Kotimaa

Suomalaisuuden Liitto: oikeusasiamies hyväksyy suomen kielen syrjinnän lentoasemalla

Kuva Shutterstock.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi 30.11.2020 vastauksensa Suomalaisuuden Liiton elokuussa tekemään kanteluun.

Suomalaisuuden Liitto pyysi kantelussaan selvittämään, ovatko valtion omistaman Finavia Oyj:n ja rajavartiolaitoksen opastekäytännöt Helsinki-Vantaan lentoasemalla kielilain mukaisia. Finavia Oyj ja rajavartiolaitos ovat käyttäneet vuodesta 2018 opasteita ja kylttejä, joissa suomen kieli ja ruotsin kieli ovat alisteisia englannin kielelle tai opasteet ovat kokonaan englanninkielisiä.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen vetoaa ”kansainväliseen käytäntöön” ja siihen, että ”lentoasemaliiketoiminta tai siihen liittyvä opastaminen ei ole julkisen hallintotehtävän eikä julkisen tehtävän hoitamista”.

Suomalaisuuden Liitto on tutustunut päätökseen ja pitää sitä tyrmistyttävänä.

– Finavia Oyj on valtion täysin omistama yhtiö, joka on perustettu Ilmailulaitoksen seuraajaksi. On käsittämätöntä, että Suomen päälentoasemalla ei tarvitsisi noudattaa kielilain 33 §:n määräystä opasteiden kielestä. Englannin kielen asettaminen suomen ja ruotsin kieltä parempaan asemaan onnistuu vetoamalla siihen, ettei se ole ”julkisen hallintotehtävän hoitamista”. On epäselvää tarkoittaako tämä nyt sitä, että kaikki valtion yhtiöt ja laitokset voivat asettaa englannin kielen suomea ja ruotsia ylempään asemaan, kysyy Liiton puheenjohtajan Ilmari Rostila.

Oikeusasiamies ei näe myöskään ongelmaa siinä, että rajavartiolaitoksella on täysin englanninkielisiä opasteita passintarkastusauloissaan ilman suomen- tai ruotsinkielistä tekstiä.

– Minulle jäi vastauksesta sellainen käsitys, ettei valtion viranomaisen (eli tässä tapauksessa rajavartiolaitoksen) tarvitse opastaa matkustajia kansalliskielillä Suomen valtion omistamalla lentoasemalla, toteaa toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.

Oikeusasiamies viittaa myös tarkemmin määrittelemättömään ”kansainväliseen käytäntöön” opasteasiassa.

– Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä ja monissa muissakin maissa maan oma kieli tulee lentoasemien opasteissa ensin, joten oikeusasiamiehen tulkinta ”kansainvälisestä käytännöstä” on mielenkiintoisen valikoiva, jatkaa puheenjohtaja Rostila.

Puheenjohtaja Rostila ja toiminnanjohtaja Gustafsson hämmästelevät myös sitä, ettei kieliasioissa yleensä kärkäs Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Folktinget ei ole ottanut kantaa asiaan millään tasolla.

– Luulisi sielläkin olevan jonkin mielipide asiaan, kun otetaan huomioon, että heidän työstään suomalaiset veronmaksajat joutuvat kuitenkin maksamaan vuosittain 773 000 euroa, toteaa Gustafsson.

Useat eri julkiset toimijat ovat myyneet lentoasematoimintojaan yksityisille konserneille.

– Eihän sitä voi olla pohtimatta, liittyykö haluttomuus soveltaa kielilakia lentokenttätoimintaan jonkinlaisiin myyntiaikeisiin, pohtii Rostila.

  • 234
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset