Kotimaa Muu maailma Politiikka Talous

Suomi keskeyttää kehitysyhteistyön Somalian kanssa – takaisinottoyhteistyö ei ole edistynyt toivotusti

Kuva: Kuvakaappaus/Youtube.

Suomi keskeyttää kahdenvälisen kehitysyhteistyön maaohjelman Somalian kanssa, tiedottaa ulkoministeriö. Ministeriön mukaan maaohjelma keskeytetään, sillä takaisinottoyhteistyö Somalian kanssa ei ole edistynyt toivotulla tavalla.

Maaohjelma keskeytetään asteittain niin, että käynnissä olevat hankkeet saatetaan loppuun. Ulkoministeriön tiedotteen mukaan keskeytys ei koske humanitaarista apua, kansalaisjärjestöjä tai yksityisen sektorin tukea.

– Keskeyttäminen tarkoittaa, että uusia maaohjelmaa koskevia rahoituspäätöksiä ei tehdä, ennen kuin takaisinottoyhteistyössä Somalian kanssa on tapahtunut konkreettista edistystä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa tänään.

Ulkoministeriön mukaan Somalian maaohjelmaa voidaan jatkaa, jos edistystä havaitaan toimivien ja kestävien paluuratkaisuiden luomisessa.

Kehitysyhteistyö ehdollistettu hallitusohjelmassa

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.

Tavion mukaan omien kansalaisten vastaanottamisen kriteeri koskee Somalian tapauksessa kaikkia Somalian kansalaisia, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomessa, ei esimerkiksi vain rikoksista tuomittujen Somalian kansalaisten palauttamista.

Kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukeminen tarkoittaa, ettei Suomi kanavoi kehitysyhteistyövaroja esimerkiksi maihin, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

– Meillä ei ole ollut vielä tilannetta, jossa jokin yhteistyökumppani tukisi Venäjän hyökkäyssotaa niin suoraan, että olisimme katsoneet sen ehdollistamiskriteerin täyttyvän, Tavio kertoi tiedotustilaisuudessa.

Kehitysjärjestöt: ”Päätös on häpeällinen”

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo luonnehtii Somalian maaohjelman keskeyttämistä suoraksi iskuksi naisten ja tyttöjen asemaan. Fingon vaikuttamistyön johtajan Ilmari Nalbantoglun mukaan kehitysyhteistyötä ei tulisi käyttää painostuskeinona.

– Suomen kehitysyhteistyöllä on tuettu erityisesti vaikeassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä Somaliassa. Hallituksemme näyttää yrittävän painostaa Somalian hallintoa vetämällä maton näiden tyttöjen ja naisten alta, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä palautussopimusten kanssa. Päätös on häpeällinen, Nalbantoglu sanoo Fingon tiedotteessa.

Fingon mukaan järjestöt ovat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että hallitus ei lopeta rahoitusta alueella toimivilta kansalaisjärjestöiltä.

Pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppani

Ministeri Tavion mukaan kuluvan vuoden suunniteltu budjetti Somalian maaohjelmalle oli noin 11 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on maksettu noin 3,4 miljoonaa euroa. Somalian maaohjelman maksatukset viime vuosina ovat olleet noin 10-13 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuodesta 2025 lähtien Suomen ja Somalian kahdenväliselle kehitysyhteistyölle oli varattu 8-9 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi oli varattu yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa mainittuihin joustaviin määrärahoihin, joiden kautta voidaan edistää yhteistyötä kestävien paluiden ja palautusten toteuttamiseksi.

– Nämä varat säilyvät kehyksessä, eli ne voidaan ottaa käyttöön, jos paluuratkaisuissa edistytään, Tavio kertoi.

Somalia on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ministeriön mukaan yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi kriisinhallinnassa ja rauhanvälityksessä.

Ulkoministeriö kertoo jatkavansa tiivistä yhteistyötä sisäministeriön kanssa takaisinottoyhteistyön edistämiseksi. Keskustelua muuttoliikkeen hallinnasta käydään myös EU:n ja Somalian kesken sekä kahdenvälisesti että alueellisesti.

– Toivomme, että yhteistyö jatkuu niin, että myös kehitysyhteistyö voi jatkua, Tavio sanoi.

Ministeri Tavio kertoi toivovansa, että kehitysyhteistyötä Somalian kanssa voitaisiin jatkaa jo ensi vuonna. Hän arvioi, ettei Somalialla kestäisi kauaa täyttää ehdollistamiskriteerit, jos riittävä tahtotila löytyisi.

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan Somalian hallitus on ollut halukas käymään takaisinottoyhteistyötä koskevaa dialogia Suomen kanssa.

STT

Lue lisää aiheesta:

Suomen kansalainen valittiin yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan presidentiksi

 

3 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
John Quiman

Outoa, että jotkut maat eivät ole halukkaita ottamaan omia kansalaisiaan takaisin. Tämähän on kunkin maan velvollisuus. Eikä siihen vaikuta se, että haluaako henkilö palata tai palautetaanko karkottamalla.

Viimeksi muokattu 21 päivää sitten by John Quiman
Peter Kreisler

Niinpä niin, ”Suomi keskeyttää kehitysyhteistyön Somalian kanssa – takaisinottoyhteistyö ei ole edistynyt toivotusti.” Tämäpä yllättävää.
Kehitysjärjestöjen kanta asiassa on myös asenteitamme valaiseva, kuvitelma, että Suomi pienenä ja rajusti ylivelkaantuneena maana, joka kaiken lisäksi on ollut talouden alamäessä jo 18 vuotta, voisi auttaa kaikkia maailman epäreiluutta kovia ihmisiä. Toisten auttaminen on hieno ajatus, mutta kun Suomella vain ei ole siihen mahdollisuuksia. Sitä paitsi, jos halutaan auttaa huonossa tilanteessa olevia, niin miksi ei osoitettaisi apua Suomen kantaväestölle. Avustusvarat jäisivät omaan talouteen ja Suomea rakentaneet ja Suomeen vera maksaneet saisivat vihdoinkin jonkinlaisen palkkion.

Kääpä

Niinpä. Tavio tampio leipoi tiivitsyvää Suomen ja kiinan kanssa kun ko maassa taannoin vieraili. Siis Tumpio ei tajunnut että kiina on läpeensä kommunistimaa ja antaa kaiken mahdollisen tukensa ryssille. Luultvasti Kiina liittyy tavalla tai toisella merikaapelin tärvelemiseen Saksan ja Suomen välillä. Ei persut oiken ole tällä kartalla aivoineen.