Eurooppa Maahanmuutto

Tyrmäys Merkelille: Länsivallat kieltäytyvät ottamasta vastaan pakolaisia

Merkel sai rukkaset G7-kokouksessa: USA, Japani ja Kanada kieltäytyivät ottamasta vastaan lisää pakolaisia. Myös raha-apu torjuttiin. Paon tärkeimmästä syystä – sodasta – ei edes keskusteltu.


USA, Kanada ja Japani torjuivat EU:n ja Angela Merkelin ajatuksen siitä, että ne sitoutuisivat tiiviimmin pakolaiskriisin hoitoon. Liittokansleri Angela Merkel joutui toteamaan, että Japanin G7-kokouksessa ei luvattu konkreettisesti ottaa lisää pakolaisia tai sitouduttu antamaan lisää rahaa pakolaiskriisin hoitoon. ”En odota kovin konkreettisia lukuja”, sanoi Merkel torstaina japanilaiselle Ise-Shima -lehdelle. Jotakin on kuitenkin saatu käyntiin kansainvälisesti, hän jatkoi viitaten alkuviikon YK:n hätäapuhuippukokoukseen Istanbulissa. Kokouksessa ei kuitenkaan saatu mitään konkreettista aikaan, vaikka kauniita puheita riitti.

G7-maat olivat yksimielisiä, ”että meidän on tehtävä kaikkemme taistelussa paon syitä vastaan”, sanoi Merkel. Pakolaiskriisi on yksi perjantaihin asti kestävän seitsemän suuren teollisuusmaan huippukokouksen aiheista.

EU-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk osoitti huippukokouksen alkaessa G7:lle vaateen, ”että kansainvälinen yhteisö tulee osoittaa solidaarisuutta ja tunnustaa, että kyse on maailmanlaajuisesta kriisistä”. EU:n edustajana huippukokoukseen osallistunut Tusk sanoi, että G7:n tulee lisätä pakolaisille ja vastaanottaville maille, kuten Turkille, Libanonille ja Jordanialle, annettavaa apua. Myös kansainvälisten finanssi-instituutioiden tulee antaa varojaan käyttöön. Kukaan apuun kutsutuista ei kuitenkaan osoittanut valmiutta konkreettisiin toimiin, kuten Merkel joutui perjantaina myöntämään.

Paon tärkeimpien syiden – Syyrian konflikti ja sodat Irakissa, Afganistanissa ja Libyassa – ei ilmeisesti katsottu liittyvän pakolaisvirtojen kontekstiin.

Se seikka, että maailman seitsemän mahtavinta valtiota eivät pysty lopettamaan IS:n ja muiden palkkasoturitaistelijoiden toimia Lähi-idässä, voidaan oikeastaan selittää vain sillä, että niiltä puuttuu tahto tähän. Tosiasiassa venäläiset ovat ainoita, jotka tukevat Syyriaa taistelussa kansainvälisiä palkkasotureita ja islamistitaistelijoita vastaan.

On outoa, että G7-maat haluavat sulkea Venäjän entistä enemmän piirinsä ulkopuolelle. Amerikkalaiset ovat ilmeisesti saaneet EU:n ruotuun tässä asiassa: Merkel ilmoitti, että Venäjän vastaiset sanktiot tulevat pysymään voimassa.

G7-maat ottavat kuitenkin sen riskin, että ne itse päätyvät siihen eristykseen, johon ne haluaisivat nähdä Venäjän joutuvan. Venäläiset eivät noteeranneet tätä huippukokousta millään tavoin.

Sen sijaan, että G7-maat ryhtyisivät sillanrakentajiksi kansainvälisten jännitteiden suhteen, näyttää siltä, että ne pyrkivät saamaan myös Kiinan vastaansa: Piittaamatta Pekingin G7-maille esittämistä protesteista olla puuttumatta Itä- ja Etelä-Kiinan meren aluekiistoihin, sekaantui G7-ryhmä nyt näihin. ”Meillä on yhteinen kanta, että haluamme ratkaista konfliktin rauhanomaisin keinoin”, sanoi Merkel. Oltiin myös yhtä mieltä siitä, että kansainväliset instituutiot ”ovat myös oikeutettuja toimimaan tässä asiassa”, sanoi Merkel puhuessaan Haagin välitystuomioistuimesta, jonka odotetaan päättävän kesäkuussa Kiinan vaatimuksista. Kiina ei tule hyväksymään sen tuomiota.

”G7:n on parasta hoitaa vain omia ongelmiaan, sen sijaan, että se sekaantuu muiden maiden asioihin”, totesi ulkoministeriön tiedottaja Pekingissä.

Myös se seikka johtaa ongelmiin, että G7 ei tosiasiassa edusta pieniä Euroopan valtioita. Ne ovat pakolaiskriisin suhteen eri mieltä, kuin liittokansleri Merkel. Siksi myös Itä-Euroopan maat voivat katsoa loppulausuman olleen sekaantumista niiden sisäisiin asioihin: G7 ”rohkaisee pakolaisten tilapäiseen vastaanottoon ja kiintiöpakolaisjärjestelmien luomiseen vähentääkseen niiden maiden taakkaa, jotka ovat ottaneet tähän mennessä suurimman osan pakolaisista”, todetaan perjantaina hyväksytyssä julistuksessa. Tämä kohdistuu myös Euroopan sisäiseen kritiikkiin, joka koskee EU:n ja Turkin välistä vaihtosopimusta ja Euroopan sisäistä pakolaisten jakojärjestelmää. Kummassakin tapauksessa Merkel toimii ilman asianomaisten maiden suostumusta. Ilmeisesti huippukokous kuitenkin katsoi olevansa pakotettu huolehtimaan siitä, että Merkel ei lopulta joutunut poistumaan tyhjin käsin.

Toimitus
2.6.2016

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset