Kotimaa Politiikka

Suomalaisuuden puolustajat Immonen ja Simula: Suomen suojeltava omia kansalaisiaan

Kansanedustaja Olli Immonen ja kansanedustajan avustaja, kansanedustajaehdokas Jenna Simula. Kuva Petri Saarela.
Kansalaisen toimitus tavoitti perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen ja hänen eduskunta-avustajansa, Oulun perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaan Jenna Simulan Limingasta perussuomalaisten toritapahtumasta. Kaiken kiireen keskellä käväistiin läheisellä tilalla tutustumassa kotieläimiin ja keskustelemassa ajankohtaisista kotimaan- ja maailmanpoliittisista suomalaisia koskettavista aiheista.

Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaat aktiivisesti liikkeellä

Vaikka kansanedustaja Olli Immonen ei tällä kertaa olekaan kunnallisvaaliehdokkaana, hän tuo oman panoksensa kampanjointiin olemalla mukana perussuomalaisten toritapahtumissa kaikkien muiden kiireiden keskellä. Immosen mukaan kentällä käy kova kuhina, ja perussuomalaisten ehdokkaat ovat aktiivisesti liikkeellä.

”Ehdokkaita on saatu todella hyvin, ja kannatusprosentti näyttää melko hyvältä, vaikka aivan jytkyä ei ehkä nyt olekaan tulossa. Perussuomalaisilla on, toisin kuin yleensä kuvitellaan, hyvä kannatus nimenomaan nuorten parissa, ja tärkeää onkin nyt se, että nuoret äänestäjät lähtisivät liikkeelle. Lisäksi kentällä on selvästi havaittavissa, että ehdokkaat puhaltavat yhteen hiileen, toimivat yhteistyössä ja siellä on tekemisen meininki, mikä on hieno ja tärkeä asia. Ehdokkaiden toimiminen yhdessä yhteisen asian eteen on todella tärkeää, koska äänet kuitenkin satavat lopulta yhteiseen laariin.”

Kansanedustaja ja Suomen Sisun puheenjohtaja kertoo, että Sisulla on ollut tapana ennen vaaleja listata kansallismieliset ehdokkaat nettisivuilleen, ja niin on tehty nytkin.

”Vastaanotto on ollut hyvä, ja kyselyitä tulee runsaasti listan ulkopuolisista kunnista, kuka olisi maahanmuuttokriittinen kansallismielinen jota kannattaisi ehkä äänestää. Lista on tehty ja päivittyy koko ajan – sitä kannattaa seurata kun miettii omaa ehdokastaan,” kansanedustaja muistuttaa.

Kansanedustaja Olli Immonen ja kansanedustajan avustaja, kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula kenttätyössä. Kuva Jenna Simula.

 

Oululainen Jenna Simula, Olli Immosen eduskunta-avustaja, on perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaana Oulussa. Hän pitää suurena ongelmana äänestäjien mahdollista jäämistä ”nukkumaan”.

”Äänestysprosentti saattaa laskea verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin, jolloin se oli 58,2 mikä sekin oli aika alhainen. Veikkaan, että se putoaa vielä siitäkin. Toisaalta nähtävissä on, että kun mielipidekyselyt näyttävät nyt hieman alakanttiin, perussuomalaiset ovat tehneet enemmän töitä vaalimenestyksen eteen. Ehdokkaat ovat ymmärtäneet hyvin, kuinka tärkeää ehdokkaan on saada henkilökohtainen kontakti kansalaisiin,” kunnallisvaaliehdokas Simula kertoo.

Hän arvioi, että maahanmuuttokriittisyys nousee tulevissa kunnallisvaaleissa jopa olennaisimmaksi teemaksi. Turvapaikanhakijatulva on osoittanut sen, että jokaisessa kunnassa pystytään tekemään päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa asiaan.

”Vaikka yleisesti ollaan sitä mieltä, että kaikki on kiinni eduskunnasta ja hallituksen päätöksistä, kunnissa kuitenkin tehdään paljon päätöksiä esimerkiksi uusien vastaanottokeskusten kaavoittamisesta tai kaupungin tilojen vuokraamisesta hätämajoituskeskuksiksi, päätetään monikulttuurisuustyöstä, ja kotouttamisohjelmista. Erityisesti maahanmuuttokriittisten pitää nyt olla aktiivisia ja äänestää, jotta valtuustoihin saadaan mahdollisimman paljon maahanmuuttorealisteja,” Simula kehottaa.

Talouspolitiikka sekä peruspalvelut ja niiden jatkuvuus ovat myös hänelle tärkeitä. Kunnallisvaaliehdokkaana hän pitää ensiarvoisen tärkeänä, että käsistä karannut Oulun kaupungin velkaantuminen saadaan katkaistua. Ongelman hoitamatta jättäminen tarkoittaa vastuun siirtämistä tuleville valtuustoille, sillä ongelma on ratkaistava ennemmin tai myöhemmin.

”Täytyy miettiä myös sitä, millaiset palvelut kyetään tarjoamaan 10 vuoden kuluttua. Minä tulen tekemään työtä sen eteen, että ongelman ratkaisua ei enää lykätä,” Simula painottaa.

Simula pitää tärkeänä, että yhteiskunta pystyy tarjoamaan hyvät peruspalvelut oman maan kansalaisille. Hän pitää selvänä, että jos kaduilla on asunnottomia ja vanhusten hoitoon ei pystytä panostamaan riittävästi, ei meillä ole silloin mahdollisuutta huolehtia muiden maiden kansalaisista, joiden maahantuloperusteet eivät ole täysin selkeitä.

”Veronmaksajien rahat eivät kerta kaikkiaan riitä kaikkeen mahdolliseen. Omat kansalaiset on asetettava etusijalle,” Simula alleviivaa.

Simula kehottaa kaikkia äänestämään ja ennen kaikkea äänestämään maahanmuuttokriittisiä. Kotiin jääminen vaalipäivänä ei auta mitään.

”Protestiääniä ei lasketa. Vain jätetyt äänestysliput lasketaan,” Simula kehottaa.

Turvapaikanhakijakriisi – Suomen täytyy pystyä suojelemaan omia kansalaisiaan

Kansanedustaja Olli Immonen pitää Suomea rajusti ravistellutta turvapaikanhakijavyöryä yhtenä sodanjälkeisen Suomen vakavimmista kriiseistä. Hänen mielestään ainoa kestävä ja toimiva ratkaisu ongelmaan on yksinkertaisesti se, että turvapaikanhakijoita ei oteta maahan ja ne, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, kerta kaikkiaan palautetaan sinne mistä ovat Suomeen tulleet. Suomella ja muilla Euroopan mailla on paljon paremmat mahdollisuudet auttaa ihmisiä kriisialueilla. Heidän tuomisensa tänne ei ole mikään ratkaisu, ja Immosen mielestä Suomen pitäisikin ottaa asian ratkaisemisessa oppia Unkarista.

”Unkarin pääministerillä Viktor Orbánilla on äärettömän hyvä linja, ja jokaisen Euroopan maan olisi syytä ottaa Unkarista mallia. Toivoisin, että Suomessakin käännettäisiin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa katseet kyseiseen suuntaan ja pyrittäisiin näissä asioissa yhteistyöhön Itä-Euroopan maiden kanssa, joilla selkeästi on kyvykkyyttä kansakunnan kannalta keskeisen ongelman järkevään hoitamiseen,” kansanedustaja toteaa.

Esimerkkinä nykyisen lainsäädännön ja ilmapiirin heikkoudesta hän mainitsee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden leirin Helsingissä. Immosen mielestä laittomasti maassa oleskelevat ihmiset tulee kerätä palautuskeskuksiin, jotta näiden hallitsematon liikehtiminen estetään ja joista nämä palautetaan hallitusti lähtömaihinsa.

Kansanedustaja Olli Immonen. Kuva Petri Saarela.

 

”Maassa laittomasti oleskelevat, vapaasti liikehtivät henkilöt muodostavat selkeän turvallisuusuhan yhteiskunnalle: maassa oleilevat ulkomaalaiset syyllistyvät enenevässä määrin muun muassa seksuaalirikoksiin, jotka kohdistuvat jopa alaikäisiin – lapsiin. Kyllä Suomen täytyy pystyä suojelemaan kansalaisiaan,” Immonen jyrähtää.

Immonen toteaakin, että maahanmuuttopolitiikassa kyse on poliittisten päättäjien tahtotilasta ja arvovalinnoista – pidetäänkö Suomea koko maailman sosiaalitoimistona joka ottaa vastaan kaikki tänne haluavat, vai otetaanko vastuullinen linja ja ajatellaan suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja sen tulevaisuuden parasta.

”Suomen valtion ydintehtävänä on toimia Suomen ja suomalaisten edunvalvontaelimenä, ja tätä tehtävää täytyy kunnioittaa ja korostaa päätöksenteossa. Kaikki mitä nyt päätetään tai jätetään päättämättä, heijastuu suomalaiseen yhteiskuntaan vielä kymmenien vuosien kuluttua. Jälkien korjaaminen myöhemmin on aivan äärimmäisen vaikeaa, kuten muualla Länsi-Euroopassa on jo nähty,” Immonen painottaa.

Kyllä Suomen täytyy pystyä suojelemaan kansalaisiaan – Olli Immonen

Kansanedustaja ryöpyttää nykyistä EU:n kanssa sovittua pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmää ja kertoo, että myös perussuomalaisten sisällä asiasta on käyty vakavahenkisiä keskusteluja.

”EU:n ulkopuolelta tulevien ihmisten siirtely tällä lailla on hölmöläisten hommaa. Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin. Suomen olisi mielestäni yksiselitteisesti keskeytettävä sisäiset siirrot,” hän  painottaa.

Kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula yhtyy Immosen sanoihin. Hän toteaa, että turvapaikanhakijoille tulisi tarjota hyvin hoidetut kansainvälisesti rahoitetut vastaanottokeskukset kriisialueiden tuntumasta. Siellä turvapaikanhakijat voisivat odotella turvapaikkahakemuksensa käsittelyä turvallisissa olosuhteissa.

”Tällaistahan myös Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ehdottanut. Unkari ei ota turvapaikanhakijoita maahan, vaan tarjoaa näille hyvät olosuhteet rajavyöhykkeellä, jossa nämä odottavat hakemuksensa käsittelyä. Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat on myös sitten helpompi palauttaa hallitusti,” Simula toteaa ja jatkaa: ”Suomessa ongelmana on juuri välinpitämätön turvapaikanhakijoiden hallinta. Kielteisen päätöksen saaneet henkilöt vaeltelevat maassa hallitsemattomasti, eikä edes se ole tiedossa, keitä maassa on ja ketkä ovat poistuneet.

Mahdollisesti radikalisoituneet turvapaikanhakijat muodostavat selkeän turvallisuusuhan. Ongelmana on kuitenkin se, että ei tiedetä edes sitä, keitä kaikki maahan tulleet todellisuudessa ovat.

”Supolla saattaa olla jonkinlainen käsitys, millaisella määrällä maassa olevista saattaa olla yhteyksiä terroristisiin järjestöihin, mutta sillekään asialle ei tehdä mitään,” Simula toteaa.

Simula arvostelee myös maahanmuuttopolitiikan lyhytjänteisyyttä. Maahanmuuttopolitiikan aikajänne on nykyisellään yksi vaalikausi, jos sitäkään. Simula painottaakin, että täytyisi ottaa huomioon se, miten tämän päivän maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa Suomeen kymmenien vuosien kuluttua.

”Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton menot ovat vasta alkua, ja ne tulevat kasvamaan tulevaisuudessa muun muassa perheenyhdistämisten vuoksi. Esimerkiksi EVA:n kokoaman tilaston mukaan afrikkalaiset maahanmuuttajat eivät ole työllistyneet edes hyvinä taloudellisina aikoina. Suuri osa maahan jäävistä ulkomaalaisista tulee jäämään suomalaisen sosiaaliturvan varaan,” kunnallisvaaliehdokas valottaa.

Simulan mukaan kunnissa usein keskustellaan turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotosta käyttäen perusteena sitä, että nämä kuitenkin pian poistuvat kunnasta. Näin ei kuitenkaan aina käy, eikä useinkaan ymmärretä sitä, että valtionavut jatkuvat vain 3 vuotta, jonka jälkeen kuntaan jäävät ovat taloudellisesti kunnan vastuulla. Siksikin tässä asiassa pitää hänen mukaansa noudattaa äärimmäisen tiukkaa linjaa.

”Vastaus on oltava ei. Ehdoton ei. Ei yhtään turvapaikanhakijaa tai kiintiöpakolaista kuntaan. Kun kunnista annetaan nuiva viesti, myös valtakunnallisen pakolaispolitiikan on pakko kiristyä. Jos kunnat eivät halua ottaa vastaan turvapaikanhakijoita tai kiintiöpakolaisia, myös hallituksen on pakko reagoida,” Simula painottaa.

Perussuomalaisten puheenjohtajavaali – aivan uusi tilanne perussuomalaisten historiassa

Perussuomalaiset valitsevat puheenjohtajistonsa kesäkuussa puoluekokouksessa Jyväskylässä. Nykyinen puheenjohtaja Timo Soini on ilmoittanut, että ei tule asettumaan enää ehdolle. Tilanne onkin aivan uusi perussuomalaisten historiassa Timo Soinin jo 20 vuotta kestäneen puheenjohtajuuden jälkeen.

Kansanedustaja Olli Immosen mielestä on äärettömän hyvä asia, että perussuomalaiset pääsevät äänestämään puoluekokouksessa puheenjohtajaa tasokkaiden ehdokkaiden joukosta.

”Tässäkin mielessä puolue kehittyy parempaan, normaalimpaan suuntaan. Jäsenistölle tulisi aina olla tarjolla vaihtoehtoja, joista jäsenet voivat äänestää puheenjohtajiston demokratian periaatteiden mukaisesti. Perussuomalaisethan on ainutlaatuinen puolue Suomessa: puheenjohtajiston äänestävät jäsenet, eivät piirijärjestöjen kokousedustajat,” Immonen kertoo ja jatkaa: ”Nyt ehdokkaat ovat todella hyviä. Kärkiehdokkaat kisaan mukaan ilmoittautuneista ovat mielestäni Jussi Halla-aho ja Sampo Terho. Lisäksi on myös muita hyviä ehdokkaita kuten esimerkiksi Leena Meri ja Veera Ruoho. Puheenjohtajakamppailusta tulee tiukka, mutta veikkaan, että tiukin kisa käydään nimenomaan Halla-ahon ja Terhon välillä.”

Immonen pitää Sampo Terhon taakkana leimautumista jossain määrin puolueen nykyisen johdon suosikiksi, Soinin perintöprinssiksi. Hän kuitenkin pitää myös Terhoa erittäin hyvänä ehdokkaana, lahjakkaana henkilönä joka on kehittynyt kovasti vuosien mittaan. Immosen mielestä Terhon pitäisi kuitenkin pystyä osoittamaan puolueen jäsenille olevansa riippumaton ehdokas – että hän ei ole ohjailtavissa väistyvän puoluejohdon toimesta, ja että hän on on aidosti halukas uudistamaan puoluetta, kehittämään sitä eteenpäin.

”Henkilökohtaisesti tuen Halla-ahon valintaa uudeksi puheenjohtajaksi. Voin vilpittömästi sanoa, että Jussi on hieno mies niin ihmisenä kuin poliitikkonakin. Hänellä on kokemukseni mukaan piirteitä, joita ei yleensä yhdistetä poliitikkoihin: hän on rehti, äärimmäisen rehellinen, luotettava ja lämminsydäminen. Lisäksi hän on erittäin älykäs. Vastaavaa niin johdonmukaiseen argumentointiin kykenevää henkilöä en ole vielä tavannut. Tämä mitä sanoin on ääni Jussin puolesta, muttei ketään vastaan,” Immonen kertoo.

Kansanedustaja painottaa, että perussuomalaisten tulee pyrkiä rehtiin puheenjohtajavaaliin ja kampanjointiin ketään mustamaalaamatta. Kaikkien perussuomalaisten täytyy kyetä hyvään yhteistyöhön myös puheenjohtajavaalin jälkeen, ja hän kehottaakin: ”pidetään puolue yhtenäisenä, riippumatta siitä kenestä tulee puolueen uusi puheenjohtaja.”

Kansanedustajan avustaja, kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula. Kuva Petri Saarela.

 

Kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula jakaa Immosen mielipiteen puheenjohtajavaalista. Hän tukee Jussi Halla-ahon valintaa, sillä hänen mielestään Halla-aho pystyy selkeyttämään puolueen ideologian, eikä tule olemaan riippuvainen nykyisestä puoluejohdosta.

”Europarlamenttiedustaja Halla-aholla on nykyäänkin oikeasti kansan mandaatti, eikä hän ole riippuvainen muista kuin omista äänestäjistään. Tiukka kisa on kuitenkin tulossa, se on selvä. Myös kunnallisvaalikampanjan toritapahtumissa ihmiset ovat kyselleet puheenjohtajavaalista, joten kentällä on kiinnostusta. Odotan rehtiä kisaa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta,” Simula tiivistää.

Suomi ja perussuomalaiset horjuvassa Euroopan unionissa

Kansanedustaja Olli Immonen sanoo, että Britannian EU-eropäätös – Brexit – tuli EU-federalisteille selvästi kovana järkytyksenä: se oli ”kova läimäisy vasten heidän kasvojaan, tosin ansaittu sellainen”.

Roomassa EU:n huippukokouksessa keskusteltiin viime viikolla – Brexitin aiheuttamissa mainingeissa – muun muassa Euroopan unionin integraation syventämisestä ja jopa EU-armeijasta, jota erityisesti Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ajanut.

Immonen kertoo, että Euroopan komissiossa on pohdittu sellaistakin tulevaisuuden ratkaisua, että EU muodostuisi kahdenlaisista jäsenmaista: maista, jotka haluavat nopeampaa ja syvempää integraatiota sekä maista, jotka haluavat vähemmän integraatiota ja jotka samalla haluavat pitää kiinni omasta päätäntävallastaan. Yhdenkään jäsenmaan ei kuitenkaan annettaisi ”ottaa takapakkia”, eli jäsenmaat joko pysyvät integraation suhteen nykyisellä tasolla tai sitten lähtevät mukaan sen syventämiseen.

”Joka tapauksessa nykyisellään EU on täysin epäonnistunut järjestelmä. Ajatus siitä, että kansallisvaltioille kuuluvaa päätösvaltaa keskitetään ylikansalliselle päätöksentekoelimelle ei ole hyväksyttävä. Se, että valta siirretään kansalaisten ulottumattomiin harvalukuiselle eliitille kuten Euroopan komissiolle jota ei edes vaaleilla valita, on kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden ja demokratian toteutumisen kannalta täysin kestämätöntä,” Immonen ryöpyttää.

”Jotkut vielä elättelevät toivoa, että nykyisen kaltainen EU voisi lähteä kehittymään myös siihen suuntaan, että integraatiota lähdettäisiin vähentämään. Itse uskon vaihtoehtoon, jossa EU kaadetaan täysin ja tilalle ryhdytään rakentamaan itsenäisten kansakuntien Eurooppaa. Kansakuntien Euroopassa itsenäiset kansallisvaltiot tekevät yhteistyötä keskenään omista lähtökohdistaan käsin,” kansanedustaja kertoo ja jatkaa: ”Päätäntävalta pysyisi kansallisvaltioilla, mutta kaikkia Euroopan maita koskevissa suurissa kysymyksissä pyrittäisiin kansallisvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Esimerkkinä tällaisesta on puolustus- ja turvallisuuspolitiikka: eurooppalaisen sivilisaation turvallisuus on eurooppalaisten yhteinen asia.”

