Eurooppa Politiikka

Unkarilainen pormestari: Raja-aita oli minun aloitteeni

Ásotthalomin pormestari László Toroczkai Unkarin ja Serbian rajalla lokakuussa 2017. Kuva Ferenc Almássy.
Unkarilainen toimittaja Ferenc Almássy tapasi kuuluisaksi tulleen László Toroczkain, Ásotthalomin rajakaupungin pormestarin, joka on useita vuosia pyrkinyt toimimaan rajavalvonnan toimimaan saamiseksi Unkarin ja Serbian vastaisella rajalla. Maiden välinen raja-aita on alunperin hänen aloitteensa.

Ferenc Almássy: Millainen on yhteenvetonne siirtolaisuuden tilanteesta kunnassanne aiemmin ja tänään? Nousitte otsikkoihin vuonna 2015 siirtolaistilanteesta kertovalla videolla. Miten näette tilanteen nyt?

László Toroczkai: Ásotthalomissa törmäsimme laittomaan siirtolaisuuteen ensimmäistä kertaa vuonna 2012, mutta vuoden 2013 lopulla, 2014 alussa, heitä alkoi saapumaan isoina ryhminä. Eikä tämä ole sattumaa, koska Unkari yritettiin saada muuttamaan siirtolaispolitiikkaansa samaan aikaan: EU halusi heidän pääsevän alueelle vapaasti, ilman minkäänlaista kontrollia. Heitä oli mahdotonta pidättää tai rajaa sulkea – tätä rajaa, joka on myös Schengen-alueen raja. Minun mielestäni EU asettautui tuolloin laittomien siirtolaisten ja lainvastaisuuden puolelle, sillä laiton rajan ylittäminen on vakava uhka.

On mielenkiintoista, että vuoden 2015 jälkeen kaikki laiton siirtolaisuus on käytännössä lakannut alueella, sekä Unkarin että Serbian puolella. Kaikki salakuljetusryhmät ja rikollisorganisaatiot olivat siellä paikalla vain siirtolaisten salakuljetusta ja laitonta rajanylitystä varten. Se on näille organisaatioille paljon kannattavampaa toimintaa  kuin asuntomurrot, varkaudet, prostituutio tai huumeiden salakuljetus. On ilmeistä, että EU on tukenut näitä rikollisjärjestöjä liberaaleilla käytännöillään, joita vastaan olemme yrittäneet taistella parhaan kykymme mukaan. On  tärkeää huomata, että aloittaessani pormestarina joulukuussa 2013, en saanut tässä asiassa minkäänlaista apua.

Pyysin välittömästi apua rajavalvontaan, sitä kuitenkaan saamatta, eikä Euroopan unioni auta meitä vielä tänä päivänäkään. Aivan alussa Unkarin hallituskaan ei auttanut, ja siksi jouduin järjestämään kaupungin oman aluevartioston, mikä on ainoa tapa, millä pormestari  voi saada alaisuuteensa laillisesti aseistautuneita vartijoita. Ensin jäseniä oli kolme, sitten viisi. Palkat ja muut kustannukset maksoi kunta, mikä oli merkittävä rasite 4 000 asukkaan Ásotthalomille.

Vuonna 2014 poliisilla ei ollut edelleenkään kertoa rauhoittavia uutisia, kuten ei myöskään Csongrádin viranomaisilla. Vuonna 2014 pyysin sitten hallitusta rakentamaan raja-aidan Unkarin ja Serbian väliselle rajalle, mutta pyyntööni ei suostuttu. Yritin useita kertoja, mutta aina sama juttu, minulle kerrottiin, että Bryssel ei suostuisi siihen EU:n siirtolaisuutta koskevien vaatimusten vuoksi. Yritimme sitten 3-5 vartijan voimin pysäyttää sadat päivittäin alueellemme yrittäneet siirtolaiset.

Tuohon aikaan laittomat siirtolaiset olivat pääasiassa kosovolaisia, ja heistä ei missään tapauksessa voi puhua pakolaisina.  Meille syntyi tällainen käsitys keskusteltuamme heidän kanssaan. He kertoivat avoimesti olevansa elintasopakolaisia ja pyrkivänsä Saksaan.

László Toroczkai (vas) ja Ferenc Almássy rajalla lokakuussa 2017. Kuva Ferenc Almássy.

Ferenc Almássy: Voidaanko ajatella heidän aukaisseen väylää Balkanin reitille?

László Toroczkai: Kyllä. He kirjaimellisesti tallasivat uuden polun tulevaisuuden siirtolaisuudelle. Soitin tuolloin Kosovon suurlähettiläälle Budapestissä ja pyysin Kosovon viranomaisia katkaisemaan sieltä käsin suuntautuvan laittoman siirtolaisuuden. Hänen vastauksensa oli yksinkertainen: asia ei kuulu heille, vaan Unkarin poliisille. Vastasin, että heidän tulisi informoida kansalaisiaan ja pyrkiä estämään heidän lähtönsä. Kaikki tämä oli organisoitua, eikä Serbian valtiolla tietenkään ollut mitään syytä vastustaa sitä, päinvastoin, tuhannet albaanit olivat lähdössä Kosovosta …

Muuten,kun juttelin Kosovon siirtolaisten kanssa, kuulin monta kertaa samankaltaisia tarinoita: Serbit ostivat taloja niiltä, jotka eivät aikoneet palata. Joten voidaan sanoa, että Serbia ei tuolloin eikä nykyäänkään pysäytä siirtolaisuutta. Kohokohta saavutettiin, kun julkisuuteen tuli kuvia serbipoliiseista saattamassa siirtolaisia rajallemme.

Ferenc Almássy: Ehkä Serbia, halutessaan liittyä EU:iin, on kateellinen tai ei tahdo vastustaa EU:ia?

László Toroczkai: Se on ilmeistä. Serbia yrittää päästä EU:iin eikä tohdi vastustaa Brysseliä, ja Angela Merkel on erittäin tärkeä Serbialle. Saksa on Serbialle tärkein kauppakumppani, ja Merkel on selkeästi tuonut esille mielipiteensä pakolaisista ja kutsunut heidät …

Ferenc Almássy: Mutta sama argumentti pätee myös Unkariin, vaikkakin Unkari nykyään vastustaa Merkelin politiikkaa.

László Toroczkai: Siinä on suuri ero, koska Unkari on jo EU:n jäsen. On totta, että Saksan talous en erittäin tärkeä Unkarin taloudelle, mutta suureksi ilokseni Unkarin hallitus kesällä 2015 ilmoitti raja-aidan rakentamisesta. Se oli elämäni paras päivä.

Monet kysyivät minulta, olinko turhautunut, koska hallitus oli ominut ideani raja-aidasta itselleen. Itse asiassa silloin kun viranomaiset olivat asiassa passiivisia, aloin jakamaan Facebook-tililläni kuvia, videoita ja todisteita siitä, mitä rajalla tapahtui. Sadattuhannet ihmiset ovat nähneet todisteiden hyökyaallon, mikä aiheutti shokin kansallisella tasolla. Kukaan Unkarissa ei tiennyt asiasta tuolloin, koska media ei välittänyt rajalla vallitsevasta tilanteesta.

Internetin ja julkaisujeni kautta aiheeseen tartuttiin, ja vilpittömästi uskon, että se pakotti hallituksen toimimaan, koska kiitos luojan suurin osa Unkarissa ei halua maahanmuuttoa, vaan haluaa suojella kotimaataan, ja siten he antoivat tukensa raja-aidalle.

Tämä julkisuuden paine mielestäni pakotti hallituksen toimimaan, ja vaikka olenkin suurimman oppositiopuolueen [Jobbik] varapuheenjohtaja  (sain pestin hieman raja-aidan rakentamisilmoituksen jälkeen), minua ei järkytä lainkaan se, että hallitus on ”varastanut shown”, ja jopa osoitan kiitokset hallituksellemme. Kiitin sitä silloin, kiitän sitä nyt ja tulen tekemään sen jatkossakin.

Tässä on kyse koko kansan edusta, Euroopan edusta, ja sillä, liitetäänkö raja-aita László Toroczkaihin vai Viktor Orbániin, ei ole mitään merkitystä. Tein velvollisuuteni tiedottamalla, suojaamalla rajaa paikallisesti, mutta olen erittäin kiitollinen hallitukselle. Unkarin hallitukselta vaati paljon rohkeutta toimia kansainvälisen vastustuksen kanssa. On uskomatonta, kuinka paljon meitä on isketty, koska olemme rakentaneet aidan ja suojanneet rajaamme. Erityisesti Itävalta iski kimppuumme, mutta Itävalta on muuttanut sen jälkeen suhtautumistaan radikaalisti, ja Itävallan puolustusministeri on jopa vieraillut luonani unkarilaisen kollegansa kanssa. Joten kiitos luojan, näiden asioiden suhteen on tapahtunut paljon muutosta.

Ferenc Almássy: Muutokset johtivat Itävallan valitsemaan Kurzin liittokansleriksi, joka kehuskelee katkaisseensa Balkanin reitin.

László Toroczkai: Kyllä todellakin. Kaksi kolmesta itävaltalaisesta äänesti rajavalvonnan puolesta ja laitonta siirtolaisuutta vastaan. Olin ennustanut monille toimittajille tällaista muutosta jo vuonna 2014, ja he pitävät minua nykyään profeettana. Se joka tietää mistä puhun, tietää myös sen, että on vain kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että Euroopassa vallassa olevat puolueet muuttavat strategioitaan, politiikkaansa; tämä tapahtui Unkarissa, kun Fidesz muutti siirtolaispolitiikkaansa, ja tänään voimme todistaa tällaisen muutoksen tapahtuvan Itävallassa.  Toinen vaihtoehto on, että nämä hallitsevat puolueet eivät muutu, jolloin ihmiset yksinkertaisesti korvaavat ne toisilla, ja uudet poliittiset voimat pääsevät valtaan.

Saksassa AfD nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, ja Angela Merkel menetti paljon ääniä. Voimme nähdä näiden voimien saavuttavan jalansijaa kaikkialla Euroopassa, se on nähty myös Ranskassa. Toki takaiskuja tulee, ristiriitojen, harrastelijamaisuuden vuoksi … AfD osoitti, että se ei tiennyt, kuinka käyttää sille annettua tilaisuutta hyväksi. Ja se taas on tilaisuus vanhimmille puolueille, pääasiassa konservatiivi-oikeistolle – paljon ammattimaisemmin toimiville ja paremmin järjestäytyneille.

Mutta jos mietimme, mikä on hyvää kunnalleni, maalleni, Euroopan sivilisaatiolle, ja jopa EU:lle, ei ole väliä kuka on vallan kahvassa, kunhan kuin tällainen maahanmuuttopolitiikka vallitsee. Ja nyt voimme nähdä, että kukaan ei voi muuttaa tätä rajapolitiikkaamme, eikä siten kukaan voi tuhota tätä estettä.

Kaksinkertaista raja-aitaa Unkarin puolelta Serbian vastaisella rajalla lokakuussa 2017. Kuva Ferenc Almássy.

Ferenc Almássy: Mitä on nyt odotettavissa siirtolaiskysymyksessä? Onko nykyinen tilanne tyydyttävä? Esimerkiksi Viktor Orbán sanoi, että NATO:n arvioiden mukaan jopa 60 miljoonaa afrikkalaista on tulossa Eurooppaan. Miten pitäisi valmistautua? Miten valmistaudutte täällä?

László Toroczkai: Kolme vuotta sitten sanoin samaa kuin tänäänkin, ja olen varma että olen tässä oikeassa: siirtolaisuus näyttää mahdottomalta pysäyttää, siirtolaiset jatkavat yrityksiään päästä Eurooppaan. Ja tämä koskee myös meitä täällä. Mutta tilanne on hallinnassamme. Aita on edelleenkin mahdollista läpäistä, mutta tärkeää on se, että me tiedämme, poliisi tietää heti, milloin niin tapahtuu. Takanamme on sähköistetty aita – mikä on aiheuttanut laajaa kritiikkiä. Tämän aidan on tarkoitus ilmaista läpäisyt, ja jos sitä koskettaa, se on vähemmän kivuliasta kuin tavallisen karjankasvattajan aidan koskettaminen. Tämän järjestelmän lisäksi 175 kilometrin matkalla on videovalvonta – kiinalaisten asentama – mikä mahdollistaa rajanlinjan monitoroinnin vuorokauden läpi.

Ferenc Almássy: Mutta uusia läpipääsymenetelmiä kehitellään. Olen kuullut tunnelista …

László Toroczkai: Tästä minulla ei ole varmaa tietoa, arvelen, että kyseessä on vain huhu. Tunnelia ei kuitenkaan tarvita, koska tavallisesti siirtolaiset vain lähestyvät aitaa suurissa ryhmissä, sitten he hyökkäävät yhteen kohtaan, käyttävät tikkaita, pihtejä leikatakseen aidan. Tietysti poliisi ja armeija kohdistavat voimansa juuri tähän paikkaan. Ryhmä vetäytyy Serbian puolelle, ja toinen ryhmä yrittää samaan aikaan aidan läpäisyä muutaman kilometrin päässä, käyttäen hyväkseen joukkojen poissaoloa. Sen jälkeen niin sanotusti alkaa ”jahti”, varsinkin 122 neliökilometrin  suuruisessa Ásotthalomin kunnassa, josta 61% on metsien peitossa, mikä tekee tehtävästä vaikean.

Tässä vartijani astuvat kuvaan mukaan. Tilastojen mukaan he viidestään tekevät sataa poliisia vastaavan työn.

Ferenc Almássy: Kuinka se on mahdollista?

László Toroczkai: Vartijani tuntevat alueen läpikotaisin, he syntyivät täällä, he elävät täällä maatiloillaan, ja koska paikalliset hälyttävät vartijat heti huomattuaan siirtolaisia. Jos he ilmoittaisivat poliisille, asia etenisi pykälien mukaan, mutta kertomalla suoraan vartijoille tieto saadaan välittömästi.

Vartijoilla on tehtäväänsä myös aivan erilainen motivaatio kuin poliisilla. Tekemällä tätä työtä vartijat suojaavat omaa omaisuuttaan, omaa asuinseutuaan. Toiselta puolen maata tänne lähetetyn poliisivirkailijan tapauksessa tilanne ei ole sama. Mutta pystymme auttamaan paljon poliisia, joten siksi olemme perustaneet sekapartioita.

Kaksi vartijaa. Auto on rahoitettu osaksi eri Euroopan maista, pääosin Ranskasta, saaduin lahjoituksin. Lokakuu 2017. Kuva Ferenc Almássy.

Ferenc Almássy: Olette yksi Jobbikin, unkarilaisen populistipuolueen ja pääoppositiopuolueen, varapuheenjohtajista, ja teitä pidetään puolueen kakkosmiehenä. Kuitenkaan teistä ei ole kuulunut kovin paljoa liittyen kevään 2018 parlamenttivaaleihin liittyen. Näytätte vetäytyneen. Onko tähän jokin tietty syy, ehkä strategisia syitä?

László Toroczkai: Puolueessa on kaksi muuta pormestaria, ja hekin näyttävät kampanjoinnissaan yhtä hiljaisilta, koska pormestareina me teemme työtä yhteisöllemme 20 tuntia päivässä, joten emme voi ottaa osaa vaalikampanjaan kovin intensiivisesti. Mutta esimerkiksi Jobbikin lanseeraamassa palkkaunioni -projektissa, mitä pidän tärkeänä, olen melko aktiivinen. Lokakuun lopussa olen Fiumessa ja Osijekissa Kroatiassa keräämässä kannattajilta allekirjoituksia ja otan siten osaa vaalikampanjaan.

Ferenc Almássy: Palataan pormestarin rooliinne. Kuntanne on harvaan asuttu ja on pitkään kärsinyt köyhyydestä, mutta asiat ovat parantuneet dramaattisesti, ja kaikki on muuttumassa Ásotthalomissa. Tiet peruskorjataan, kuntaa kehitetään, olette jopa käynnistäneet alueiden välisen pyörätieprojektin. Missä piilee salaisuutenne?

László Toroczkai: Ensimmäinen syy on se, että en varasta kunnan rahoja, Se on erittäin tärkeä asia. Alueen valtuutettuna teen paljon työtä taatakseni sen, että kuntani ja koko raja-alue hyötyy tuista ja investoinneista, ja siksi on mukava nähdä työn tulokset, mukaan lukien lukuisien eurooppalaisten tukien saaminen. Tällä hetkellä rakennetaan satojen kilometrien mittaista, Unkarin ja Serbian alueilla polveilevaa pyörätietä. Luulen myös, että taipumukseni herättää huomiota ja kiinnostusta poikkeaa tämän suuruisten kuntien keskivertopormestareista.

Olen myös havainnut, että alueellisella tasolla on todellista halua tehdä työtä alueen puolesta, ja kaikki tietävät kuinka jättää puolueet taka-alalle yhteisen hyvän vuoksi, joten olemme kehittäneet strategioita yhdessä. Esimerkiksi rajan puolustaminen oli yhteinen tavoite, ja rajaseudun pormestarit olivat omistautuneita työlleen. Koska saatavilla on näin suuri yhteistyökapasiteetti, miksi vastustaisin muita? Kannatan rakentavaa oppositiota: ehdotan silloin tällöin hankkeita, ja sitten teemme yhdessä työtä alueen hyväksi.

Ásotthalomin pääkatu lokakuussa 2017. Kuva Ferenc Almássy.

Ferenc Almássy: Haluatte pystyttää Saint John of Capistranon patsaan kuntaanne. Internetissä on video, jonka avulla keräätte varoja. Mitä voitte kertoa tästä?

László Toroczkai: Se on vanha unelma. Haluaisin pystyttää patsaan, jolla on suuri symbolinen arvo, lähelle kaupungin rajanylityspaikkaa. Patsas muistuttaisi kristittyjen voitosta Belgradissa vuonna 1456, kun Unkarin joukot Serbian – mutta myös unkarilaisten Saint John of Capistranon ristiretkeläisten – avustamana pysäyttivät ottomaanien joukot, ja pelastivat – ei ainoastaan Unkarin kuningaskunnan, vaan myös – koko Euroopan. Siksi kellot soivat edelleen joka iltapäivä, tämän suuren voiton kunniaksi.

Patsaalla on viesti. Yhtäältä se symboloi Saint John of Capistranoa pitelemässä ristiä, unkarilaisen sotilaan tullessa hänen luokseen repeytyneen ottomaanien islamilaisen lipun kanssa. Turkkilaisen pää on seivästettynä vieressä. Teosta on innoittanut keskiaikainen kristittyjen turkkilaisia vastaan taistelleiden vaakuna.

Patsas lähettää Eurooppaan kaksi viestiä. Ensinnäkin, siirtolaisuus voidaan pysäyttää, olemme jo tehneet sen täällä, rauha ja järjestys vallitsevat taas. Toiseksi, riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistamme ja puutteistamme kristittyinä, eurooppalainen sivilisaatiomme perustuu kristillisyyteen. Se määrittelee myös ei-kristittyjen eurooppalaisten elämää, mies ottaa vaimokseen naisen, juhlimme joulua, ja niin edelleen, ja tämä kaikki määrittelee elämämme ja suhteemme muuhun maailmaan. Tämä patsas antaa viestin, että emme halua poliittista islamia emmekä ääriliberalismia Eurooppaan.  Haluamme perinteille rakennetun Euroopan, ja normaalin maailman.

Ferenc Almássy: Useat liberaalit pitävät patsasta aggressiivisena, väkivaltaisena …

László Toroczkai: Se on todellisuutta! Olisi mukavaa esittää Saint John of Capistranon ja viimeisen linnakkeen puolustajat kutovina mummoina, mutta sehän olisi vale ja historian vääristelyä. Nämä miehet puolustivat Eurooppaa miekoilla.

Ferenc Almássy: Lopuksi, mitä mieltä olette Visegrád-ryhmästä?

László Toroczkai: Visegrád-ryhmän yhteistyö on erittäin tärkeää, erityisesti hyvät Puola-Unkari -suhteet. Osallistun itse joka vuosi Puolan itsenäisyyspäivän marssiin 11. marraskuuta, pidän siellä jopa puheen, myös Puolan parlamentissa. Pidän Unkarin-Puolan suhteiden vahvistamista elintärkeänä, yksinkertaisesti koska näillä kahdella maalla on terve suhtautuminen massasiirtolaisuuteen sekä kansallisen identiteetin ja kulttuurin säilyttämiseen.

Jos V4 pysyy vahvana ja yhtenäisenä, Euroopan unionilla on toiveita selviytymisestä, mutta jos Brysselin politiikat saavat vallan, se on EU:n loppu. Katsokaa nyt mihin on tultu: Bryssel kritisoi raja-aitaamme ja haluaa pitää ulkorajat auki, ja samaan aikaan jotkut EU-maat sulkevat välisensä rajat. Nykyään esimerkiksi Itävallalla on rajavalvonta Unkarin, Saksan ja Italian rajoillaan. Tämä ei ole normaalia, Euroopan unioni tuhoutuu. Unionin pääasiallinen etu oli  vapaa liikkuvuus. Jos se poistuu, EU:n loppu häämöttää.

Euroopan viimeinen toivo on Visegrád-ryhmä. Herää kysymys, tekevätkö Ranskan Emmanuel Macron tai Bryssel kaikkensa murtaakseen sen. Itse uskon V4-ryhmän vahvistumiseen. Itävallassa on nähtävissä poliittisia muutoksia, enkä pidä poissuljettuna, etteikö Itävalta lähestyisi liittoamme, mutta tässä yhteydessä voidaan puhua myös Kroatiasta ja Sloveniasta, jotka saattaisivat jopa liittyä jäseniksi, tai jopa Baltian maista. Olemme Keski-Euroopan maiden erittäin varteenotettavan yhteistyön alkupisteessä.

Visegrád Post

Special thank’s to Ferenc Almássy for the permission to use his interview and photos at Kansalainen.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa