt valkokankaalla joten ehkä sitä on pitänyt käydä hattu kädessä pyytämässä anteeksi puheitaan.

Ironista siinä on lähinnä se, että ne juutinraumalaiset tuottavat elokuvia joissa ollaan puolustavinaan vapautta ja demokratiaa, mutta tosielämässä ei suvaita minkäänlaista mielipidettä jos kritiikki koskee heitä itseään. Nykyään on kaikista filmeistä löydyttävä myöskin sateenkaari-ideologiaa, joka ärsyttää, sillä ainakin minä koen sen pakkosyöttönä. Jos haluaisin katsella hintintin piehtaroimista, voisin katsoa sen pornofilmeiltä, nyt kun se sanoma tupataan muuten hyvään elokuvaan tai sarjaan, siitä ei itselleni muodostu mitään positiivista kuvaa, päin vastoin tekee mieli kelata se kohtaus ohi. Tiettyyn rajaan asti ihmisten sietokynnys riittää, mutta jossakin vaiheessa tullaan pisteeseen jossa elokuvia aletaan boikotoimaan niiden liiallisten ” tiedostavuuksien” kanssa.

Kaikki filmatisoinnit mitä on tehty, laittaen ” sankariksi ” joku LGBTQ oletettu, tai musta eukko, on flopannut lippuluukulla. Luulisi rahan perässä juoksevien juutinraumalaisten jo siitä ymmärtävän ettei kannata laittaa dinaareita tuotantoon josta ei tule kassavirtaa. Näyttelijöiltä voi odottaa sitä mitä käsketään tekemään, mutta on ollut poikkeuksiakin kautta aikojen. Marlon Brandolla oli tapana sanoa jos joku kohtaus alettiin poistamaan kuvausvaiheessa, ” Ok jätkät, ketä on taas käytävä ime****sä. ” Hän heitti lauseen ihan kuin itsestään selvyytenä, viitaten siihen että silläkin tavalla on saatu rooleja, ja vaikutettu lopputulokseen…Ei takuulla ollut väärässä. Sittemmin tuli METOO ilmiö, joka onkin taas kadonnut kun ei loputtomasti päästy kahmimaan rahaa olemattomilla syytöksillä, mutta väittäisin siitä huolimatta että kyllä niissäkin tapauksissa jonkun kohdalla oli ihan faktaa pelissä. Hollywood on kaikkea muuta kuin onnea ja hyvyyttä pursuava mastodontti.

Brokeback Mountain oli filmi jossa homous tuotiin arkaan paikkaan. Siinähän kaksi cowboyta hinkkasi toisiaan, ja vaikka miten yritettiin saada sanotuksi että elokuva on mahtava, niin amerikkalainen yleisö buuasi filmille. Jake Gyllenhaal joutui niin rajun kritiikin kohteeksi, ettei hänelle uskallettu tarjota työtä vuosiin. Jenkki yleisö ilmoitti tylysti että kun laitoitte homoilua meidän kenties perinteisimpään aihemaailmaan, niin pitäkää tunkkinne. Mutta se oli silloin, nyt samaa varmaan kiiteltäisiin joka kertoo siitä että takapakkia on menty.