Kolumnit

Vaalimatematiikkaa ”puolueen kaappauksesta”

Perussuomalaisten puoluekokous Jyväskylässä 2017
Jos salaperäinen junttaporukka on ollut olemassa, siitä tulisi jäädä jonkinlainen jälki.

Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokous on herättänyt keskustelua siitä, tapahtuiko puolueessa vallankaappaus. Yksi vallankaappausväitteiden esittäjistä on ollut puolueen ex-puheenjohtaja Timo Soini, joka avoimesti blogissaan kirjoittaa: ”Saamani viestit ovat selvät. Oikea tieto puolueen kaappauksesta on monille tosiasia.”

Jos salaperäinen junttaporukka on ollut olemassa, siitä tulisi jäädä jonkinlainen jälki. Otetaanpa pieni katsaus vaalituloksiin.

Puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa Jussi Halla-aho sai 949 ääntä ja Sampo Terho sai 629 ääntä. Terhon äänimäärä oli noin 66 % Halla-ahon äänimäärästä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingissä Halla-aho sai 5 641 ääntä ja Sampo Terho sai 3 327 ääntä. Terhon äänimäärä oli noin 59 % Halla-ahon äänistä. Puoluekokouksessa Terhon kannatus suhteessa Halla-ahoon oli siis noin 7 %-yksikköä suurempi verrattuna kuntavaalitulokseen Helsingissä. Kun puhutaan, että Halla-aho olisi saanut junttaporukat liikkeelle, eikö lukemien olisi pitänyt olla päinvastoin?

Otetaanpa katsaus vielä kauemmas historiaan. Eurovaaleissa vuonna 2014 Halla-aho sai 80 772 ääntä ja Terho sai 33 833 ääntä. Terhon äänimäärä oli noin 42 % Halla-ahon äänistä. Puoluekokouksessa oli siis noin 24 %-yksikköä terholaisempi äänestäjäkunta verrattuna koko Suomeen.

Johtopäätöksiä?

  1. Keskiverto perussuomalainen äänestäjä on lähempänä Halla-ahon linjaa kuin Terhon linjaa.
  2. Vaalitulokset eivät viittaa minkäänlaiseen junttaporukkaan ainakaan Halla-ahon kannattajien osalta.
Jakoa

Tietoa julkaisijasta

Aleksi Hernesniemi

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri (valtio-oppi). Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen.

Uusimmat uutiset