Britannian EU-eroilmoituksen jälkeen on ollut huolta siitä, kuinka Euroopan puolustus organisoituu, mutta Britannia on ilmoittanut olevansa halukas jatkossakin yhteistyöhön puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Immonen kuitenkin uskoo, että Saksalla tulee jatkossa olemaan suurempi rooli puolustuskysymyksissä.

”EU-armeijaan en kuitenkaan usko. Suomessa yli puoluerajojen käydyissä keskusteluissa on tullut esille, ettei siihen usko kukaan muukaan. Kaiken kaikkiaan Euroopan maiden tiiviimpi yhteistyö puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla on vain hyvä asia tiettyyn pisteeseen asti, mutta yhteistä armeijaa ei pidä lähteä luomaan,” Immonen painottaa.

”Kommentoisin EU-armeijaan liittyviä puheita niin, että EU-federalisteilta irtoaa silloin tällöin villejä ajatuksia ilman realismin häivää. Junckerin unelmille EU-armeijasta on suoraan sanoen naurettu suomalaisten päättäjien keskuudessa,” kansanedustaja Immonen hymähtää.

Kansanedustaja toivoo, että perussuomalaiset kehittyy tulevaisuudessa eurooppalaisten populistisiksi kutsuttujen nationalististen puolueiden suuntaan, kuten Tanskan Kansanpuolue, Ruotsidemokraatit, Ranskan Kansallinen Rintama, Itävallan Vapauspuolue, Vaihtoehto Saksalle ja Hollannin Vapauspuolue.

Junckerin unelmille EU-armeijasta on suoraan sanoen naurettu suomalaisten päättäjien keskuudessa – Olli Immonen

”Seuraavien eurovaalien jälkeen tulee eteen mielenkiintoinen kysymys, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset liittoutuvat, mihin europarlamenttiryhmään liittyvät. Tuolloin ei ole mahdollista liittoutua brittikonservatiivien kanssa, joten näkisin luonnollisena vaihtoehtona liittoutumisen edellä mainittujen Euroopan kansallismielisten puolueiden kanssa,” Immonen kertoo.

Kyseiset Euroopan kansallismieliset puolueet muodostavat ENF – Europe for Nations and Freedom – europarlamenttiryhmän  ja Immonen sanoo, että puheenjohtajavaalin tuloksesta riippumatta perussuomalaisten tulisi lähentyä tätä europarlamenttiryhmää.

Kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula toteaa olevansa täysin samoilla linjoilla Euroopan unioniin liittyvissä linjauksissa. Integraation syventämispyrkimykset ovat hänen mukaansa Brexitin jälkeinen hätähuuto EU-eliitiltä, joka virheellisesti kokee, että integraation lisääminen on oikea tapa korjata EU:n itse aiheuttamat ongelmat.

Simulan mukaan ainoa oikea tapa korjata Euroopan unionia on palauttaa valtaa takaisin kansallisvaltioille: esimerkiksi jäsenmaiden sisäistä ja ulkoista turvallisuutta EU on ollut ja tulee olemaan kyvytön hoitamaan.

”Schengen- ja Dublin -sopimukset ovat täysin arvottomia papereita, niitä ei noudateta nytkään. Sadat tuhannet, jopa miljoonat EU:n ulkopuolisten valtioiden kansalaiset pystyvät liikkumaan EU:n alueella vapaasti. Noilla sopimuksilla ei ole mitään merkitystä, kukaan ei noudata niitä,” Simula toteaa.

Elämää on päivän politiikan ulkopuolellakin

Olli Immonen kertoo pitkään käynnissä olleen kirjaprojektin osoittautuneen odotettua suuremmaksi haasteeksi töiden, perhe-elämän ja järjestöjohtajuuden lisänä. Hän on kirjoittanut blogiin vuodesta 2006 alkaen, ja kertoo kirjoitusten kokoamisen yhtenäiseksi teokseksi olevan aikaa vievää työtä. Työ on kuitenkin nyt hyvällä mallilla ja Immonen uskookin, että kunnallisvaalien jälkeen kirja saadaan painoon. Kirjan työnimenä on ollut ”Kansallinen herätys”, mutta esikoiskirjailija ei paljasta, millä nimellä kirja lopulta tulee painokoneista ulos.

Olli Immonen ja eläinystävät. Kuva Petri Saarela.

 

”Työnimi viittaa 1800-lukuun ja 1900-luvun alkuun, aikaan jolloin Suomessa koettiin kansallinen herääminen. Nyt Suomessa pitäisi kokea uusi kansallinen herääminen uusien kansallisten haasteiden edessä,” Immonen sanoo ja jatkaa, että ”tällaista heräämistä onkin jo Suomessa selkeästi havaittavissa. Esimerkiksi Suomen Sisu järjestönä herättää kansalaisten keskuudessa enenevässä määrin kiinnostusta”.

Uudet mediat herättävät aina Ylen hallintoneuvoston jäsenenä toimivan Immosen mielenkiinnon, ja erityisen kiinnostuneena hän on seurannut uuden kansalliskonservatiivisen julkaisun, Oikea Median alkutaivalta. Immonen arvelee, että saattaa itsekin tulevaisuudessa pyrkiä antamaan julkaisulle enemmän omaa panostaan jossain muodossa.

Viime vuonna perustettu kansallismielisen, konservatiivisen ja traditionalistisen  kirjallisuuden kustantamo Kiuas on tärkeä Immoselle, ja hän kertoo, että sitä kautta myös hänen esikoiskirjansa tullaan julkaisemaan.

”Kirjallisuus on minulle todella tärkeä asia, sillä itsellänikin on yli 3000 kirjan kotikirjasto. Kun katsoo tämän päivän poliittista suomenkielistä kirjallisuutta, se on vahvasti vasemmistolaista. Kiuas pyrkii tarjoamaan vastakkaista, kansalliskonservatiivista ja ennen kaikkea kansallismielistä näkökulmaa kirjallisuuden saralla,” Immonen kuvailee.

Suomen tunnetuin ja jäsenmäärältään suurin kansallismielinen järjestö, Suomen Sisu jonka puheenjohtajana Immonen toimii, on erityisen lähellä hänen sydäntään. Immonen sekä Suomen Sisun kirjuri Simula ovatkin tehneet muiden järjestöaktiivien ohella sen eteen kovasti töitä. Sisu avaa huhtikuun alussa oman verkkokaupan, johon tulee myyntiin laaja valikoima järjestön tuotteita.

Immonen kertoo, että Suomen Sisu kehittyy jatkuvasti. Piiritoimintaa pyritään tehostamaan, sillä varsinainen käytännön kenttätyö tapahtuu piiriorganisaatioissa. Suomen Sisu ei ole Immosen mukaan koskaan ollut ylhäältä alas johdettu organisaatio, vaan Suomen Sisun hallitus, eli käräjät, hoitaa järjestöbyrokratian ja toimii ideologisena suunnannäyttäjänä.  Piireillä on melko vapaat kädet ruohonjuuritason toiminnan suhteen.

”Suomen Sisulla on tällä hetkellä 15 aktiivia piirijärjestöä ja yli 2000 jäsentä, ja uusia jäseniä tulee koko ajan. Kansallismielisyys kiinnostaa selvästi suomalaisia koko ajan enenevässä määrin. Kuuluminen kansallismieliseen järjestöön on osalle kansalaisista tapa ilmaista mielipiteensä, tapa kanavoida toiminnan tarvetta isänmaan puolesta,” Simula toteaa.

Kansallismielisyydestä tulee valtavirta vaientamisyrityksistä huolimatta

”On ilahduttavaa, että ihmiset uskaltavat nykyään paremmin tulla esille omilla kasvoillaan ja tuoda mielipiteensä esille. Mitä useampi tulee esille omilla kasvoillaan ja uskaltaa avata suunsa, sitä luonnollisempi, normaalimpi asia kansallismielisyydestä tulee,” kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula kertoo.

”Kansallismielisyydestä tulee hiljalleen valtavirtaa,” kansanedustaja Olli Immonen jatkaa Simulan ajatusta.

Immonen ja Simula ovat kuitenkin molemmat huolissaan suomalaisen sananvapauden tilasta, sillä yrityksiä sen vaientamiseksi on koko ajan ilmassa.

Immonen huomauttaa, että hänellä on itselläänkin omakohtaisia kokemuksia mielipidevainoista.

”Kun valmistuin viimeksi koulusta lähes kymmenen vuotta sitten, eräs opettajistani tuli kehumaan blogikirjoituksiani ja kertoi seuraavansa niitä aktiivisesti. Samalla hän kuitenkin kertoi jopa joidenkin viranomaistahojen olleen yhteydessä kouluun ja kysyneen onko tiedossa, että koulussa vaikuttaa henkilö, joka arvostelee blogissaan maahanmuuttoa. Näkemykseni mukaan koulua jossain määrin painostettiin asiassa. Tämä esimerkki kuvaa hyvin tuon ajan suorastaan hysteeristä ilmapiiriä. Onneksi tässä näytetään menevän pikku hiljaa parempaan suuntaan, vaikka sananvapautta ja demokratiaa jatkuvasti tässä ajassa uhataankin,” Immonen kertoo.

Immonen ja Simula antavat selkeän viestin äänestäjille: ”Äänestäkää ja antakaa äänenne maahanmuuttokriittiselle. On todella huono asia, jos maahanmuuttokriittiset ja perussuomalaiset jäävät kotiin vaalipäivänä, ja äänet menevätkin vasemmistolle, vihreille, keskustalle, kokoomukselle, ruotsalaisille. Silloin vaalitulos antaisi väärän signaalin siitä, mitä yhteiskunnassa tällä hetkellä ajatellaan esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta. Kansa vaatii, että maahanmuutto täytyy saada hallintaan, mutta vaalivoitto menisi hallitsematonta maahanmuuttoa tukeville puolueille.”

Perussuomalaisten kannatus on kannatuskyselyjen mukaan laskenut hallituskauden aikana ja Immonen myöntää, että se on johtunut pääosin perussuomalaisten hallitusvastuusta.

”Pitäisi kuitenkin ymmärtää myös se, että hallituksessa joutuu tekemään kompromisseja eri asioissa. On myös ymmärrettävä, ettei ole perussuomalaisten syytä, millaiset järjestelmät ja lainsäädäntö tähän maahan on rakennettu aiempien hallitusten aikana. Näitä asioita ei muuteta hetkessä. Kymmenen vuottakin on politiikassa lyhyt aika,” Immonen muistuttaa.

”Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa on jo saatu järkiperäistettyä jonkin verran tämän vaalikauden aikana ja lisää tiukennuksia tulee vielä myöhemmin hallituskauden aikana. Jos perussuomalaiset saavat hyvän vaalituloksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, saadaan maahanmuuttopolitiikkaa edelleen järkiperäistettyä.  Näissä asioissa on edettävä askel askeleelta, yksikään hallituspuolue ei saa kaikkea kerralla,” jatkaa kunnallisvaaliehdokas Jenna Simula.

Immonen painottaa, että vaikka politiikassa asiat tapahtuvat hitaasti, silti Suomen hallituksen täytyy ajaa sovittu 80-kohtainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma käytäntöön mahdollisimman nopeasti.

Hän sanoo, että jos Euroopan tilanne muuttuisi nopeasti esimerkiksi Turkin purkaessa EU:n kanssa solmimansa pakolaissopimuksen, täytyy Suomella olla lainsäädäntö ja prosessit kunnossa, tilanteen vaatimalla tasolla.

”Vuoden 2015 kaltaista turvapaikanhakijoiden vyöryä ei saa tapahtua koskaan enää,” kansanedustaja Olli Immonen päättää haastattelun.

Haastattelu Petri Saarela

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit