Kotimaa Talous

Velankasvua hillitsevät toimet ovat Suomessa hakusessa

Kuva Pixabay.

Keskuskauppakamarin talouskatsauksessa muistutetaan, ettei koronakriisi varmasti jää Suomen historian viimeiseksi talouskriisiksi.

Jos talouskasvu on hidasta kuten se on ollut koko edellisen vuosikymmenen ajan eikä Suomi pysty päättämään rakenteellista alijäämää umpeen kurovista toimista, Suomen velkasuhde saattaa nousta seuraavan kriisin jälkeen likimain jo sataan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Terveellä pohjalla olevan julkisen talouden pitäisi noususuhdanteessa ylijäämien kautta kerätä puskureita seuraavaan taantumaan varautuen. Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, mikäli julkinen talous on suhdannehuipussa selvästi alijäämäinen kuten se on ollut viime vuodet. Hallitus ottaa elvytyspolitiikan nimissä nyt hurjasti velkaa ilman uskottavia suunnitelmia siitä, kuinka alijäämät tulevaisuudessa kurotaan umpeen, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo ja jatkaa, että seuraava romahdus saattaa tulla ennemmin tai myöhemmin, mutta varmasti se tulee ja siihen pitäisi jo nyt varautua tehokkain toimenpitein.

Kotamäki muistuttaa, että sekä velkauskottavuus että suhdanne-elvytys nojaavat siihen, että maalla on uskottava suunnitelma talouden tasapainottamiseksi tulevaisuuden varalle.

– Tilanne on hankala, mikäli julkiseen velkaan ja jatkuviin alijäämiin suhtaudutaan leväperäisesti. Finanssikriisin jälkeinen sitkeä ja pysyväluonteinen alijäämä on herättänyt huolta siitä, elääkö Suomi yli varojensa, Kotamäki sanoo.

Suomen velkasuhteen arvioidaan olevan noin 80 ja 90 prosentin välissä vuosikymmenen lopussa. Vaikka Suomen velkaantumiskehitys on nykyisellään pääosin samanlaista kuin verrokkimaissa ja aiemmissa kriiseissä, on se huolestuttavaa useammasta syystä. Etenkin siksi Suomen velkaantumisesta pitäisi olla hyvin huolissaan.

– Ensinnäkin lähtötasomme on paljon heikompi kuin aiempien kriisien alkaessa. Lisäksi Suomen väestökehitys ja pitkän aikavälin kasvu sekä julkisen talouden kestävyys on vertailumaita paljon heikompi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Odotettavissa oleva talouskasvu sekä ”väliaikaisten” menojen valuminen pysyviksi uhkaavat heikentää velan ja bruttokansantuotteen suhdetta yhtälön molemmilta puolilta tulevina vuosina verrattuna valtiovarainministeriön ennusteeseen. Romakkaniemen mukaan Suomelta puuttuukin uskottava julkisen talouden keskipitkän- ja pitkän aikavälin vakautussuunnitelma.

– Näitä huolestuttavia asioita on useita ja niistä jokainen on vakava jo ihan yksistäänkin, Romakkaniemi sanoo.

  • 49
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset