Kotimaa Politiikka

Varapuhemies Eerola: Eurooppa tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokouksen pitopaikka, Pikkuparlamentti. Kuva Marcela / Flickr / GFDL 1.2

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola peräänkuuluttaa Euroopan unionin alueelle tiukkaa ja yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ehkäisemään muuttopaineiden juurisyitä.

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.) sanoo, että maahanmuuttopaineiden juurisyiden ehkäisyyn on hyödynnettävä kaikkia eri keinoja, kuten esimerkiksi nykyistä viisaammin kohdennettua kehitysapua ja humanitaarista tukea, sekä kauppapolitiikkaa. Avun ei kuitenkaan tule olla vastikkeetonta.

– Kaiken on oltava vastavuoroista. Avun saajat tulee velvoittaa tulosvastuullisesti muun muassa torjumaan köyhyyttä, vahvistamaan demokratiaa ja ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisesti neuvotellen. Tärkeintä on, että apua vastaanottavat maat ryhtyvät pikaisiin toimiin väestönkasvun pysäyttämiseksi. Nykymuotoinen kehitysapu on onnistunut lopettamaan lapsikuolleisuuden, mutta samalla pahentanut kokonaistilannetta, koska aina seuraavassa sukupolvessa kehitysavustettavien määrä on kasvanut. Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa. Naisten ja tyttöjen koulutus, sekä seksuaaliterveyskasvatuksen edistäminen kaikkine ehkäisykeinoineen on otettava kehityspolitiikan ykköstavoitteiksi, Eerola toteaa.

Juho Eerola (ps.). Kuva Eduskunta.

Eerola piti avauspuheenvuoron parlamentaarisessa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokouksessa Helsingissä 9. syyskuuta. Kokous on yksi eduskunnan järjestämistä EU-puheenjohtajakauden kokouksista. Kokouksessa käsitellään tämänhetkistä turvapaikkapolitiikan ja rajavalvonnan tilannetta.

Varapuhemies nosti esiin myös Suomen ensimmäisellä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksytyn Tampereen ohjelman, jonka tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen. Eerolan mukaan kuluneiden 20 vuoden aikana tavoitteen toteuttamiseksi on hyväksytty pääosin vain unionilainsäädäntöä direktiivien muodossa. Käytännön tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, ja unionin jäsenmaissa sovellettavat normit ja käytännöt poikkeavat liiallisesti toisistaan.

Eerola totesi puheessaan Euroopan tarvitsevan nykyistä tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa, joka toteutetaan samanlaisena kaikkialla. Myös rajavalvonnan tasoa on parannettava nykyisestä.

– Ei ole mahdoton tavoite, että tulevaisuudessa turvapaikkaa ei haettaisi rajat salaa ylittämällä, vaan erityisiltä leireiltä käsin, tai jopa sähköisesti, kuten nykyään kaikki muutkin hakemukset tehdään. Jos turvapaikan hakeminen olisi mahdollista vain lähtömaasta käsin sähköisesti, tai erillisiltä pakolaisleireiltä, veisi se kaikki mahdollisuudet myös ihmissalakuljettajienkin bisneksiltä, varapuhemies Eerola sanoi.