Kotimaa

Translakia uudistetaan – sukupuolivähemmistöjen etuja ajavat järjestöt haluavat sukupuolenkorjaukset alaikäisille

Kuva Shutterstock.

Vuonna 2003 ns. transasetus tuli voimaan. Vuonna 2016 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien määrä oli lähes 17-kertaistunut vuodesta 2003. Nyt keskustellaan jo sukupuolen korjaamisen sallimisesta alaikäisille.

Suomen punavihreän hallituksen hallitusohjelman mukaan ”sukupuoltaan voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.”

Iltalehden mukaan nyt on jo käyty keskustelua, voitaisiinko sukupuolen korjaaminen sallia myös alaikäisille.

Erään ehdotuksen mukaan ikäraja tulisi pudottaa nykyisestä 18:sta 15:een vuoteen. Tällaista muutosta kannattavat muun muassa sukupuolivähemmistöjen etuja ajavat järjestöt Seta ja Trasek.

Järjestöt muistuttavat nimilaista, jonka mukaan 15-vuotias muuttaa etunimensä toisen sukupuolen mukaiseksi. Järjestöt uskovatkin, että sukupuolen vahvistamista koskevan lain tulisi olla linjassa nimilain kanssa.

Hallituksessa vasemmistossa ja vihreissä tällaisiin vaatimuksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Yhä nuoremmat hakeutuvat tutkimuksiin

Lääkärilehdessä vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa todetaan, että tutkimuksiin hakeutuvien joukko on nuorentunut.

– Koska monilla tutkimuksiin hakeutuvilla sukupuoliristiriidan kokemus on ilmaantunut vasta murrosiässä, tilannetta voisi verrata jopa epidemiaan, jossa nuoruusiän identiteettiongelmille tarjoutuu eri medioissa jatkuvasti esillä oleva selitys trans- tai muunsukupuolisuudesta. Sosiaalisessa mediassa nuoret löytävät runsaasti identifioitumiskohteita ja vertaistukea ajatuksilleen.

Osalla tutkimuksiin hakeutuvista on samanaikaisesti huomattavia psykiatrisia häiriöitä, jotka saattavat itsessään vaatia hoitoa ennen kuin sukupuoli-identiteetin tutkiminen on edes mahdollista. Hoitamattomina nämä häiriöt lisäävät riskiä, että henkilö myöhemmin katuu ratkaisujaan.

– Suurin osa meille tulevista potilaista tarvitsee ensisijaisesti nuorisopsykiatrista hoitoa, lastensuojelun tukitoimia tai muuta vakauttavaa hoitoa, kertoi ylilääkäri Laura Suomalainen HUS:n nuorisopsykiatrian poliklinikalta Lääkärilehdessä keväällä 2020.

Hätiköityjä päätöksiä ei Suomalaisen mukaan tehdä. Sen sijaan asia vaatii perusteellisen selvittelyn, sillä osa hoidoista on peruuttamattomia.

Osa nuorista ei edes halua sukupuolen korjaamista, kun psyykkinen tila on korjaantunut.

Ongelmia olisi tullut käsitellä muulla tavoin

Ylen vuonna 2019 haastattelema Nita aloitti parikymppisenä sukupuolenkorjausprosessin mieheksi. Nita toivoo, ettei olisi koskaan lähtenyt sukupuolenkorjaukseen vaan että hänen ongelmiaan olisi käsitelty muilla tavoin.

Prosessin aikana Nita teetti fyysisiä muutoksia. Hän poistatti rintansa. Hän käytti myös kolmen vuoden ajan testosteronia eli mieshormonia.

Nitalla oli murrosiästä asti ollut vakavaa masennusta ja dissosiaatio-oireilua sekä ahdistusta, syömishäiriötä, itsetuhoisuutta ja päihdeongelmia. Hän kokee, että hänen mielenterveysongelmiaan ei otettu riittävästi huomioon ennen sukupuolenkorjauksen aloittamista.

– Vaikka minulla oli ollut tosi voimakasta ja vaikeaa psyykkistä oireilua varhaismurrosiästä asti, sain ihan täysin ilman mitään esteitä tai ongelmia transsukupuolidiagnoosin itselleni.

Nyt Nita on detransitioitunut ja haluaa elää taas naisena. Kaikkia muutoksia ei kuitenkaan voi peruuttaa. Testosteronin käytön seurauksena Nitan oma ääni katosi lopullisesti.

– Minua häiritsee se, että olen 27-vuotias nainen, mutta kuulostan välillä ihan teinipojalta, Nita kertoo.

  • 707
    Shares

Liity kannattajajäseneksi