Kotimaa

Suomen vesiltä löytyneen ainutlaatuisen hylyn ikä selvitetty – ”Tämä löytö palauttaa uskoni ihmeisiin”, toteaa meriarkeologi Minna Koivikko

Perälaudan alaosa. Perälauta on pudonnut meren pohjalle paikaltaan hylyn perässä. Vasemmalla näkyy aluksen rakennusvuosi 1636 kaiverrettuna puuhun. Laudan päällä keskellä näkyy jumpru. Se ei kuulu siihen vaan on sattumalta pudonnut ja tarttunut perälautaan. Oikealla näkyy kaiverrettuna joutsen. Se esittää laivan nimeä. Badewanne & Handle Productions 2021.

Kansainvälinen sukellusryhmä Badewanne on onnistunut selvittämään viime vuonna Suomenlahden pohjasta löytämänsä flöitti-hylyn iän Handle Productions Oy:n järjestämissä ”Fluit”-dokumenttielokuvan kuvauksissa viime viikolla.

Handle Productions Oy:n tuottama historiallinen dokumenttielokuva ”Fluit” pureutuu aluksen alkuperän, miehistön henkilöllisyyden sekä laivan lopullisen kohtalon selvittämiseen.

– Me sukeltajat pääsimme näkemään aluksen ensimmäisinä satoja vuosia sen uppoamisen jälkeen ja nyt voimme tuoda sen tarinan pintaan yleisön nähtäväksi, kertoo sukellusryhmän jäsen Jouni Polkko.

Hylyn perä. Perärangan yläpuolella laudoituksessa on ollut aukko peräsinpinnaa varten. Peräpeili on ollut tämän rakenteen päällä. Aivan ylimmät kylkilaudoitukset ovat perässä varisseet irti, mutta muuten hylyn runko on lähes ehjä. Badewanne & Handle Productions 2021.

Sukellusryhmä selvittää saatujen uusien tietojen avulla hylyn historiaa yhdessä Tukholman yliopiston flöitteihin erikoistuneen meriarkeologi Niklas Erikssonin sekä Suomen ja Hollannin Museovirastojen meriarkeologien Minna Koivikon ja Martijn Mandersin kanssa.

Ainutlaatuisen hyvässä kunnossa Suomen vesillä 85 metrin syvyydessä lepäävän hylyn vierestä paljastui aluksen puinen peräpeili, jonka sukeltajat onnistuivat kääntämään.

Peiliin oli kaiverrettu vuosiluku 1636 sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo. Lisäksi hylyssä tehtiin mittauksia, joiden avulla aluksen alkuperäiset tarkat mitat ovat nyt tiedossa.

Perälaudan alaosaa. Rakennusvuosi 1636 on kaiverrettuna alaosaan. Ylempänä näkyy osa joutsenta esittävästä kaiverruksesta. Badewanne & Handle Productions 2021.

Alukset yksilöitiin peräpeiliin kaiverrettujen tietojen perusteella. Peräpeilien palasia on aiemminkin löytynyt meriarkeologisissa tutkimuksissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun koko peräpeilin informaatio on ollut saatavilla, aivan kuten 1600-luvulla.

– Laivan nimi oli todennäköisesti Joutsen ja valmistumisvuosi 1636. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastunee vaakuna, josta selviää laivan kotisatama, iloitsee meriarkeologi Niklas Eriksson.

Perälautaan kaiverrettu joutsenta esittävä kuva. Se oli aluksen nimi. Badewanne & Handle Productions 2021.

– Tämä löytö palauttaa uskoni ihmeisiin. Koko 30-vuotisen urani aikana en ole kokenut mitään vastaavaa, toteaa meriarkeologi Minna Koivikko.

Nämä uudet löydöt ovat loistava perusta jatkotutkimuksille.

– Laivan valmistumisvuosi, 1636 sekä kaiverrukset laivan nimestä auttavat meitä selvittämään historiallista taustaa. Saatamme kyetä selvittämään laivan viimeisen miehistön henkilöllisyyden. Uudet havainnot lisäävät tietouttamme flöiteistä, jotka olivat yksinkertaisia, yleisiä kuljetusaluksia, jotka loivat sopivat olosuhteet aikaiselle globalisaatiolle. Flöitti valaisee tyypillistä hollantilaista lähestymistä laivanrakennukseen ja symboloi aikakauden kukoistavaa kauppamerenkulkua, pohtii meriarkeologi Martijn Manders.

Rekonstruktiopiirros esittää laivaa aikoinaan. Perälauta on paikallaan peräosan yläosassa. Merenpohjalta löytyneessä perälaudassa on yläosassa jälki joka lienee perälampun kiinnityskohta. Perälamppu on piirretty rekonstruktiopiirrokseen. Piirros Niklas Eriksson.

Itämeri on ollut keskiajalta lähtien yksi maailman merkittävimmistä kauppareiteistä. Hollannin tasavallan tehokas kauppalaivasto hallitsi Itämeren meriliikennettä 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin.

Tämä tuottoisa Itämeren ja Pohjanmeren kauppamerenkulku teki Hollannin tasavallasta valtavan globaalin kauppamahdin, joka amalla liitti Itämerenkin rannikot ensimmäiseen globalisaatioaaltoon.

Tehokkaan ja tuottavan kauppalaivaston vahvimman ytimen muodostivat juuri flöitit, jotka edustivat oman aikansa edistyksellisintä teknologiaa. Kolmimastoinen ja tilavarunkoinen alus oli Itämeren liikenteessä aseistamaton kuljettaakseen mahdollisimman paljon rahtia pienellä miehistöllä.

Koko miehistö asui samassa tilassa välikannella ja söi samassa pöydässä, mikä oli epätavallista sen aikaisessa yhteiskunnassa ja merenkulun hierarkkisessa maailmassa suorastaan vallankumouksellista.

Tilaa
Ilmoita
guest
5 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Kaino-Vieno Huttunen

Suvakit keksivät kyllä kohta, että tuolla kuljetettiin tervaa orjalaivojen pohjiin. Rasistinen löytö siis.

juha II

Olisipa saanut elää tuolloin, mutta tulu astuttua ”väärään junaan”!

Kata

Hieno löytö tosiaan!
Siellä on muutaman ihmisen maallisen vaelluksen päätepiste.Perheille tuskin koskaan selvisi mitään.

Tuumailija

Hieno historiallinen löytö.
Valitettavasti täällä hölmölandiassa histroriallisten kohteiden paikat on nykyään julkista tietoa (GPS tietoineen) ja kriminaalit kiittää sekä kumartaa. Keltaisessa lehdistössä pöyristellään välillä, että mitenkä ja miksi joku on käynyt näillä laivanhylyillä ja vienyt sieltä kahmalokaupalla esineistöä (samalla tuhonnut kohdetta).

suus Suomi

Eiköhän siinä suomalaiset olleet matkalla hallitsemaan Ruotsin maa-alueita, tai Tanskaa. Sieltähän se ”kampa” löytyi.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa