Kotimaa Politiikka

Suomi hakee EU:sta turvaa Venäjän mahdollista uhkaa vastaan

Kuva Pikist.

EU-Suomi ei enää yritä muuttaa Venäjää vaan hakee unionista turvaa sitä vastaan.

Suomen Euroopan unionissa ajama Venäjä-politiikka on muuttunut turvallisuuskeskeisemmäksi 25 EU-jäsenyysvuoden aikana, kerrotaan Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) tuoreessa julkaisussa, jossa tarkastellaan Suomen ulkopolitiikkaa EU-jäsenyyden aikana.

Julkaisun mukaan jäsenyyden alkuaikoina Suomi kannatti politiikkaa, johon kuului Venäjän sisäisen, demokraattisen muutoksen ja Eurooppaa kohti suuntautuvan lähentymisen tukeminen. Vuodesta 2014 lähtien Suomi on puolestaan hakenut EU-jäsenyydestä aiempaa enemmän turvaa Venäjän potentiaalista uhkaa vastaan.

– Suomi esimerkiksi tukee EU:n asettamia pakotteita Venäjälle sekä puhuu syvemmän EU:n puolustusyhteistyön ja hybridiuhkien torjunnan puolesta, sanoo FIIAn vanhempi tutkija Matti Pesu, joka on yksi julkaisun kirjoittajista.

– Lisäksi on selvää, että EU:n Venäjä-politiikka vaikuttaa entistä vahvemmin Suomen kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa.

Tutkimuksen mukaan EU on nyt kaikkiaan Suomelle enemmän turvallisuuspoliittinen kysymys kuin aiemmin. Suomi on esimerkiksi yksi niistä harvoista maista, jotka ovat korostaneet sotilaallisten hyökkäysten varalle laaditun EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen merkitystä.

– Suomen suhtautumisen EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuuteen voi sanoa muuttuneen jopa dramaattisesti. Aiemmin Suomi oli allerginen yhteiseen puolustukseen viittaaville asioille, mutta viime vuosikymmenen aikana se on tehnyt paljon töitä edistääkseen EU:n kehittyvää puolustusagendaa ja jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Pesu muistuttaa.

Suomi tukeutuu EU:hun entistä enemmän paitsi puolustus- myös talouspoliittisesti. Tutkijat kirjoittavat, että Suomi tavoittelee unionilta suojaa sekä geoekonomisten uhkien torjumiseen että suurvaltakamppailun haitallisilta seurauksilta suojautumiseen.

– Suomi on ajanut tiiviimpää EU:ta suhteessa ulkovaltoihin välillä niinkin innokkaasti, että se on turhautunut integraation hitaaseen kehitykseen tässä suhteessa. Ymmärrettävästi Suomi pienenä vientivetoisena maana haluaisi yhtenäisen EU:n, jolla olisi vipuvartta neuvotteluissa suurvaltojen kanssa, Pesu sanoo.

Finnish foreign policy during EU membership: Unlocking the EU’s security potential -julkaisu on ulkoministeriön tukeman, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuutta ja muutosta EU-jäsenyyden aikana tarkastelleen hankkeen loppuraportti.

  • 342
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset