Kotimaa Politiikka

Ville Tavio: Yksittäisten ihmisten kyttääminen ei kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio. Kuva Wikimedia Commons.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio suomii blogissaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa kunnallisvaalikampanjan aikana. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto kävi läpi tietokonealgoritmilla ehdokkaiden some-viestejä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä (vihr.) etsi kunnallisvaalien 2017 aikana ehdokkaiden Internet-kirjoituksista vihapuhetta sitä varten kehitetyllä tietokonealgoritmilla, joka kävi läpi ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestejä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa vihapuheeksi katsottua materiaalia löytyi noin 20 viestistä, ja projektin lopputuloksena yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tutkintapyynnön yhdestä henkilöstä, Oulun kaupunginvaltuutetusta Sebastian Tynkkysestä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa erittäin kyseenalaisena.

Kun entinen vähemmistövaltuutetun virka muutettiin yhdenvertaisuusvaltuutetuksi, hallituksen esitykseen ei kirjattu tällaista toimenkuvaa. Ihmettelenkin suuresti, miten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimenkuvaan kuuluu vaaliehdokkaiden kirjoitusten laajamittainen seulominen tietokonealgoritmilla ja tutkintapyynnön tekeminen, Tavio toteaa.

Yksittäisten ihmisten kyttääminen ei ole yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä. Rikosten valvonta kuuluu poliisille. Asianomistajarikoksissa rikosilmoituksen tekeminen on asianomistajan asia, jatkaa Tavio.

Asian merkillisyyttä lisää se, että kuntavaaliehdokkailla ei ollut aavistustakaan siitä, että heidän kampanjointiaan kytättiin viranomaisvoimin tietokoneohjelmalla.

Vaaliehdokkaiden kirjoitusten ohjelmoitu viranomaisseulonta on kyseenalaista poliittisen toimintavapauden ja sananvapauden kannalta. Demokratiassa äänestäjät arvioivat vaalikirjoitusten laatua ja sisältöä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei ole olemassa tätä varten, Tavio painottaa.

Tavion mukaan tutkintapyynnöllä – riippumatta siitä, mihin ratkaisuun oikeuslaitos päätyy sen johdosta – voi olla vaikutusta siihen, mitä tietoja tai mielipiteitä vaaliehdokkaat uskaltavat tuoda vaaleissa esiin.

Pahimmillaan syntyy aiheetonta pelkoa oman mielipiteen ilmaisemisesta. Tällainen seuraus olisi täysin päinvastainen siihen verraten, mitä yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeasti pitäisi yhteiskunnassa edistää, Tavio muistuttaa.

Jakoa

Uusimmat uutiset