Kalergi-suunnitelma on vuonna 1922 kehitetty ajatus tai idealismi, jonka ”välttämättömiksi” kutsuttuja seurauksia löytyy koko Euroopan alueelta. Joidenkin tulkintojen mukaan Kalergi-suunnitelmalla on paneurooppaliikkeen aina syvenevän liittovaltiokehityksen lisäksi myös kansojen lopulliseen sekoitukseen eli yhteen rotuun johtava idea takanaan.
Kalergin perintöprinsessa Angela Merkel
Angela Merkel on palkittu vuonna 2010 Coudenhove-Kalergi –säätiön jakamalla Eurooppa–palkinnolla. Merkelin teot Euroopan politiikassa ovat suoraan jatkumoa kreivi Nikolaus Coudenhove-Kalergin kaksikymmenluvulta peräisin olevasta ajatuksesta perustaa PanEurooppa. Ajatus, jonka peruja on myös Euroopan Unionin kehitys ja pyrkimys liittovaltioksi.
Kalergi kirjoitti monikulttuurikirjoituksensa Adel 1922 ja Praktischer Idealismus 1925, joissa kerrotaan mm. ”Tulevaisuuden ihmiset tulevat olemaan sekarotuisia. Tämän päivän rodut ja kastit tulevat joutumaan tilan ja ajan voittamisen uhreiksi”.
Mielenkiintoista tästä julistuksesta tekee se, että muutosta pidetään ”vaihtoehdottomana” tähän päivään asti ja tätä vaihtoehdottomuutta on korostettu samalla tavalla jo melkein sadan vuoden ajan. Kalergin kirjoitukset ovat muuttuneet profetioiksi ja Kalergin suvun vesat nostavat tätä ”välttämättömyyttä” esiin aika ajoin maailman johtavien poliitikkojen säestämänä.
Joitain kuukausia ennen suurta siirtolaisaaltoa vuonna 2015 Kalergi-suvun jatkaja Barbara Coudenhove-Kalergi kirjoitti kolumnin itävaltalaiseen Der Standard–lehteen. Siirtolaisvaellusta käsittelevässä kolumnissa Barbara kirjoittaa:
Näillä sanoilla Barbara Coudenhove-Kalergi, joka on kreivi Kalergin siskon tytär, kertoi kansalle tulevista tapahtumista jo tammikuussa 2015. Kolumni käsittelee lisäksi kaikkien kulttuurien ”samanlaistamisesta” ja lisääntyvistä ruskeista ja mustista kasvoista katukuvassa, kuten Barbaran verrokkikaupungissa Lontoossa on jo tapahtunut.
Angela Merkel on ”Kalergin todistaja”?
Saksan kanslerina pitkään toiminut Angela Merkel palkittiin työstään monikulttuurisuuden eteen vuonna 2010 ”Eurooppa-palkinnolla”, jonka myönsi Coudenhove-Kalergi–säätiö. Ottaessaan vastaan palkintoa Merkel korosti jatkavansa ansiokasta työtään Euroopan yhdistymisen eteen. Merkelin poliittinen suunta sopii erehdyttävän hyvin kreivi Coudenhove-Kalergin suunnitelmaan ja hahmotelmiin.
Viimeistään vuoden 2015 syyskuun neljännen ja viidennen päivän välisenä yönä Angela Merkelin avatessa Itävallan vastaisen rajan Itävallan Faymanin kanssa yhteistuumin, muuttui Merkelin titteli ”pakolaiskansleriksi”. Tämän jälkeen on käynyt selvääkin selvemmäksi, että Merkel on ajanut monikulttuuri- ja maahanmuuttoliikettä Kalergi-suunnitelman suuntaviivoihin sopivana hintaan mihin hyvänsä.
Onko Euroopan poliittisen eliitin ohjenuorana Kalergin kirjoitukset? Kuinka monta Kalergin todistajaa Euroopan johtopaikoilta löytyy? Onko Kalergin ideologia itse itsensä toteuttava ennustus?
Ne jotka ovat asiaa perehtyneet ja seuraavat Euroopan sekä pakolaiskriisin kehitystä, huomaavat, että skenaario on pitkälle suunniteltu ja suunnitelmaa ohjaamaan on saatu Euroopan ulkopuolistakin apua muun muassa George Soroksen muodossa.
On hyvin mahdollista, etteivät kaikki Kalergin ennakoimat tapahtumat tapahdu sattumalta?
