Kolumnit

Turvapaikanhakijakoodarit

Viime syksynä keskustelua herätti (ainakin omassa päässäni) start up -oleskeluluvat, mutta nyt on vielä suuremmat pelimarkat liossa. Suomeen kaivataan kokonaista 30 000 uutta koodaria, joiden toivotaan löytyvän turvapaikanhakijoiden joukosta. Kokonaan oma ja pääsääntöisesti unohdettu vaihtoehto haeskella eteviä koodareita esimerkiksi suomalaisista nuorisotyöttömistä on jätetty huomioimatta, mutta sehän nyt onkin pelkkä harmillinen sivuseikka.

    ”Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomi tarvitsee reilusti työperäistä maahanmuuttoa. Ilman sitä työikäsiten [sic] määrä saattaa vähentyä jopa 300 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. [Tekniikka & Talous -lehden toimituspäällikkö] Harri Junttila tarjoaa tähän ratkaisuksi turvapaikanhakijoiden kouluttamista.”

Integraation, eli kotouttamisen kannalta turvapaikanhakijoiden kouluttaminen on itsestäänselvyys, joten sitä ei pitäisi olla mitään tarvetta erikseen korostaa. Mestarikoodareiden potentiaalista puolestaan voidaan keskustella siltä pohjalta, mikä on turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilastoitu luku- ja kirjoitustaito.

Afganistanissa luku- ja kirjoitustaitoisten kansalaisten prosentuaalinen osuus kokonaisväestöstä on UNESCO:n mukaan 38,2 %. Syyriassa 86,4 %. Irakissa 79,7 %. Somaliasta kyseistä tietoa ei ole saatavilla.

Eikä tälläkään ole merkitystä, sillä Suomessa, jonka tarpeisiin turvapaikanhakijoista halutaan koodareita kouluttaa, jo yksin oppimateriaali on joko suomeksi tai englanniksi, joista jälkimmäinen on tietotekniikan lingua franca. Siinä ei edes säällinen arabian tai persian kielen taito hirveästi auta.

Jo nykyisillään alalla toimivien tahojen potentiaali kansantalouden kohentamiseksi on huima:

    ”– Tästä hyvä esimerkki on Integrify, joka kouluttaa koodareita suoraan työhön puolessa vuodessa. Tämän koulutuksen käy tänä vuonna läpi sata, joista nyt valmistuu kymmenen. Seitsemällä heistä on jo töitä. Nyt heistä tulee suomalaisia veronmaksajia, Junttila toteaa.”

Miten on loppujen 90 ja yhden vuoden ajalta 93 valmistumatta jääneiden laita? Kohentavatko he Suomen huoltosuhdetta ja luovatko he teknologia-alalle uusia innovaatioita nyt, jo ensi vuonna vai joskus myöhempänä ajankohtana, jota kannattaa jäädä odottelemaan kädet syyhyten?

Osaavia sekä idearikkaita koodareita ei tuosta vain kouluteta puolessa vuodessa. Ei edes yhdessä tai kahdessa, ellei taustalla ole jo mieluiten varhaisnuoruudessa alkanut kiinnostus sekä harjaantuneisuus tietotekniikkaa kohtaan.

Koko korkealentoinen idea on kuin iso keskisormi kaikkia suomalaisia työttömiä ohjelmistotuotantoalan ammattilaisia ja heidän ammattikuntaansa kohtaan.

  • 165
    Shares

Tietoa julkaisijasta

Janne J. M. Muhonen

Janne J. M. Muhonen

Kansallismielisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimiin vannova kirjoittaja Keski-Suomen sydämestä, Jyväskylästä.

Kannatussivu Facebookissa: https://www.facebook.com/jannenfoorumi/

Lisää kommentti

Lisää kommentti