Kolumnit

Visegrad-maat: luotettavaa yhteistyökumppanuutta

Kuva Visegrád Post.

30 vuotta sitten Puolan, Unkarin ja silloisen Tšekkoslovakian johtajat allekirjoittivat Visegradin julistuksen. Sillä oli kirkas tavoite: maat palaisivat yhdessä täysivaltaisiksi toimijoiksi ja mukaan Euroopan poliittisiin ja taloudellisiin sekä oikeudenkäytön ja turvallisuuden rakenteisiin.

Visegrad-ryhmä (eli V4 neljän jäsenmaan mukaan, Tšekki, Unkari, Puola, Slovakia) on oleellinen osa Euroopan jälleenyhdistymistä ja samalla symboli maanosan onnistuneelle poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle muutokselle. Vuonna 1991 alkanut V4-yhteistyö on tänä päivänä esimerkki tehokkaasta, yhteisille arvoille perustuvasta alueellisuudesta, joka on rakentunut demokratian periaatteille, ihmisoikeuksille ja perusvapauksille, mitä moninaisempien alojen yhteistyölle ja kansojen entistä läheisemmille suhteille. Meille on oleellisen tärkeää tukea kansojen ja kansalaisyhteiskuntien yhteyksiä ja yhteistyötä. Slovakian Bratislavaan perustettu rahastomme, International Visegrad Fund (2000) on rahoittanut yli kuutta tuhatta yhteishanketta, joissa on ollut mukana kansalais-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä sekä V4-maista että itäisen kumppanuuden ja Länsi-Balkanin maista.

Euroopan unionin sisällä V4 etsii toimivia ratkaisuja ja pyrkii samalla vastaamaan tehokkaasti haasteisiin ja edistämään maanosan vahvuuksia, yhtenäisyyttä ja kilpailukykyä – kaikki tavoitteita, jotka ovat yhtä tärkeitä myös Suomelle. 1. heinäkuuta 2021 lähtien V4-järjestön vuosittain vaihtuva puheenjohtajuus siirtyi Unkarille, joka saa vetovastuun edeltäjältään Puolalta.

V4 toimii menestyvän ja vakaan EU:n puolesta

Tänä päivänä V4-maat edistavat EU:n sisällä vahvaa teollisuus-, investointi- ja vientipotentiaalia. Maidemme taloudellinen lähentyminen onkin ollut suuri menestystarina. V4-maat ovat  luoneet politiikkansa ja talousuudistustensa avulla vahvat ja vakaat taloudet, jotka ovat houkutelleet hyvin myös ulkomaisia sijoituksia. V4 on nyt EU:n kuudenneksi vahvin taloudellinen alue, jonka yhteenlaskettu BKT on 996 miljardia euroa (2019). Henkeä kohti laskettu BKT on vähitellen lähentynyt EU15:n lukua (72 %, 2019), ja BKT:n kasvuluku ylittää koko EU-keskiarvon (V4: 3,325 %; EU27: 1,3 %, 2019). Samalla työttömyysluvut ovat pysyneet kurissa (V4: 3,3%; EU27: 5.9%, 2019). V4-maiden taloudellisen painoarvon odotetaan edelleen kasvavan, jolloin niistä tulee nykyistäkin vahvempia toimijoita EU:ssa.

V4 vaikuttaa määrätietoisesti EU:n kehittämiseksi turvalliseksi, menestyväksi ja vakaaksi vahvojen jäsenvaltioiden yhteisöksi, jonka toimielimet työskentelevät tehokkaasti – jäsenvaltioiden keskinäisen tasa-arvon ja kunnioituksen sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen pohjalta. Tällaisissa kriisitilanteissa kuin vaikkapa Covid-19 -pandemian aikana Eurooppa tarvitsee entistäkin enemmän keskinäistä solidaarisuutta. V4 on edistänyt tätä pyrkimystä sekä EU:n sisällä että alueellisen yhteistyön kautta, esimerkiksi tukemalla Itäisen kumppanuuden maiden kamppailua koronaa vastaan ja perustamalla virtuaalisen V4-keskuksen edistämään Covidiin liittyvää tietojen vaihtoa.

V4-maat uskovat tehokkaisiin ja vaikuttaviin sisämarkkinoihin ja kannattavat EU:n neljän vapauden koko potentiaalin hyödyntämistä vihreän ja digitaalisen muutoksen toteuttamisessa, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi.

Turvallisuusyhteistyö

Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja tehokas monenvälisyys ovat menestyksen ja rauhanomaisen tulevaisuuden perusta. Puolan ETYJ-puheenjohtajuus ja Unkarin puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa tuovat Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Edistämme yhdessä kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeudet mukaan lukien – kaikki tavoitteita, jotka myös Suomi jakaa. Turvallisuuspolitiikan alueella jäsenyytemme Natossa tarjoaa vakaan pohjan yhteistyölle Suomen kanssa Naton läheisenä kumppanimaana.

Enemmän yhteistyötä tulevaisuuden aloilla

Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat tärkeitä niin V4:lle kuin Suomellekin. V4 on antanut merkittävän panoksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä jo vuodesta 1989 lähtien, ja työ on vaatinut paljon kansalaisiltamme suuria ponnistuksia. Digitaalisen siirtymän mahdollisuuksia pyrimme hyödyntämään maksimaalisesti alueellisessa yhteistyössä, konsultoiden tiiviisti maidemme sidosryhmiä. Viime helmikuussa V4-pääministerit allekirjoittivat julkilausuman digitaalialan yhteistyöstä. Innovaatio-, tutkimus- ja kehitysala ja digitaalinen sektori ovat samoin alueita, joihin haluamme panostaa tulevina vuosina yhä voimakkaammin. Jatkamme myös energiansaannin monipuolistamista ja toimitusvarmuuden parantamista. Pyrimme kohti puhdasta ja teknologianeutraalia taloutta, EU:n ilmastotavoitteiden 2050 ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Energiapolitiikkamme perustuu EU:n perussopimuksiin, joiden mukaan jäsenvaltiot saavat valita energialähteensä täysin vapaasti.

V4 työskentelee vahvistaakseen alueensa yhteyksiä ja saavutettavuutta, mukaan lukien Pohjois- ja Etelä-Euroopan välisiä kuljetus-, tietoliikenne- ja energiakäytäviä, mikä edistää merkittävällä tavalla EU:n yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä on myös Suomen talousintressien mukaista, samoin kuin osallistumisemme Kolmen meren aloitteeseen.

Suomi on V4:lle hyvä ja tärkeä partneri, ja yhteistyömme on monipuolista. Vuodesta 2013 lähtien olemme saaneet olla mukana erittäin hyvässä poliittisessa vuoropuhelussa Pohjoismaiden ja Baltian maiden V4+NB8-foorumin kautta. Viimeisin tällainen yhteiskokous järjestettiin virtuaalisena kesäkuussa 2020, ja toivomme, että seuraava suunniteltu tapaaminen 14. syyskuuta 2021 mahdollistaa myös henkilökohtaiset keskustelut. V4-maat tarjoavat suomalaisille yrityksille hyvän liiketoimintaympäristön, joka on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kokenut merkittävän kasvun sekä kaupassa että investoinneissa. Erittäin tärkeä ala on myös puolustus- ja turvallisuusyhteistyö.

Henkilökohtaiset kontaktit ja työvoiman vapaa liikkuvuus edesauttavat suhteiden lähentymistä, ja monipuolinen yhteistyö merkitsee rikkautta sekä V4:lle että Suomelle. Alueellamme on käynnissä kokonainen kirjo tulevaisuuden alojen infrastruktuurihankkeita, jotka hyödyttävät myös suomalaisten yritysten taloudellista menestystä itäisessä Keski-Euroopassa – esimerkkinä kansainvälinen kuljetusreitti, Via Carpatia. Yhteistyö Suoimen ja V4:n välillä on tärkeää jo nyt, ja voimme vahvistaa sitä edelleen esimerkiksi ympäristönsuojelussa, digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä, tieteissä, terveysalalla sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalalla. Teemme tulevaisuudessa mieluusti yhteistyötä Suomen kanssa työpaikkojen, kasvun, kansojemme vaurauden sekä vakauden ja yhtä hyvin koko Euroopan kuin omien alueidemme turvallisuuden puolesta.

Ivan JUKL, Tšekin tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

Slavomira MAŠUROVÁ, Slovakian tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

Piotr RYCHLIK, Puolan tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

URKUTI György, Unkarin suurlähettiläs Suomessa

Alkuperäinen teksti Uusi Suomi-julkaisussa.

Tilaa
Ilmoita
guest
14 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
De Gröna

Mut meill lännessä onkin priiiide!

juha II

Eipä ole Suomea mukana, mutta miksipä sitä siellä olisikaan, koska ”mainehaitan” puolelle tuo menisi kun on niin rumaa ajatella oman kansakuntansa etua.
Sen murhaamisaella saa paljon isommat buukstaavit lehtiin ja tietenikin ujutettua vielä ne olemattomat tissivaotkin lehteen! Niinn ja kutrit kanssa.

Kaino-Vieno Huttunen

Ikävä liihotella paikalle taas ilonpilaajana. Mutta ensinnäkin jää epäselväksi, millaista yhteistyötä Suomelle ollaan tarjoamassa. Nuo kaikki neljä ovat nettosaajia. Suomi taas on nettomaksaja, joten omia rahoja se V4-yhteistyöstä saisi takaisin. Toki se takaisinsaantikin olisi parempi kuin ei mitään. Lisäksi yhteistyö ja siitä karttuva osaaminen ja syntyvät verkostot toki vauhdittavat ja tehostavat taloutta, joten onhan hyötyä toki enemmänkin. Pidän kuitenkin EU:n kaltaista tulonsiirtounionia, jossa rahaa siiretään valtion kassasta toiseen epäterveenä ja epäoikeudenmukaisena. Epäoikeudenmukaisuus puolestaan ei ole koskaan hyvä kasvualusta yhteistyölle.

Muutoinkin nykysuomalaiset on ohjelmoitu oma talous ensin itsekeskeiseen talousajatteluun, jossa ensisijaiset mahdollisuudet vaurastua tarjoaa V5.

Maahanmuutto- ja työllisyysasioissa Suomi puolestaan voisi ottaa V4-maista mallia. Työllistetään ensin oma kansa, eikä työttömyyttä ylläpidetä, jotta työpaikkoja olisi ulkomailta sosiaalietuuksilla houkuteltavalle halpatyövoimalle.

Kaino-Vieno Huttunen

Tästä muistin virkistämiseksi voi katsoa, kuka maksaa ja mitä maksaa:

https://www.kansalainen.fi/suomi-kuuluu-euroopan-unionin-10-nettomaksajan-joukkoon-nettosaajia-kaikkiaan-18/

Peter Kreisler

Tuota tilastoa sekoittaa se, että tyhjästä luotua rahaa kierrätetään joidenkin valtioiden kautta niin, että ne ottavat lainaa keskuspankilta ja osallistuvat tukipaketteihin. Tilastosta puuttuu myös valtioiden velkaantumisaste ja sekin pitäisi jakaa oikeaan ja ns. ”fiat raha” velkaan. Kyllähän se suurelta osin suuntaa antava on.
P.S. käytän tässä termiä ”fiat raha” kuvaamaan tyhjästä luotua rahaa, jolla luodaan näennäisvelka keskuspankilta jäsenvaltiolle.

Ilkka Forsten

Autoni ilmanputsarin kannessa on tarra jossa lukee 460 – V4… Duoda noin, mahtaako se tarkoittaa neljää jäsenmaata, vai onkohan sillä joku muu merkitys ? No on toki.. Nelikurkkuinen kaasutin 460 kuutiotuuman myllyn mahumaijana. Hörps hörps hörps ja huoltamon omistaja kiittää.

Peter Kreisler

Kuulostaa jenkki fordilta, suosittelen muuttamista kaasu/bensiini käyttöiseksi, vältyt sitten ainakin osittain maksamasta polttoaineveroina EU:n kautta Ranskan ja Saksan pankkien tukemista.

Kata

Toivottavasti Suomikin tekee heidän kanssaan järkevää yhteistyötä.
Toki hillotolpat houkuttaa mutta silti…lähitulevaisuudessa voi olla kysymyksiä joihin ei ole kuin yksi vastaus…

John Quiman

Suomen hallituksilla on korvat auki vain EU:n hillotolppapalkintojen jakajien suuntaan.

Kansa voi painostaa ja vaikkapa nousta barrikadeille ja pakottaa Suomen politiikan tervemmälle uralle, mutta siinä pitää osoittaa reilusti joukkovoimaa, jotta sitä ei tukahdutettaisi vallanhimosten valehtelijoiden toimesta.

Viimeksi muokattu 2 kuukautta sitten by John Quiman
Tuumailija

Toivo yhteistyöstä (jopa hedelmällisestä) on mennyttä aikaa, sellainen loppui 26 vuotta sitten. Missään nimessä ei voi tehdä tuollaisten valtioiden kanssa yhteistyötä koska marxistinen oikeusvaltioperiaate ja suomi jäisi taas yksin…
Pesäeron ottaminen eu:n, itsemääräämisoikeuden palauttaminen, oman valuutan palauttaminen auttaisi paljon valtiontalouden kasvuun, koska tällöin voisi fiksut tehdä kauppaa myös eurostoliiton ulkopuolelle esim. venäjälle (joka oli erinomainen kauppakumppani vuosikymmenet), amerikan matereelle etc. samalla kuitenkin voi käydä euroopan kanssa kauppaa eurolla. Valitettavasti ne hillotolpat houkuttaa liiaksi päättäjiä ja koska heille on suotu lainvastaisesti täysi vastuuvapaus valtiolle vahingollisesta toiminnasta, kansallisomaisuuden myynnistä (ilmaiseksi pois antamisesta). Liian korkean asiotason vuoksi he putoavat aina silkkilakanoille ja hillotolpan juureen, erillään tavallisen kansan realiteeteista ja vastuista omalle maalleen sekä kansalleen. Tämän vuoksi ei ole enää oikeita kauppamiehiä ja diplomaatteja,vain poliittisia broilereita toistamassa kiltisti euromarxilaista jargoniaa ja agendaa.

Kata

Käsittääkseni Suomi liittyi EU:n vapaakauppa-alueen takia?Itse äänestin vastaan koska retkeni Välimeren ja Keski-Euroopan maihin kertoi jo 80-luvulla että ei millään mihinkään unioniin koska olin tottunut säntilliseen työelämään ja mitä näin ja koin oli aika järisyttävää touhua..pankeista ravintolaan ja siltä väliltä.
Mm.eräässä pariisilaisessa ravintolassa(ei missään huonossa kaupunginosassa) tuli kokki kyseleen onko hyvää ruokaa niin verisessä essussa että…ruokahalu loppui siihen ja sitten lasku oli kivasti ”pyöristetty” (tyhmät turistit-versio?)mutta onneksi laskutaito oli tallella.Ei siinä mitään,Pierre vain että excusemuasaparolle mademoiselle.Mon dieu!
Mutta kuten sanoit eliitti tekee kaiken vain saadakseen hilloa enemmän ja maamme siinä sivussa on vain kauppatavaraa!
Miten näin pääsi käymään?

Rudi

Tässä oli muutama päivä sitten gallup jossa suurin osa suomalaisista haluaisi liittyä EU:hun jos nyt olisi kansanäänestys. Mitä se sitten olisi joka muuttaisi suomalaisen patriootiksi? Yhteisvastuulliset lainat, uudet verot, pakolaisten taakanjako ym. eivät sitä ole tehneet joten veikkaukseni on että mikään ei muuta. Suomalaisille riittää että saa rutista somessa kunhan vaan lopulta joku pitää meistä huolta.

Ihmettelijä

Joo, niin näkyy riittävän, mutta suomalaisilla ei ole enää huolenpitoa, tietämättömät eivät sitä näytä vielä tajunneen. Äly, älä jätä.

Ilkka Forsten

” Toverit, tänään saamme kiväärit, mitä me huomena saamme.. Panokset..”

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa