Eurooppa

Ukrainan tilanne herkkä – yleinen väsymys yli kuusi vuotta jatkuneessa kriisissä tuntuu kaikkialla

Kuva PublicDomainPictures.net

Ukrainan pysyvään rauhantilaan pyrkivissä kolmikantaneuvotteluissa on noussut näyttävä riita Ukrainan valtuuskunnassa ja eritoten Kievin polittisella huipulla. Kysymys on entisen pääministerin ehdotuksesta, että sekä Donetsk että Luhansk kokonaisuudessaan saisivat Ukrainan sisällä erityisaseman. Kaikkein suurin kohu on kuitenkin noussut hänen ehdotuksestaan yleisestä armahduksesta taisteluihin osallistuneiden joukkojen sotilaille.

Syntynyt perustavaa laatua oleva sanasota kuvastaa Ukrainan poliittisen eliitin sisällä jo vanhastaan vallitsevia erilaisia näkemyksiä sovintoon pääsyn ehdoista. Aselepo rintamalla on kerrankin, ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen pitänyt enemmän kuin pari päivää. Merkittävämpiä aselevon loukkauksia ei ole viikkokausiin raportoitu.

Kuitenkin asetelma on monesta syystä juuri nyt herkkä, kun tullaan kiperien kysymysten äärelle. Itsehallinnon ja erityisaseman sekä armahduksen ohella keskustelussa on lokakuulle määrättyjen vaalien järjestelyt, vielä olemassaolevien aseellisten joukkojen asema sekä rajavalvonta.

Toistaiseksi alueen itäraja ei ole vieläkään Ukrainan hallussa. Se on luonnollisesti jokaisen suvereenin maan itsenäisyyden peruskysymys. Toisaalta Itä-Ukrainan venäläisvaltaisessa väestössä on ollut epäluuloja omasta turvallisuudestaan.

Asetelma on kuitenkin uusi sikäli, että istuva presidentti on pyrkinyt ja pystynyt yli vuoden kestäneellä kaudellaan muuttamaan asetelmaa rauhanpyrkimyksissä ja sovinnon hakemisessa. On edetty realistisesti pienten askelten politiikalla, vankien vaihtoa jatkamalla, eräällä tavalla demilitarisoitujen sektorien luomisella, jossa on etäännytetty asevoimia ja kalustoa, raivattu miinakenttiä ja luotu edellytyksiä jatkolle.

Osapuolet kaikkiaan varmasti pyrkivät samaan. Yleinen väsymys yli kuusi vuotta jatkuneessa veljeskansojen kriisissä tuntuu kaikkialla. Se näkyy myös halussa noudattaa voimassaolevan aselevon ehtoja. Ukrainan armeijan korkein johto osaltaan tekee siinä kaikkensa.

Nyt esille eilen (31. elokuuta) pulpahtaneessa vakavassa sanailussa on kysymys kolmikantaisen (Venäjä, Ukraina, ETYJ) neuvotteluryhmän (eng. TCG) Ukrainan osapuolen uuden varapuheenjohtajan, Ukrainan neuvostoaikaisen viimeisen ja uuden Ukrainan ensimmäisen pääministerin Vitold Fokinin julkituomasta ehdotuksesta. Hän esittää koko Donbassin alueelle eli koko Donetskin ja koko Luhanskin alueille erityisasemaa.

Tällä hetkellä Ukrainan parlamentin Verhovna Radan määräaikaisella päätöksellä kapinallisalueilla on väliaikainen erityisasema. Pysyvän aseman säätäminen on odottamassa nyt käytävien rauhanneuvottelujen lopputulosta. Itsehallintoratkaisu on ollut esillä jo vuosikausia eräänä ratkaisun avaimena, kuitenkin koskien kaikkia Ukrainan maakunnallisia (läänin) hallintoalueita.

Kapinallishallinnot ovat Donbassilla nämä vuodet hallinneet vain osaa, noin puolta kummastakin läänistä. Fokinin viesti on, että kumminkin puolin on vihollisuuksissa syyllistytty sotatoimien ja väkivaltaisuuksien lisäksi erilaisiin rikoksiin. Jos rauha halutaan turvata on välttämätöntä sopia yleinen armahdus, jotta vihanpito ei jatkuisi. Tätä kaikki eivät hyväksy.

Merkillepantavaa on, että presidentti Volodimir Zelenski nimitti Fokinin Ukrainan valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi juuri ennen uusien kolmikantaneuvottelujen jatkumista. Sitä ennen hän nimitti valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Fokinin aikalaisen, neuvostoaikaisen viimeisen presidentin (Ukrainan korkeimman neuvoston pj.) Leonid Kravtshukin, joka niinikään oli uuden Ukrainan korkeimmassa johdossa, ensimmäinen presidentti.

Zelenskin viesti lienee ollut selvä. Kiev on hänen johdollaan erittäin sitoutunut, myös vanhan kaartin asiantuntemuksella ja nauttimalla luottamuksella molemmin puolin, edistämään sopua ja hakemaan kompromissia. Fokin nousi valtuuskuntaan Kravtshukin ehdotuksesta, koska tämä ex-presidentin mukaan on erityisen asiantunteva entisenä kaivosmiehenä koko Donbassin alueesta jo ennen poliittista uraansa.

Kiista Kievin poliittisilla käytävillä käy kuumana. Jo aiemmin Zelenski on maininnut, ettei hänenkään, ”Kansan palvelijoiden” puolueessa vallitse yksimielisyyttä lopullisen rauhanteon ehdoista. Niinpä puolueen kansanedustaja, Naton parlamentaarisen yhteistyökomitean Ukrainan valtuuskunnan pj. Jehor Tshernjov torjuu ehdotuksen jyrkästi. Jokainen puolustettu neliömetri Ukrainan maaperää on lunastettu sotilaiden vuodattamalla verellä, hän lausui.

Ukrainan sisäministeri Arseni Avakov nimittää Fokinin ehdotusta provokaatioksi, jonka sisältö on vastoin Ukrainan kansallisia etuja. Zelenskin alaisen presidentinhallinnon päällikkö Andriy Jermak sanoo, että Fokinin esitys on enemmänkin yksityisajattelua, eikä vastaa delegaation virallista kantaa.

Kiista kertoo osaltaan niistä tekijöistä, jotka lähinnä aiheuttivat presidentti Zelenskin ja mm. Saksan ulkoministeri Heiko Maasin aiemmin alustavasti sopiman Normandian ryhmän huippukokouksen siirtymisen. Heinäkuussa ilmoitettin Ranskan, Saksan, Venäjän ja Ukrainan muodostaman ryhmän kokouksesta 28. elokuuta. Se peruttiin virallisesti muutama päivä aiemmin. Edellinen huipputason kokous pidettiin viime joulukuussa.

Kyseessä olisi ensin ilmeisesti ollut ulkoministerikokous. Sitä ennen on toki käyty asiantuntijakeskusteluja osapuolten kesken. Nyt kokousta odotellaan syyskuun aikana pidettäväksi. Mahdollisen korkeimman valtiojohdon nelikantainen huippukokous voisi olla realistinen vasta sen jälkeen.

Kiire on kova, koska Ukrainan yleiset alueelliset vaalit, joihin myös koko Donbassin alueen kysymys tietysti liittyy, on määrä pitää 25. lokakuuta. Eilen ilmoitettiin vaalivalmistelujen alkavan 5. syyskuuta. Jokin asia sitten Ukrainan keskusvaalilautakunta pyysi kapinallisalueiden viranomaisia nimeämään asianomaiset äänestyspaikat alueillaan.

Ukrainan itärintaman sodankäynnissä on kuollut keväästä 2014 lukien yli 13 000 ihmistä. Siviilejä heistä on viimeisimpien tietojen mukaan noin 3350 henkilöä. Ukrainan armeijan ja vapaaehtoisjoukkojen miestappiot ovat alle 4500 henkeä. Kapinallisalueiden asevoimien vastaavat tappiot ovat vajaat 5700 henkeä. Venäläisiä sotilaita olisi epävarmempien tietojen mukaan menehtynyt noin 500 henkeä. Kuluvan vuoden aikana henkilötappiot ovat olleet melko vähäisiä.

Lähteet Unian (1, 2), Interfax, Wikipedia.

  • 32
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset