Kotimaa Politiikka

Vihapuhetyöryhmä julkaisi suosituksensa vihapuheen ja nettikiusaamisen kitkemiseksi Suomesta

Kuva Pixabay.

Vihapuhe on Suomessa niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia ja vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista, uskoo ministeriöiden yhteistyössä asettama työryhmä. Työryhmä esittää yhteensä 12 suositusta vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi.

Sisäministeriö, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat 14.11.2018 hankkeen laatimaan ehdotuksia rikoslailla rangaistavan vihapuheen ja lailla kielletyn häirinnän tehokkaammaksi kitkemiseksi. Työryhmä käsitteli työssään myös vihakampanjoita ja maalittamista.

Hankkeen toteuttamiseksi asetettiin eri tahoja edustava asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Työryhmän jäseninä olivat valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirastosta, puheenjohtaja Elina Grundström Julkisen sanan neuvostosta, toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja, tutkijatohtori Reeta Pöyhtäri Jyväskylän yliopistosta, OTT Stiina Löytömäki, rikoskomisario Pekka Hätönen Helsingin poliisilaitokselta, viestintäasiantuntija Kati Ruohonen, Suomen Somalialaisten Liitto ry, Alina Heywood Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etnosta, sosiaalipsykologi ja koulukuraattori Minttu Salminen Some-turvasta ja erityisasiantuntija Robin Harms Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Hankkeen sihteeristönä ja ohjausryhmänä toimi kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen (pj) sisäministeriöstä, poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta, opetusneuvos Heli Nederström opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä. Lisäksi kokouksiin on osallistunut asiantuntijana hankepäällikkö Milla Aaltonen oikeusministeriöstä.

Hankkeen valmistelun aikana kuultiin tutkijoita, viharikosten uhreja, nuorten kanssa työskenteleviä sekä muita asian kannalta keskeisiä tahoja. Työryhmän näkemyksen mukaan vihapuhe on niin vakava ongelma Suomessa, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia ja vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista.

Työryhmä esittää yhteensä 12 suositusta vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi. Suositukset voidaan toimeenpanna osana laadittavaa toimenpideohjelmaa.

Suositus 1: Laaditaan vihapuheen vastainen toimenpideohjelma

Työryhmä esittää, että valtioneuvosto päättää vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta. Vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia. Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että vihapuheen vastaista työtä tehdään, mutta se on varsin hajanaista ja koordinoimatonta. Työ perustuu paljon yksittäisiin hankkeisiin, eikä se ole riittävästi resurssoitua, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Lisäksi vihapuheen määrä kasvaa, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä. Myöskään lainsäädäntömme ei vastaa nykyistä tilannetta.

Suositus 2: Perustetaan osaamiskeskus, lisätään tutkimusta, tietoa, ja vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista

Työryhmä esittää, että perustetaan erillinen osaamiskeskus, joka kerää ja analysoi laajasti tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista politiikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi. Osaamiskeskuksen toiminta edistää tiedolla johtamista, se tuottaa selvityksiä ajankohtaisista ja tärkeistä teemoista ja seuraa kansainvälistä kehitystä. Osaamiskeskus koordinoi ja seuraa viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimia vihapuheen torjumiseksi. Osaamiskeskus huolehtii siitä, että tietoa vihapuheesta kerätään myös alueellisesti ja tieto otetaan viranomaisten käyttöön alueellisten ja paikallisten toimenpiteiden suunnittelua varten.

Suositus 3: Kehitetään lainsäädäntöä

Työryhmä esittää, että oikeusministeriö arvioi, pitääkö sananvapauteen liittyvät viharikokset säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi. Tällöin niiden eteenpäin vieminen rikosprosessissa ei edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta.

Työryhmä esittää, että rangaistuksen koventamisperustetta koskevaan lainkohtaan sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistöön lisätään maininta sukupuolesta. Tällä hetkellä sukupuolta ei mainita koventamisperusteissa eikä ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” -rikoksen tunnusmerkistössä.

Työryhmä esittää, että oikeusministeriö ja sisäministeriö arvioivat tarvetta kehittää rikosoikeudellista suojaa maalittamiseen puuttumiseksi. Maalittamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmisten usuttamista sosiaalisessa mediassa vihakampanjaan tiettyä henkilöä kohtaan. Verkossa kohdehenkilöstä julkaistaan vihapropagandaa, jolloin lukijat alkavat esimerkiksi uhkailla ja häpäistä tätä. Maalittamiseen tulisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin, ainakin yksittäisten vähemmistöryhmiin kuuluvien ja ammattinsa puolesta vihapuheen kohteeksi joutuvien, kuten virkamiesten, journalistien, tutkijoiden, taiteilijoiden, luottamushenkilöiden ja muun muassa pappien sananvapauden ja muiden perusoikeuksien turvaamiseksi.

Työryhmä esittää, että selvitetään kansainvälisiä kokemuksia erilaisten kriminaalipoliittisten keinojen käytöstä vihapuheen torjumiseksi ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön rikosoikeudellisia seuraamuksia täydentäviä tai vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Vihapuheeseen puuttumiseksi on tärkeä toteuttaa toimenpiteitä jotka kohdistuvat tekijöihin.

Työryhmä esittää, että palautetaan yhdenvertaisuuslakiin muotoilu, jonka mukaan valtuutettu voi viedä häirintätapauksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan myös ilman yksittäistä uhria. Tämä lisää mahdollisuuksia puuttua häirintätapauksiin.

Suositus 4: Lisätään verkkoalustojen vastuuta

Työryhmä esittää, että verkkoalustojen vastuuta torjua vihapuhetta lisätään lainsäädännön keinoin. Tulisi arvioida, miltä osin EU:n komission antamia suosituksia laittoman verkkosisällön torjumiseksi voitaisiin säätää verkkoalustoja/säilytyspalvelujen tarjoajia velvoittaviksi. Tulisi arvioida, voitaisiinko verkkoalustoja velvoittaa poistamaan selkeästi rangaistavaa verkkosisältöä sekä antamaan perustellun vastauksen ratkaisustaan ilmoittajalle kohtuullisessa ajassa. Tulisi myös arvioida, onko syytä edellyttää, että verkkoalustojen käyttöehdoissa kielletään laittoman ja rangaistavan vihapuheen levittämistä palvelussa ja että verkkoalustat seuraavat nimettömien tilien käyttöä.

Työryhmä esittää, että viranomaiset jatkavat yhteistyötä verkkoalustojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on laittomien ja rangaistavien viestien poistamisen tehostaminen. Viranomaisten tulee yhteistyössä verkkoalustojen kanssa suunnitella ja toteuttaa kampanja vihapuhetta torjuvan puheen (niin sanotun vastapuheen) lisäämiseksi verkossa.

Suositus 5: Edistetään median mahdollisuuksia torjua vihapuhetta

Työryhmä esittää, että tuetaan vastuullisen journalismin toimintaedellyksiä erityisesti nuorten suosimien, digitaalisilla alustoilla toimivien uusien medioiden osalta siten, että niillä olisi EU-komission suositus (EU) 2018/334, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2018, toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi.

Nuorten suosimia blogeja, videoblogeja ja podcasteja voitaisiin tukea vastuullisen journalismin julkaisemisessa esimerkiksi ottamalla ne mielipidelehtien tuen piiriin ja kasvattamalla mielipidelehtien tukea.

Työryhmä esittää, että vahvistetaan journalismin etiikan koulutusta erityisesti koskien median nykyistä digitaalista toimintaympäristöä ja yhteiskunnallisesti vaikeita aiheita.

Työryhmä esittää, että mediat avaavat vastuullisen journalismin toimintatapoja sekä omia journalistisia päätöksiään yleisölle nykyistä paremmin, jotta yleisön on mahdollista ymmärtää, miksi media toimii, kuten se toimii, ja miten sen toiminta poikkeaa muusta viestinnästä.

Työryhmä esittää, että lisätään medioiden tietoisuutta siitä, että monissa tapauksissa yksittäisten journalististen periaatteiden mukaisesti tehtyjen juttujen poistaminen maksumuurin takaa voi parantaa ratkaisevasti vihapuheen kohteeksi joutuneen henkilön tai ihmisryhmän tilannetta. Vihapuheen kohteet ovat kokeneet ongelmalliseksi sen, että valeuutiset ovat ilmaiseksi saatavilla, mutta journalistisin periaattein toimitetut, vaikeita ja ristiriitaisia asioita vastuullisesti käsittelevät jutut ovat usein maksumuurin takana.

Suositus 6: Parannetaan vihapuheen uhrien tukea

Työryhmä esittää, että selvitetään, miten vihapuheen uhrien tukea tulisi kehittää. Vihapuheen uhrit ovat varsin erilaisessa asemassa riippuen esimerkiksi siitä, millaiset tukiverkostot heillä on ja miten he osaavat hakea apua tilanteessa.

Työryhmä esittää, että varmistetaan matalan kynnyksen oikeusapua tarjoavien tahojen resurssointi. Matalan kynnyksen oikeusapua tarjoavat tahot ovat tärkeitä kaikille sosiaalisen median käyttäjille. Ne tarjoavat lainopillista asiantuntemusta tai muuta tukea kiusaamisen uhrille, häirinnän ja uhkailun kohteeksi joutuneille sekä neuvoja siitä, miten tilanteessa tulisi toimia.

Suositus 7: Varmistetaan, että työnantajan tai toimeksiantajan vastuu toteutuu silloin, kun työntekijä on vihapuheen tai vihakampanjan kohteena

Työryhmä esittää, että viranomaiset toteuttavat yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa työnantajille ja toimeksiantajille suunnatun kampanjan siitä, miten tulee toimia tilanteessa, jossa työntekijä joutuu vihapuheen, vihapuhekampanjan tai maalittamisen kohteeksi.

Suositus 8: Lisätään tietoa ja koulutusta vihapuheesta sekä sananvapaudesta ja sen rajoista

Työryhmä esittää, että viranomaisten – mukaan lukien alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä poliitikot – koulutusta lisätään. Viranomaisia tulisi kouluttaa vihapuheesta, viharikoksista, syrjinnästä, häirinnästä,vähemmistöryhmiin kuuluvien oikeuksista sekä sananvapaudesta ja sen rajoista. Lisäksi tulisi lisätä poliisien, syyttäjien ja tuomareiden tietoa viharikoksista, mukaan lukien koventamisperusteen käytöstä.

Työryhmä esittää, että muiden toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan edustajien tietoa vihapuheesta ja sananvapauden rajoista lisätään.

Suositus 9: Vahvistetaan medialukutaitoa

Työryhmä esittää, että toteutetaan monivuotinen ohjelma vihapuheen torjunnan kannalta tärkeiden taitojen kehittämiseksi. Toteutetaan monivuotinen ohjelma, joka tähtää lasten, oppilaiden ja aikuisten vahvempaan ja monipuolisempaan digitaitojen, moni- ja medialukutaitojen sekä mediatuotannon ja -ilmaisun osaamiseen. Ohjelmassa edistetään lasten medialukutaidon kehittymistä.

Työryhmä esittää, että parannetaan aikuisten medialukutaitoa. Viime vuosina on tehty toimia, joilla lasten ja nuorten medialukutaitoa on parannettu. Näitä toimia tulisi kohdistaa myös aikuisiin, joiden medialukutaito on tutkimusten mukaan nuoria heikompi. Aikuisille tulisi myös antaa tietoa sananvapaudesta ja sen rajoista.

Suositus 10: Vahvistetaan uskontoon kohdistuvan ja uskontoon perustuvan vihapuheen torjuntaa

Työryhmä esittää, että vahvistetaan uskontoon kohdistuvan ja uskontoon perustuvan vihapuheen torjuntaa sekä uskontolukutaitoa ja uskontojen vuoropuhelua.  Työskennellään yhdessä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa vihapuheen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Suositus 11: Lisätään opettajien ja koulun henkilökunnan valmiuksia puuttua vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen

Työryhmä esittää, että opettajien medialukutaitoon liittyvää perus- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan. Osana opettajien perus- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan opettajien medialukutaitoon ja turvalliseen netinkäyttöön liittyviä perustaitoja lasten ja nuorten media- ja turvataitojen vahvistamiseksi sekä lasten ja nuorten suojaamiseksi vihapuheelta, väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta oppilaitoksille sisältäen myös verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisyn. Osana opettajien täydennyskoulutusta edistetään oppaan jalkautumista.

Työryhmä esittää, että menettelyjä ja ohjeistusta selkeytetään vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen puuttumiseksi. Selkeät menettelyt ja ennakoitava toiminta lisäävät lasten ja nuorten luottamusta siihen, että aikuiset puuttuvat vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen. Selkeytetään ohjeistusta ja menettelyjä siinä, miten koulu, nuorisotoimi ja muut nuorten kanssa toimivat viranomaiset puuttuvat vihapuheeseen netissä.

Työryhmä esittää, että laaditaan eri vuosiluokille opettajien käyttöön materiaalia vihapuheeseen puuttumiseen huomioiden koulujen erot monimuotoisuuden osalta. Materiaalia tulisi valmistaa myös vihapuheen käsittelemiseksi opettajainkokouksissa ja vanhempainilloissa.

Työryhmä esittää, että yhdenvertaisuustyötä kouluissa ja oppilaitoksissa vahvistetaan. Opetushallitus laatii materiaalia opetuksen järjestäjien ja koulujen yhdenvertaisuussuunnitelman edistämiseksi sekä yhdenvertaisuustyön vahvistamiseksi kouluissa.

Suositus 12: Ennalta ehkäistään poliittista vihapuhetta

Työryhmä esittää, että poliittiset puolueet ohjelmissaan sitoutuvat vihapuheen vastaisiin toimiin. Lisäksi työryhmä esittää, että eduskuntapuolueet vahvistavat rasismin vastaisessa peruskirjassa mainittuja toimia. Puolueiden tulisi laatia vaalikampanjoitaan varten eettiset ohjeet, joiden tulisi sisältää häirinnän ja vihapuheen vastaiset toimintaohjeet. Työryhmä suosittaa, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat sitoutuvat vihapuheen vastaiseen työhön

Oikeusministeriön Against Hate -viestintäkampanjan yhteistyökumppaneilla yhteyksiä George Sorosin säätiöön

Työryhmä on käyttänyt työssään myös Against Hate -kampanjan aikana kerättyjä tietoja. Oikeusministeriön koordinoima vihapuheen vastainen Against Hate -viestintäkampanja käynnistettiin 4.2. Suomesta hankkeen toteutukseen osallistuvat sisäministeriö, Poliisihallitus, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etno sekä Aller Media. Lisäksi hankkeessa asiantuntijoina toimii myös oikeusministeriön vakituisia virkamiehiä.

Yli puolet hankkeen rahoituksesta tulee EU-komissiolta. Kampanjaa ovat EU:n lisäksi rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö,  yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä tasa-arvovaltuutettu.

Kroatialaisista hankekumppaneista ainakin  Centre for Peace Studies:illa ja  GONG:illa löytyy yhteyksiä keinottelijamiljardööri ja avoimia rajoja lobbaavan George Sorosin Open Society -säätiöön.

Sorosin Open Society on vahva propaganda- ja lobbausväline, joka kykenee suuresti vaikuttamaan Euroopan politiikkaan. Open Society on USA:n toiseksi suurin filantrooppinen säätiö Bill ja Melinda Gatesin säätiön jälkeen.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa