Eurooppa Politiikka

Unkarin parlamentin puhemies: “Haluamme viedä EU:n päinvastaiseen suuntaan kuin EU-komissio”

László Kövér. Kuva Ferenc Almássy
Unkarin parlamentin puhemiehen László Kövérin haastattelu joulukuun 1. 2017: “Haluamme viedä EU:n päinvastaiseen suuntaan kuin EU-komissio on halunnut muutamien vuosien ajan”.

Visegrád Post -julkaisun Ferenc Almássy tapasi V4-maiden parlamenttien puhemiesten kokouksessa László Kövérin, Unkarin parlamentin puhemiehen. Pääministeri Viktor Orbánia lähellä oleva merkittävä politiikan hahmo kertoi näkemyksiään Visegrád Postille.

Ferenc Almássy ja László Kövér Unkarin parlamentissa joulukuun 1. 2017

Ferenc Almássy: Mikä on näiden V4-kokousten tarkoitus? Näyttää siltä, että kokouksia on ollut koko ajan enemmän sen jälkeen, kun Unkari aloitti V4-puheenjohtajamaana heinäkuussa 2017. Kuulemme myös koko ajan enemmän V4-ryhmästä, mistä on muodostumassa todellinen poliittinen voima Euroopan tasolla. Missä määrin V4 ajaa eteenpäin vaihtoehtoista Eurooppa-projektia, vaihtoehtoista erityisesti verrattuna Macronin Eurooppaan? Mitä voitte kertoa tästä?

László Kövér: Visegrád-ryhmä on jo neljännesvuosisadan ikäinen. Parlamentin puhemiesten kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa 25 vuotta sitten, ja sen jälkeen yhteistyötä on pidetty yllä vaihtelevalla intensiteetillä. Vasta aivan viime aikoina olemme todella löytäneet toisemme ja liittoutuneet tietyissä kysymyksissä, selkiyttäneet yhteiset etumme sekä hallitus- että parlamenttitasoilla. Tämä yhteistyö näyttää tällä hetkellä kiinteämmältä, ei sen takia, että Unkari toimii tällä hetkellä puheenjohtajamaana, tai sitä ennen Puola, vaan koska tilanne on nykyään erilainen.

Nykyään Euroopan unionin tulevaisuuden ja sen toimivuuden ympärillä pyörii useita kysymyksiä, ja meistä nämä asiat tulee selvittää ja yhteinen näkemyksemme tulee tuoda esille. Totta puhuen en pysty yksiselitteisesti kertomaan, mitkä elementit Macronin silmissä näitä maita yhdistävät muihin tai miksi ne erottuvat muista. Mitä presidentti Macron tarkasti ottaen haluaa Euroopalle, sekin on meille epäselvää. Saksalla ei ole tällä hetkellä edes hallitusta, joten emme tiedä, millaista tukea saisimme Saksasta. Elämme siksi huomattavassa epävarmuudessa. Kuitenkin meidän tavoitteemme on selkeä, ja jokainen [V4-maan] puhemies täällä on sen todennut: me haluamme itsenäisten kansakuntien Euroopan.

Näkemyksemme mukaan vain vahvat kansallisvaltiot voivat muodostaa vahvan Euroopan unionin, ja kuten Puolan senaatin puhemies Karczewski sanoi, jopa Euroopan parlamentti vahvistuisi kansallisten parlamenttien vaikutuksesta, sillä EU-parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteistyö vahvistaisi Brysselin suosiota. Tällä hetkellä suhteellisen alhainen eurovaalien äänestysprosentti osoittaa, että ihmiset eivät näe näitä vaaleja ratkaisevina, toisin sanoen nämä vaalit eivät aja heidän etujaan Brysselissä.

Siksi haluaisimme viedä Euroopan unionin päinvastaiseen suuntaan kuin mihin EU-komissio on halunnut jo muutaman vuoden ajan. Tietenkin tämä on mahdollista vain voimat yhdistämällä, jos ylipäätään Euroopan unionin suunnan muuttaminen on mahdollista. EU-komissio haluaa haalia itselleen lisää valtaa, keskittää enemmän valtaa Brysseliin, ja se tarkoittaa myös sitä, että kansallinen valta vähenee. Päinvastoin, meidän tulisi katsoa, missä asioissa voimme sopia asioita Euroopan tasolla, ja jos emme pääse sopimukseen – kuten Tsekin senaatin puheenjohtaja Milan Štěch sanoi – meidän täytyy etsiä Euroopan tasolla oleviin ongelmiin kansallisia ratkaisuja.

Ferenc Almássy: Mutta jos sopiminen on mahdotonta … näyttää, että Keski-Eurooppa pitäytyy kannoissaan, mutta samoin näyttää tekevän myös EU:n ja lännen liberaalieliitti. Mihin tämä syvä erimielisyys johtaa pitkään jatkuessaan ?

László Kövér: Jos he kunnioittavat Euroopan unionin perustussopimuksia ja sopimusten pykäliä, jos oikeuslainsäädäntöä noudatetaan Euroopan unionin tasolla, jos Bryssel kunnioittaa sääntöjä, minun mielestäni se, mitä jäsenvaltiot haluavat, tulee myös tapahtumaan. Hehän [Bryssel] käyttävät samaa oikeuslainsäädäntöä aseenaan – valittamalla sen puuttumisesta – hyökätessään kansallisten hallitusten kimppuun. Joka tapauksessa Euroopan neuvosto on EU:n pääasiallinen päätöksentekoelin. Siellä jäsenmaiden edustajat tekevät päätöksiä saavutettuaan yhteisymmärryksen asioista, jotka eniten vaikuttavat kansallisvaltioihin. Jos he antavat EU-instituutiolle valtuudet etsiä ratkaisuja unionin tasolla, silloin ratkaisu löydetään. Jos taas konsensukseen ei päästä, kuten esimerkiksi siirtolaisasiassa, silloin jokaisen kansallisvaltion tulee ratkaista ongelma omin keinoin.

Siksi minun mielestäni manipuloinnilla ei saada keskustelua kääntymään niiden eduksi, jotka haaveilevat “Euroopan Yhdysvalloista” – Brysselistä johdetusta liittovaltiosta. Näin on erityisesti tällä hetkellä, kun usein niin kauniisti ja juhlallisesti esitettyjen ehdotusten takaa selkeästi häämöttävät peitellyt motiivit. He haluavat hävittää kansallisvaltioista, erityisesti kristillisyyteen perustuvista Euroopan kansallisista kulttuureista muodostuvan Euroopan sallimalla laittoman siirtolaisuuden sekä järjestelmällisesti uudelleensijoittamalla siirtolaisia. Jean-Claude Juncker sanoi tänään, että “ilman siirtolaisuutta Eurooppa on mennyttä”. Minun mielestäni tilanne on täysin päinvastainen: valtava siirtolaisuus, mille ei ole loppua näköpiirissä, tarkoittaa juurikin Euroopan loppua, ainakin sen tuhat vuotta vanhassa muodossaan. Mutta me haluamme säilyttää tämän Euroopan. Me uskomme, että ne, jotka ovat järjestäneet meidät tähän tilanteeseen, tuhoavat Euroopan. Molempien näkökulmien edustajien välinen kuilu on jo nyt suuri, ja jos tätä siirtolaispolitiikkaa vielä tyrkytetään, on aivan hyvin mahdollista, että saavutamme pisteen, missä keskustelua ei enää voida käydä.

Ferenc Almássy: Tänään keskustellaan Euroopan unionin laajentumisesta, ja Unkari, jopa V4, tukee tätä laajentumista. Miksi? Ehkä näin muodostuu voimakkaampi keski-eurooppalainen blokki EU:n sisälle? Muutama päivä sitten oli Keski-Euroopan maiden, Balkanin maiden ja Kiinan välinen kokous. Voisiko tämä olla CEEC:n ja Balkanin tiiviimmän yhteistyön alkua, joka toisi lisää poliittista painoarvoa verrattuna Länsi-Eurooppaan?

László Kövér: Mitä tulee EU:n laajenemiseen, V4 on yksimielinen, ja me olemme sitä mieltä, että se on Euroopan yhteinen etu. Euroopan yhdentyminen täytyy saattaa päätökseen. Tosin on totta, että ehdokasmaat ovat sisäisesti hyvin erilaisissa tilanteissa. Jotkut ovat lähempänä liittymistä, ja meidän mielestämme näitä maita tulee auttaa loppusuoralla ja näyttää esimerkkiä niille, jotka ovat kauempana maalista. Muutamat maat ovat sisäisesti epästabiileja, ja on vaikeaa ennustaa, milloin ne voivat liittyä EU:iin. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että kyse ei ole ainoastaan kulttuurista tai moraalista, vaan myös siitä tosiasiasta, että jos tälle alueelle – joka on aina ollut Euroopan ruutitynnyri – luodaan tyhjiö, siitä ei seuraa Euroopalle mitään hyvää. Jos EU:lla ei ole strategiaa Länsi-Balkanin maiden integroimista varten, muut toteuttavat omia strategioitaan. Siellä tulee olemaan Turkki, Venäjä, Yhdysvallat, rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat islamilaiset valtiot, eikä tämä vaara ole mielikuvitusta. Tällainen kehitys on jo tapahtumassa joissain maissa.

Kansallisvaltiot eivät ole ainoita, jotka pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa alueella. Monenlaiset vaikutusvaltaiset organisaatiot ja “pehmeän vallan” edustajat pyrkivät mukaan näiden maiden instituutioihin ja manipuloivat niitä, mikä tekee näiden maiden integroimisesta vaikeampaa. Siksi meidän täytyy – “meillä” tarkoitan EU:ta – nähdä vaivaa ratkaistaksemme nämä asiat. V4-ryhmän missiona on vakuuttaa laajenemisen tieltä kääntymässä olevat maat, että tämä on meidän intresseissämme.

Mutta tosiaankin, kuten kysymyksessäsi sanoitkin, tämä on myös Keski-Euroopan maiden etu. Eikä vain koska etelärajojemme takainen alue on epästabiili, vaan koska näin alueen kaikkien maiden poliittinen painoarvo kohoaisi – maiden, joilla on melko samantyyppiset menneisyydet. Toivottavasti eräänä päivänä nämä maat ovat Euroopan unionin jäsenmaita, toimivan ja vahvojen kansallisvaltioiden varaan perustetun Euroopan unionin, missä Keski-Euroopalla on omiin erityispiirteisiinsä perustuva voimakas ääni. Näitä erityispiirteitä ei pidä hävetä, tai niistä ei tarvitse olla ylpeä, mutta totuus on se, että me olemme kulkeneet erilaisen historian polun kuin Länsi-Eurooppa. Joka tapauksessa, me olemme aivan yhtä eurooppalaisia kuin belgialaiset, ranskalaiset tai saksalaiset.

Visegrád Post

Special thank’s to Ferenc Almássy for the permission to use the interview and photos at Kansalainen.

Jakoa

Uusimmat uutiset