Kotimaa Maahanmuutto

Suomen Perusta: Mitä maahanmuutto maksaa?

Luona OY:n vastaanottokeskus.
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tänään katsauksen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lupasi hallitusohjelmassaan laatia selvityksen maahanmuuton kustannuksista. Koska hallituksen lupaama selvitys ei ole valmistunut, Suomen Perusta laati katsauksen, jossa keskitytään etenkin humanitaarisen maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksiin jo olemassaolevan tutkimustiedon valossa.

Katsauksessa Mitä maahanmuutto maksaa on kerätty yhteen Suomen Perustan sekä muiden tutkimuslaitosten aihetta käsittelevien tutkimusten oleellisimpia havaintoja.

Eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutuksilla on suuria eroja

Tutkimus osoittaa, että kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän osalta ainoastaan saksalaisilla on positiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle: työikäinen saksalainen maksaa vuodessa noin 2 000 euroa enemmän veroja kuin hän saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita.

Yleisesti ottaen positiivisin vaikutus Suomen julkiselle taloudelle aiheutuu länsimaista tulevista maahanmuuttajista, joiden vaikutus on lähes sama kuin Suomessa syntyneiden.

Maahanmuuttajien lähtöalueita tarkasteltaessa suurimmat nettokulut aiheutuvat Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasia alueelta tulevista muuttajista. Kyseiseltä alueelta tulevan työikäisen muuttajan keskimääräinen vuosittainen nettovaikutus julkiselle taloudelle on 10 000 euroa negatiivinen.

Negatiivisimmat vaikutukset julkiselle taloudelle kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukossa ovat tutkimuksen mukaan Somaliasta ja Irakista tulleilla muuttajilla. Näistä maista tulleiden työikäisten muuttajien julkiselle taloudelle henkeä kohden aiheuttama vuosittainen nettovaikutus on 13 –14 000 euroa negatiivinen.

Eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä suuria eroja

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa noin 50 prosenttia, kun se koko väestön keskuudessa on hieman alle 70 prosenttia. Maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteissa on lisäksi suuria eroja.

Siinä, missä esimerkiksi Lähi-idästä ja Somaliasta tulevat muuttajat ovat erittäin heikosti työllistyviä, on EU-maista tulevista muuttajista töissä suunnilleen yhtä suuri osa kuin koko Suomen väestöstä. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulevien muuttajien työllisyysaste on vain hieman yli 20 prosenttia.

Matalapalkkatöiden lisääminen ja humanitaaristen maahanmuuttajien työllistäminen matalapalkkatöihin ei ole kestävä ratkaisu, jos merkittävä osa työntekijän toimeentulosta tulee julkisista varoista.

Humanitaariset maahanmuuttajat työllistyvät erittäin heikosti, ja työllistyneetkin tienaavat usein niin vähän, että he heikentävät julkisen talouden tasapainoa käyttämällä kantaväestöä enemmän palveluita ja saamalla enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Työllistyminen on heikkoa pitkälläkin aikavälillä

Etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä tulevien maahanmuuttajien huonoa työllistymistä selitetään usein sopeutumisen ongelmiksi, jotka voitetaan ajan kanssa tulijoiden integroiduttua yhteiskuntaan.

Humanitaaristen maahanmuuttajien osalta työllisyysaste ei kuitenkaan edes ajan kanssa nouse lähellekään kantaväestön tasoa, vaikka maahanmuuttajien työllistyminen paraneekin hieman ajan myötä. Esimerkiksi vuonna 2011 irakilaisten ja somalien työllisyysaste oli 23 % kun se koko väestön osalta oli tuolloin 68 %. Maassa jo parikymmentä vuotta asuneiden irakilaisten työllisyysaste oli vain 43 % ja somalien 37 %.

Humanitäärinen maahanmuutto hyödyttää vain maahanmuuttajaa ja muutamia yrityksiä – uutta lähestymistapaa tarvitaan

Tutkimuksen mukaan maahanmuuton negatiiviset vaikutukset julkiseen talouteen eivät humanitäärisen maahanmuuton osalta rajoitu pelkästään ensimmäisiin maassaolovuosiin, ja taloudelliset hyödyt jäävät pitkälti vain maahanmuuttajalle itselleen ja muutamille kotimaisille humanitäärisen maahanmuuton ja kotouttamisen parissa työskenteleville yrityksille.

Tutkimuksessa ehdotetaankin, että Suomen kannalta tehokkain ja tasapuolisin tapa osallistua maailman humanitaaristen ongelmien helpottamiseen olisivat esimerkiksi pakolaisleireillä tapahtuva auttaminen ja kansainvälinen yhteistyö pakolaisleirien kehittämiseksi inhimillisemmiksi paikoiksi asua, kouluttautua ja tehdä työtä.

Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia vuonna 2015 julkaisemassaan tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja meno. Ajatuspajalla on työn alla tutkimuksen jatko-osa, jossa selvitetään sekä kantaväestön että eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren ajalta.

Jakoa

Uusimmat uutiset