Eurooppa Maahanmuutto

Useimmat Viroon saapuvat pakolaiset lähtevät Saksaan

Kuva Wikimedia Commons.
Virossa on seurattu tapahtumaa, jossa muuan syyrialainen pakolaisperhe pakeni Virosta Saksaan. ”Saksa oli alunperin päämäärämme”, he sanovat.

Time-lehti seurasi vuonna 2016 erään pakolaisperheen matkaa Syyriasta Eurooppaan, kertoo Postimees.

Perheeseen kuului vanhempien lisäksi yksi lapsi matkalle lähdettäessä. Kun perhe pääsi Syyriasta matkaan, tuli äiti heti raskaaksi. Perhe jämähti Kreikkaan ja lapsi syntyikin siellä. Syyriassa perhe asui vuoden Kreikassa pakolaisleirillä teltassa. Vesi piti kantaa telttaan ja hygienia oli huono vastasyntyneen lapsen kanssa.

Perhe pääsi sitten EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan. Sijoituspaikaksi tuli Viro ja Põlvan kaupunki Kaakkois-Virossa. Syyrialaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä uudelleensijoitukseensa.

– Tämä tuntuu kuin järjestetyltä avioliitolta. Aivan kuin pakotetaan tytär naimisiin miehen kanssa, josta ei pidä.

Syyrialaisperhe poistui maasta, Saksaan.

Saksa ei tietenkään ottanut vastaan perheen turvapaikkahakemusta, mutta toisaalta perhe kieltäytyy palaamasta Viroon.

– Jouduin asumaan teltassa ja synnyttämään siellä. Teltta oli likainen ja märkä. Olen kärsinyt kaiken sen takia, että olisin päässyt Saksaan, se oli päämääräni, sanoo perheen äiti.

”Pakolaisille saatavana samat palvelut kuin virolaisille”

Asiaa voidaan pohtia monelta kantilta. Moni luulee, että Viroon tuleva pakolainen jätetään oman onnensa nojaa, mutta heille annetaan asunto, kielikursseja, lapsille päivähoitoa ja saatavilla on kaikki samat sosiaaliset palvelut kuin virolaisillekin.

Viron anteliaisuus ei kuitenkaan riitä. Viroon on tullut noin 180 taakanjako-ohjelmalla sijoitettua pakolaista, joista suurin osa on lähtenyt maasta Saksaan tai Ruotsiin.

Virossa pakolaisia on pyritty sijoittamaan maaseudulle ja pieniin kyliin. On kuviteltu, että pienessä yhteisössä tulijoilla on paremmat edellytykset löytää työtä ja tutustua ihmisiin. Lisäksi tulijat saavat heti käyttöönsä huoneiston, joten he pääsevät elämän alkuun saavuttuaan maahan.

Kolmansista maista tulevat eivät kuitenkaan ole tottuneet maaseudun hiljaisuuteen. Lisäksi on muita ongelmia, syyrialaisperheen äiti kertoo:

– He tietävät, että olemme muslimeja. Miksi he eivät voi laittaa meitä kaikkia yhteen paikkaan Tallinnaan? Siellä voisimme ainakin syödä halal-lihaa.

Perheen äiti ei varsinaisesti ole kiittämätön tilanteesta, elämä Virossa on vain niin erilaista, että luultavasti aikuinen ei voi siihen tottua kuten tottuisi Saksassa, jossa maanmiehiä on miljoonittain.

– Voiko paratiisissa olla hauskaa, jos siellä ei ole ihmisiä, äiti kysyy.

– Elämä Euroopassa on aivan erilaista kuin olimme kuvitelleet. Olimme idiootteja kun läksimme.

Ongelmalliseksi asian tekeem myös se, että perhe, kuten monet muutkin tulijat Kreikan leireillä, ovat nähneet kaveriensa ja sukulaisten Facebook- ja Instagram-tileiltä kuvia Ruotsista, Suomesta ja Saksasta, joissa pakolaiset näyttävät viihtyvän hyvin.

Mutta kun henkilö sitten joutuukin Viroon niin tulee pettymys: ei tullut sitä mitä luvattiin. On vain pidättäytyväisiä hiljaisia ihmisiä ja rajalliset taloudelliset mahdollisuudet.

Viron kotouttamisohjelmassa työskentelevä nainen kertoo Postimees-lehdelle, että monia asioita on tehty oikein, mutta silti ne eivät täytä odotuksia. Nainen kertoo, että ei ole nähnyt vielä yhtään onnistunutta integraatiotapausta.

– Ilmasto, kieli ja sen oppimisen vaikeudet, palkitsevan työn puute ja suuren maahanmuuttajayhteisön puute tekevät sen, että he eivät sopeudu Viroon.

Syyrialaisperheestä on tehty Time-lehden toimesta dokumentti.