Kotimaa

Ulkoministeriö Afganistaniin menevien avustusten mielekkyyttä epäilleelle diplomaatille: ”Turpa kiinni, rahat menevät sinne ja sillä hyvä!”

Kuva Nitin Madhav (USAID) / Wikimedia Commons / public domain.

Parikymmentä vuotta kestänyt Afganistanin operaatio päättyi suomalaisten osalta 8. kesäkuuta 2021, kun viimeiset sotilaat kotiutettiin.

Suomi päätti lähettää joukkojaan Afganistaniin sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli pyytänyt Euroopalta apua 9/11 -terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Operaatio päättyi suomalaisten osalta 8. kesäkuuta 2021.

Suomi lähetti joukkonsa Afganistaniin koska pieni Pohjolan maa halusi säilyttää hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Suomen kansalle operaatio tosin myytiin naisten ja tyttöjen asemaa parantavana hankkeena.

Mitä operaatiolla saavutettiin? Yle haastatteli useita diplomaatteja, sotilashenkilöitä ja Afganistanin kehitysavun tuntijoita, jotka eivät antaneet kovinkaan valoisaa kuvaa Etelä-Aasian maan tulevaisuudesta.

”Jäätäviä summia”

Etelä-Aasian operaatio on tullut todella kalliiksi suomalaisille veronmaksajille. Tämän vahvistaa Ylen haastattelema tutkija Ilona Kuusi, joka tekee väitöskirjaa Suomen kehitysavusta Afganistanille.

– Iso ongelma on ollut se, että olemme syytäneet sinne aivan jäätäviä summia, sanoo tutkija Kuusi. Hänen arvionsa mukaan Suomi on pumpannut rahaa Afganistaniin 850 miljoonaa euroa 21 vuoden aikana.

Ylen MOT-ohjelman arvio ylitti summan jo pari vuotta sitten: kokonaismenot saattavat olla jopa miljardi euroa.

Rahaa on palanut kehitysapuun ja kriisinhallintaoperaatioon.

Tavoitteet eivät toteudu, korruptio iso ongelma

Nykyään Suomi jakaa rahaa Afganistanille kehitysavun muodossa 28 miljoonaa euroa joka vuosi. Rahavirta jatkuu tulevina vuosina, oli Afganistanin tulevaisuus sitten mikä hyvänsä.

Vaikka Afganistanin operaatio myytiinkin suomalaisille hankkeena, joka tähtää naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen, vanhoillisessa ja korruptoituneessa islamilaisessa maassa tavoitteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla.

Avustuksilla on pyritty muun muassa rakentamaan kouluja, mutta tutkija Kuusi arvioi, että pitkän operaation jälkeenkään noin kaksi kolmasosaa tytöistä ei todellisuudessa pääse kouluun.

Suomen avustukset kanavoidaan hankkeisiin kansainvälisten järjestöjen kautta, mikä sekään ei helpota tavoitteiden toteutumisen arviointia. Suuri osa kehitysavusta päätyy aivan muualle kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.

– Korruptio on todella iso ongelma, Kuusi sanoo.

”Turpa kiinni”

Afganistanissa työskennellyt diplomaatti kertoo asioista suoraan – anonyyminä. Rahankäyttöä oli mahdoton valvoa eikä hankkeiden hyödystä ollut käsitystä. Kehitysapuun oli kuitenkin varattu tietty budjetti, joka tuli käyttää.

– Ulkoministeriöstä tuli kommenttia, että turpa kiinni, rahat menevät sinne ja sillä hyvä. Päätökset oli tehty ministeritasolla. Rahaa oli siellä itse asiassa liikaa, diplomaatti kertoo.

Tutkija Kuusen mielestä kehitysavun suuntaaminen Afganistanin on sinällään ollut järkevää, mutta ”liika raha on liikaa rahaa”. Afganistanin olosuhteet huomioiden maahan virranneet valtavat rahamäärät ovat johtaneet korruptioon.

”Luotettava kaveri”

Kun ulkomaiset joukot vetäytyvät Afganistanista, islamistinen Taliban-liike valtaa takaisin parinkymmenen vuoden aikana menettämiään alueita. Samalla palaa entinen islamilainen äärivanhoillisuus, joka korostaa naisten ja miesten eriarvoisuutta.

Vaikka naisten ja tyttöjen asemaa korruptoituneessa ja äärivanhoillisessa islamilaisessa maassa Suomi ei kyennytkään lopulta parantamaan, pieni Pohjolan maa kuitenkin osoittautui Nato-valtio Yhdysvaltojen ”luotettavaksi kaveriksi”.

Luottamuksen säilyttämisellä oli kuitenkin kova hinta: valtavien rahasummien lisäksi Suomi menetti kaksi sotilasta kaatuneina, ja operaation aikana haavoittui 15 suomalaista sotilasta.

Lähteet YlePuolustusvoimat.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa