Kolumnit

Suomi100 ja kiintoisat rahoitushankkeet

Yhteistuumin. Tillsammans. Together. Juntamente. Samen. Insieme. Sammen. Conjutamente. Ensemble. Zusammen. Birlikte. Společně. Együtt. сообща́.

Suomen satavuotiaan itsenäisyyden juhlistamista on jo useamman vuoden ajan valmistellut Valtioneuvoston kanslian asettama virallinen Suomi 100 -hanke. Eilen lauantaina 12.8. Ilta-Sanomat muistutti artikkelissaan kyseisen hallituksen valitsemista rahoituskohteista. Hakemuksia on kertynyt tähän mennessä lähes 2 000 kappaletta jo jonkin sortin esikarsinnan jälkeen, joten kunkin valinta kalkkiviivojen yli on epäilemättä edellyttänyt perinpohjaista tutustumista niihin sekä harkintaa muistaen peruslähtökohdat koskien sitä, mitä kultakin edellytetään.

    ”Ohjelmaan hyväksyttävien hankkeiden tulee liittyä vuoden teemoihin ja tapahtua pääasiallisesti vuonna 2017. Ohjelmahankkeet saavat oikeuden käyttää juhlavuoden tunnusta.”

Hallituksen roolista tiedetään seuraavaa:

    ”Juhlavuosihankkeen hallituksen tehtävänä on valmistella juhlavuoden ohjelmajulistus, jossa esitetään juhlavuoden keskeisimmät tavoitteet, periaatteet, teemat ja toteutusmuodot sekä suunnitella juhlaohjelmisto. Hallitus myös suunnittelee ja sovittaa yhteen juhlavuoden viralliset tapahtumat ja vastaa juhlavuoden toimeenpanosta ja toimeenpanon ohjauksesta.”

Tietäen ennalta sen, millaisia aatteellisia virtauksia edustavia henkilöitä hallituksen kokoonpanoon kuuluu, eivät rahoituksen kohteeksi valitut hankkeet sisällöllisesti yllätä. Siltikin ne jättävät kitkerän maun suuhun, mikäli niitä vertaa moniin vaille rahoitusta jääneisiin.

Ilta-Sanomien artikkeli on sanalla sanoen ”klikkikatiska” lukijoiden mielenkiinnon herättämiseksi vain muutaman tarkoitushakuisen esimerkin voimin. Tiedän, että näistä asioista on kohkattu jo viime vuoden puolella. Kehotankin tutustumaan edes pintapuolisesti kaikkiin päätöksiin – niin puoltaviin kuin kielteisiin. Ne käyvät ilmi Valtioneuvoston kanslian nettisivulta ja mainitun Suomi100-hankkeen hallituksen kokouspöytäkirjoista. Niistä löytyykin kaikenlaista mielenkiintoista.

Samalla voi tehdä havaintoja jäsenten osallistumisaktiivisuudesta kokouksiin. Voisin nimetä pari kolmekin nimeä, jotka pistävät silmään olemalla joko poikkeuksellisen kiireisiä tai estyneitä, taikka eivät vastaavasti ota vakavasti tehtävää, johon heidät on nimetty. Osallistumispalkkiot juoksevat jostain käsittämättömästä syystä, vaikkei kokouksissa kävisi edes naamaansa näyttämässä.

Kuvaavaa on se, että esimerkiksi ”Tanssivat jäänmurtajat” -nimisestä projektista, joka kuittasi vaatimattomat 255 000 €, ei löydy vieläkään netistä mitään olennaista tietoa. Ainoastaan kummastelua koskien sitä, mistä koko hommassa on kyse. Asian ollessa niin kuin se on, tulee tästä rahan kuppaamisesta edelleen muistuttaa veronmaksajia.

    ”Joukossa on myös hankkeita, joiden yhteys Suomen itsenäisyyden juhlintaan ei välttämättä ole aivan ilmeinen. Avustuksia on annettu muun muassa hankkeisiin, joissa on ajettu Afrikassa bussilla opettaen koodausta paikallisille, järjestetty feministinen festivaali ja annettu rahoitusta turvapaikanhakijoiden yritysideoihin. Esimerkiksi koodibussi Afrikassa sai 30 000 euron avustuksen.”

Tuo ”ei välttämättä ole aivan ilmeinen” on erittäinkin lievä ilmaisu, kun taas vastaavasti:

    ”MASKUN kunta haki avustusta Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi perustetun Askaisten Ritaripuiston 10-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin viime kesäkuussa.
    […]
    KOVIN suuria pyyntöjä eivät juhlan järjestäjät esittäneet: Suomi 100 -hankkeen toivottiin osallistuvan 2 000 eurolla Ritaripuiston juhlan kahvikuluihin. Suomi 100 -hallituksen kanta oli, ettei avustusta tule.”

Ainoa selittävä tekijä voi olla se, että yhdeksi rahoituksen edellytyksistä on kokouspöytäkirjojen perusteella linjattu, että sen osuus kokonaiskustannuksista ei saa ylittää 50 %. Toisin sanoen Maskun kunnan olisi pitänyt järjestää omasta takaa toinen puolikas juhlansa kahvikuluihin. Koska tämä summa (olipa se sitten 1 000 tai 2 000 €) on sangen vaatimaton jopa Maskun kokoisen kunnan budjetti huomioon ottaen, ei tämäkään vaikuta todennäköiseltä. On myös mahdollista, etteivät kunnan edustajat tienneet ottaa tätä huomioon esittäessään tukihakemuksensa.

Toisaalta taas olisi mielenkiintoista tietää, että mistä ”Tanssivat jäänmurtajat” saavat yli 255 000 € omaa rahoitusta, kun koko projektista ei meinaa löytyä netistä tietoa – ainakaan suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Muita kieliä en katsonut aiheelliseksi kokeilla.

Kuten jo entuudestaan tiedetään, sai Madventuresista tuttujen Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin Startup Refugees -konsepti tukea 150 000 €. Tästä tuesta päättäneen kokouksen pöytäkirjasta löytyvät maininnat myös keskustelua herättäneestä Koodaribussi Afrikassa -hankkeesta ja eniten allekirjoittaneen silmiin pistäneestä kohdasta ”Suomalaisuuden uudelleenmäärittely”. Tästäkään ei ”Tanssivien jäänmurtajien” tapaan meinaa löytyä netistä mitään referenssiä, mutta sanoma on jo ihan tuollaisenaankin ajatuksia herättävä.

Tämän minkä lie toimenpideohjelman hintalappu on 50 000 € suomalaisten veronmaksajien rahaa, jotta tulisivat suomalaisuudessaan dekonstruktoiduiksi ja uudelleenrakennetuiksi joidenkin itseään viisaampien edistyksellisten tiedostajien toimesta. Viimeistään tässä vaiheessa on täysin selvää, että Suomi100-järjestelyt ovat tietoisesti ja harkitusti heitetty märkä rätti kansallismielisten kasvoille.

Kuten jo alussa mainitsin, eivät nämä hankkeet ja niiden rahoitus ole ihme. Mitä muutakaan voi odottaa, jos annetaan jaettavaksi miljoonakaupalla julkista rahaa, jonka allokoinnista päättävät henkilöt eivät ole missään vastuussa siitä, miten sitä käytetään. Rahankäyttökohteet heijastelevat väistämättä päättävien henkilöiden omia mieltymyksiä. Toisaalta myös se, mihin rahaa ei anneta.

Aivan ensimmäisenä unohtuu se, että ilman sotaveteraanien henkensä uhalla tekemiä uhrauksia meillä ei edes olisi mahdollisuutta käyttää julkista rahaa haluamallamme (tai Valtioneuvoston nimittämän Suomi100-hankkeen hallituksen haluamalla tavalla) – olivatpa käyttökohteet sitten ”luovan Suomen juhlinta Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa” (maininta tästä aiemmin linkitetyssä kokouspöytäkirjassa) tai Askaisten Ritaripuiston 10-vuotisjuhla.

Hyvät ystävät: näin se vain menee. Näitä asioita ei ratkaista kansankäräjillä, vaikka tällaista menettelytapaa joku kannattaisikin. Suomi100-hankkeen hallituksella on sille Valtioneuvoston toimesta vuonna 2013 myönnetty legitimiteetti ja se käyttää sitä nyt nähdyn mukaisesti. Jos joku haluaa etsiä syntipukkeja niin muistelkaapa vaikka sitä, kuka oli pääministeri vuonna 2013.

Tällä hetkellä jo mainitun hallituksen ohella nimittäin toimii myös 70-henkinen valtuuskunta, joka päättää juhlavuoden yleisistä linjauksista. Sen puheenjohtaja on pääministeri Juha Sipilä ja varapuheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Emme voi mitään muuta kuin seurata vierestä, kuinka rakkaan isänmaamme juhlavuotena osa kansanperinnöstämme häpäistään. Ennen kaikkea se häpäistään mitä irvokkaammin jättämällä huomiotta sekä ansiotta ne rakennuspalikat, jotka ovat olleet itsenäisyytemme turvana. Henkilöt, jotka tekivät mahdottomasta mahdollista. Kivikkoisesta agraari-Suomesta yhdeksi koko maailman johtavista jälkiteollisista tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnista.

Siispä nämä kasvottomiksi jäävät henkilöt tekivät sen, mitä tapahtumansa eteen tehtävissä on ja kuten maamme yksi kunniakkaista perinteistä on aina ollut – talkootyöllä. Ehkäpä rahoituksesta päättäneet järkeilivät, että koska tapahtuma saadaan joka tapauksessa järjestettyä talkoovoimin, eli käytännössä omakustanteisesti, ei avustukselle ole tarvetta.

Tilalle kelpaa roppakaupalla sisäänpäinlämpiäviä seminaareja, festivaaleja, korkealentoisia taideinstallaatioita (joista ei oikeasti ymmärrä mitään kukaan muu kuin sen tekijä[t]), valoshowta, tanssia ja laulua.

Muutama esimerkki lisää:

  1. 100 Saunailtaa Pariisissa, 10 000 €
  2. Blåvita band – Finland 100 år i Göteborg, 15 000 €
  3. Konferenssi romanien integraatiosta Suomessa ja Romaniassa, 1 000 €
  4. Shortcut Lab. Maahanmuuttajat, nuoret ja startup -maailma:uusia [sic] reittejä integraatioon, 80 000 €
  5. Suomalais-unkarilaisen erityissuhteen päivittäminen, rohkea oppilas – eteenpäin katsova opettaja, 10 000 €
  6. Uskontojen rantautuminen Suomeen -musiikillinen kavalkadi, 10 000 €
  7. Visual narrative for Japan’s relations (past, present, future) with 100-year-old Finland, 10 000 €

Ja sitä rataa.

Viesti meille on, että mitä monikulttuurisempi, sen uussuomalaisempi. Ei kun anteeksi, uudelleenmäärittelyn mukaisesti suomalaisempi.

  • 149
    Shares

Tietoa julkaisijasta

Janne J. M. Muhonen

Janne J. M. Muhonen

Kansallismielisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimiin vannova kirjoittaja Keski-Suomen sydämestä, Jyväskylästä.

Kannatussivu Facebookissa: https://www.facebook.com/jannenfoorumi/

Lisää kommentti

Lisää kommentti