Kotimaa Maahanmuutto

Turvapaikkapäätökset tehdään hakijoiden kertomusten perusteella – kansainvälisen oikeuden professori: ”Tässä on valtava harmaa vyöhyke”

Kuva Shutterstock.

Asiakirjoja turvapaikkapuhutteluissa esitettyjen kertomusten tueksi ei vaadita, ja epäselvissä tapauksissa päätökset tulee tehdä turvapaikanhakijan eduksi.

Asian vahvistaa Helsingin Sanomien artikkelissa kansainvälisen oikeuden professori Matti Koskenniemi. Viranomaiset toimivat vaihtelevien käytäntöjen mukaan tehdessään turvapaikkapäätöksiä.

– Tässä on valtavan laaja harmaa vyöhyke sen tiedon paikkansapitävyyden osalta, minkä nojalla nämä turvapaikkapäätökset tehdään, toteaa Koskenniemi.

Harmaa vyöhyke johtuu usein siitä, että turvapaikanhakijoilla ei useinkaan ole mukana asiakirjoja, joilla kertomuksen paikkansapitävyyden voisi todistaa.

Tällöin turvapaikkahakemuksia käsittelevien viranhaltijoiden harkintavalta korostuu, ja epäselvissä tapauksissa päätöstä tehdessä ratkaisu tulee tehdä turvapaikanhakijan eduksi.

Asiakirjat puuttuivat myös somalinaiselta, joka saapui Suomeen väärällä identiteetillä.

Somalinainen matkusti vuonna 2008 Mogadishusta Etiopiaan ja sieltä Suomeen. Alle 2-vuotiaan lapsensa nainen jätti oman äitinsä huollettavaksi Mogadishuun.

Nainen haki joulukuussa 2009 Suomesta perhesideperusteista oleskelulupaa, joka hänelle myönnettiin. Turvapaikkaa hakiessaan vuonna 2010 nainen sitten kertoi esiintyneensä väärällä nimellä.

Huijaus ei kuitenkaan haitannut turvapaikkakäsittelyä, ja naiselle myönnettiin pakolaisstatus marraskuussa 2011.

Samassa kuussa nainen haki lapselleen oleskelulupaa, joka myös myönnettiin. Asiaan ei vaikuttanut, että lapsi oli perheenyhdistämishaastattelussa kertonut pitävänsä isoäitiään omana äitinään.

  • 1.7K
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset