Kolumnit

Yhdessä loppuun asti taistellen – luvut 3-6

3. luku

Olemme vieneet lokakuussa 2018 Turvan osalta asian eteenpäin uuden asianajajamme avulla. Tällä hetkellä odotamme vakuutusoikeuden päätöstä, asian käsittely kestää noin 12 -18 kuukautta. Uusi asianajajamme vaati suullista käsittelyä. Tapaturmalautakunnan päätöksen saimme aiemmin elokuussa 2018, ja se oli kielteinen. Marketta on edelleen heidän mielestään terve ja täysin työkykyinen. Välillä jotain positiivistakin, nyt meillä on vihdoin juristi, joka hoitaa asiaamme mallikkaasti ja ammattitaitoisesti, on hoitanut jo 1,5 vuotta. Marketan asiaa hoidetaan ensimmäistä kertaa yli 24 vuoteen siten, miten sitä olisi aina pitänyt hoitaa alusta alkaen. Kyllä tähänkin pisteeseen pääseminen kesti kauan. Meillä on jälleen valoa tunnelin päässä. Toivottavasti hyvä vaihe jatkuisi loppuun asti.

34

Teimme 12.1.2012 Asianajajaliittoon valituksen asianajaja Markku Sinivaaran toimista. Päätöksen saimme 1.6.2012. Asianajajaliiton valvontalautakunta antoi hänelle varoituksen. Se on toiseksi vakavin rangaistus, seuraava olisi ollut liitosta erottaminen. Huonoa päätöksessä oli se, että he totesivat, että Sinivaaran alkuperäinen kanne minkä hän laati vuonna 1997, ei perustunut lakiin. Silloinen asianajajamme Martti Tuominen jopa kehui, että on tulossa hyvä päätös ja sitä kannattaisi odottaa, mutta toisin kävi. Tiesikö Tuominen tämän etukäteen? Meillä on Marketan kanssa vahva tunne, että tiesi. Tällä päätöksellä Asianajajaliitto sai aikaan sen, että oli mahdollista käyttää vanhentumisessa tuota 1997 vuosilukua. Asianajajaliiton antama päätös oli näiltä osin täysin väärä. Päätöksen sisältö kohdistettiin ja lakia tulkittiin Markettaa kohtaan väärin.  Eihän Marketta voinut sitä maallikkona tietää, ettei Sinivaaran tekemä kanne perustu lakiin. Olisiko Marketan täytynyt palkata toinen asianajaja valvomaan Sinivaaran töitä ja tekemisiä? Olisi täytynyt, näinhän oikeuskin asian katsoi ja teki ratkaisunsa siltä pohjalta. Asianajajilla ei ole vastuuta teoistaan toimeksiannon aikana, vaikka kaikki näin luulevat, asiasta on nyt Korkeimman oikeuden ennakkopäätös olemassa, tapaus nimeltä Marketta Hautakorpi.

Valitimme 29.4.2014 Asianajajaliittoon asianajaja Martti Tuomisesta. Päätöksen saimme 12.9.2014, hän sai toimistaan huomautuksen. Huono asianajotapa oli molempien juristien tapauksissa huomioitu ja rangaistukset jaettu. Meihin rangaistuksilla ei ollut mitään vaikutusta, ei ainakaan positiivista. Ainoastaan juristit itse saivat hyödyn tekemistään virheistä ja laiminlyönneistä. Koska virheet oli huomattu, haimme 10.3.2014 korvausta liiton korvausrahastolta.

35

Päätöksen saimme 8.4.2014, heidän mielestään vahingonkorvausvaatimus oli vanhentunut. Uskomatonta pelleilyä. Näinkö oikeutta jaetaan ja ylläpidetään nykysuomessa? Mikä on asianajajien vastuu? Kysymykseni on mielestäni vähintäänkin oikeutettu.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle teimme kantelun 7.4.2009 Pohjolasta sekä Sinivaarasta. Asian käsittely kesti yksitoista kuukautta. Olivat ihmetelleet lakimies Juha Niemelän johdolla asian kestoa. Olivat sanojensa mukaan tehneet aikajanan ja ihmetelleet miten tämä on mahdollista, mutta ihmettelyn tasolle se jäikin.

Prosessi oli kestänyt tuolloin neljätoista vuotta. Sinivaaran osuus siirrettiin oikeuskanslerille. Asiaa virastossa käsitteli apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Asian käsittely kesti seitsemän kuukautta.

Saimme vastauksen apulaisoikeuskansleri Puumalaiselta 19.2.2010, eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä Riitta-Leena Pauniolta saimme vastauksen 5.3.2010. Molempien vastausten sisältö oli sama, eivät voi käsitellä asiaa, koska se on kesken tuomioistuimissa. Riitta-Leena Paunio venytti päätöksen antamista aina viikolla, kun häneltä asiaa tiedustelimme. Vastaus oli aina sama: ensi keskiviikkona on kokous, jossa päätös tehtäisiin. Siinä aika kului ja vuosi meni.

Paunio teki päätöksen viimeisenä päivänä ollessaan töissä, seuraavana päivänä hän jäi eläkkeelle. Hän oli Marketan äidin Leena Rauhalan työkaveri ja he olivat tehneet paljon yhteistyötä. Rauhala kertoi näin itse. Hän oli itse kristillisten pirkanmaalainen kansanedustaja neljän kauden ajan, nyttemmin eläkkeellä. Hänen osuudesta Marketan asiaan kerron hiukan myöhemmin.

36

Lähetimme 12.1.2012 uudestaan kirjeen apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojalle, ja hän ohjasi asian esittelijäneuvos Pasi Pölöselle. Kysyimme yksinkertaisesti vain ajasta mitä prosessi on kestänyt, ja vastaus oli: aika ei ole pitkä, koska tehdyt toimenpiteet ovat lain velvoittamien määräaikojen sisällä. Asian ollessa kesken emme valitettavasti voi auttaa. Miten kokonaisaika tällä tavoin katsottuna lyhenee tai ei ole kohtuuttoman pitkä? Siinä apu mitä saimme asiaamme Suomen valtion korkeimmilta valvovilta viranomaisilta.

Oikeusministeriön tuomioistuinyksikköön jätimme vahingonkorvausvaatimuksen 24.1.2012. Vaatimus käsitteli Pirkanmaan käräjäoikeuden pitkää kestoa. Päätöksen saimme 28.6.2012, allekirjoittajana apulaisosastopäällikkö hallitusneuvos Heikki Liljeroos. Perustelut olivat seuraavanlaiset: korvaus olisi pitänyt esittää käräjäoikeuden käsittelyn aikana 2008 – 2009. Olimme pyytäneet asianajaja Tarmo Lahtisen toimesta ainoastaan asian kiirehtimistä. Tässäkään kohtaa ei toimittu päämiehen edun mukaisesti. Lisäksi lähetimme oikeusministeriöön vahingonkorvausvaatimuksen 31.10.2016. Vaatimus perustui 21 vuoden oikeudenkäynnin kestoon, henkisiin ja fyysisiin kärsimyksiin sekä omaisuuden menetykseen. Vaatimus koski meitä molempia.

Esitimme vaatimuksemme oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille, kansliapäällikkö Asko Välimaalle sekä hallintojohtaja Olli Muttilaiselle. Oikeusministeriöstä asia siirrettiin Valtiokonttorille, käsittelijänä toimi lakimies Antti Nukari. Päätöksen saimme 30.1.2017, ja se oli kielteinen eikä sen mukaan korvauksille ole perusteita.

37

Valtiokonttori siirsi asian takaisin oikeusasiamiehenkansliaan sekä oikeuskanslerinvirastoon. He tutkivat ja päättivät itse omassa asiassaan pohtien, olivatko menetelleet oikein käsitellessään Marketan jättämiä kanteluita vuosina 2009 -2010. Oikeuskanslerinviraston päätös tuli 14.2.2017, kansliapäällikkö Petri Martikainen allekirjoittajana. Päätös oli kielteinen, he hylkäsivät vahingonkorvausvaatimuksen perusteettomana.

Eduskunnan oikeusasiamiehenkanslian vastauksen saimme 15.6.2017, allekirjoittajana oikeusasiamies Petri Jääskeläinen sekä kansliapäällikkö Päivi Romanov. Päätös oli kielteinen, virheitä tai velvollisuuden laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut. Tässäkö oli Suomen valtion korkeimman valvovan virkakoneiston kanta ja apu asiaamme? Näin toimii käytännön tasolla oikeusvaltionakin tunnettu Suomi. Tällä tavoin se kohtelee kansalaisia, jotka ovat suurimman hädän hetkellä ja avun tarpeessa, kun kaikki muut tahot ovat heidät hylänneet ja kaltoin kohdelleet.

4. luku

Olimme seuraavaksi suunnitelleet yhteydenottoa Ihmisoikeusliittoon. Soitin 5.2.2015 pääsihteeri Päivi Mattilalle. Kerroin tapauksesta hänelle, hän kuunteli ja samalla tietenkin arvioi kuulemaansa. Lähetimme lisäksi hänelle tarvittavat asiakirjat kertomukseni tueksi. Mattila lupasi viedä asian eteenpäin ja antaa tapauksen liiton lakimiehen tutkittavaksi. Liitolla on muutama lakimies käytettävissä, osa heistä tekee työtä oman päivätyön ohessa, aivan kuten Tuuli Ruotsalainenkin, jolle Mattila toimeksiannon ohjasi.

38

Ruotsalainen tutki asiaa aina heinäkuuhun asti. Vastauksen saimme 3.7.2015. Hänen mielestään ainakin kahdessa kohtaa Marketan ihmisoikeuksia olisi loukattu. Keskustelimme asiasta hänen kanssaan ja tulimme siihen johtopäätökseen, että ottaisimme itse yhteyden pääsihteeri Mattilaan. Emme lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittaneet häntä, yritimme todella kovasti. Lopuksi jätimme soittopyynnön sekä lähetimme sähköpostin. Vastausta, saati soittoa ei kuulunut.

Otimme yhteyden Tuuli Ruotsalaiseen ja kerroimme hänelle ongelmastamme. Hän ihmetteli suuresti Mattilan käyttäytymistä ja sitä, ettei hän ollut meihin yhteydessä, vaikka sitä häneltä odotimme. Ruotsalainen lupasi henkilökohtaisesti välittää viestimme Mattilalle. Tämä toimenpide tehosi, Mattila soitti. Keskustelussa kysyin, miten etenemme asiassa. Hänen mielestään emme mitenkään, liitto ei voi hänen sanojen mukaan antaa asiasta mitään lausuntoa. Perusteluna oli se, ettei liitto anna lausuntoa yksittäiselle ihmiselle. Tämä herättää ensimmäisenä kysymyksen: miksi Mattila otti alkujaankaan tapausta sisään ja antoi edelleen tutkittavaksi? Oliko Mattila niin varma siitä, ettei Marketan ihmisoikeuksia olisi loukattu? Tekikö Ruotsalainen työnsä liian hyvin ja ei-toivotulla tavalla? Asian käsittely loppui näiltä osin tähän. Tulemme palaamaan siihen varmasti vielä, viimeistään kun viemme Marketan tapauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi. Tähän tilanteeseen pääseminen vie aikaa 4 – 5 vuotta, itse päätöksen saamiseen noin 9-10 vuotta.

39

Me jaksamme kyllä odottaa, olemme siihen hyvin harjaantuneita sekä omaamme vuosien kokemuksen, olemme ammattiodottajia. Kun taistelumme joskus loppuu ja saamme asiasta viimeisen päätöksen, olemme täyttäneet todennäköisesti 63 vuotta. Aloittaessamme oikeustaistelun Marketta ja minä olimme 28-vuotiaita. Että sillä lailla!

5. luku

Seuraavaksi kerron teille kolmen professorin edesottamuksista. Meille kerrottiin silloisen juristimme Martti Tuomisen toimesta, että kaksi professoria oli tehnyt kirjoituksen Defensor Legis -lehteen. Kyseinen julkaisu on tarkoitettu lähinnä asianajajille. Etsimme artikkelin käsiimme, ja sen kuuluu sisältö lyhyesti: kaikki on mennyt hyvin, lakia on sovellettu oikein ja lakia on noudatettu. Tämä tarkoittaa jälleen lopputulosta, jossa Marketta jätetään yksin vastuulliseksi kaikkeen.

Minkä lain henki on tarkoitettu sellaiseksi? Millainen laki on tarkoitettu sovellettavaksi siten, että kaikista heikoin osapuoli jää yksin vastuulliseksi? Entä asianajajan vastuu sopimuskauden aikana? Vanhentuminen kesken asianhoidon? Tässä vain muutamia esimerkkejä. Suivaannuimme asiasta niin paljon, että päätimme tavata toisen artikkelin kirjoittajan. Valitsimme professori Olli Norroksen. Toinen vaihtoehto olisi ollut Jaana Norio -Timonen, hänen miehensä Pekka Timonen on oikeusministeriön kansliapäällikkö. Hän on tunnettu ”hyvä veli” -järjestelmän ylläpitäjä ja vaalija. Luin tästä emeritusprofessori Jyrki Virolaisen blogista.

40

Norros työskentelee, aivan kuten Norio-Timonenkin, Helsingin yliopistolla. Soitimme keskukseen kysyäksemme, koska hän olisi paikalla. Suuntasimme 1.10.2014 automme nokan kohti Helsinkiä. Olimme hyvin valmistautuneet tapaamiseen, Norros tiesi tulostamme koska olin soittanut hänelle aiemmin ja varmistanut, että hän olisi paikalla, samalla tietenkin kerroin keitä olemme ja mitä asiamme koskisi. Kävellessämme käytävää pitkin hänen huonettaan kohden, huomasimme oven olevan auki. Myös Norros huomasi meidät, olimme pukeutuneet edustavasti. Hänen reaktionsa yllätti meidät, hänen päänsä suorastaan hypähti ylöspäin, hetkinen, olimmeko täysin erinäköisiä ja -oloisia mitä hän odotti, vai onko joku henkilö tai taho antanut tarkoituksella meistä täysin erilaisen kuvan? Väitän, että on.

Äänitimme tapaamisen. Itse tapaaminen eteni aivan kuten olimme ennakkoon suunnitelleet. Meillä oli Marketan kanssa kysymykset ja asiat mielessämme kristallinkirkkaina, tiesimmehän että hänen kirjoituksensa oli suoranaista valetta, ja lakia oli hänen toimestaan tarkoitushakuisesti tulkittu täysin väärin. Esitettyämme kysymykset Norros ajautui puolustuskannalle peruen liki kaiken kirjoittamansa. Pyysimme häntä korjaamaan virheellisen kirjoituksensa, mutta hän ei sitä omien sanojensa mukaan voisi tehdä, koska hän joutuisi julkisesti huonoon valoon. Hän on kuitenkin professori, ja hänen pitäisi perehtyä perusteellisesti aiheeseen mitä tutkii ja mistä julkisesti kirjoittaa sekä ilmaisee samalla mielipiteensä johonkin asiaan. Norros sanoi tämän kaiken itse.

41

Norrosta vaivasi jälkeenpäin tapaamisemme niin paljon, että hän oli kuulemamme mukaan kirjoittanut aiheesta kirjan. Itse emme ole teosta lukeneet, mutta meille on kerrottu hänen muuttaneen kantaansa siten, että Marketan tapaus olisi voinut päättyä toisinkin. Hänen kantansa oli ainakin loiventunut ellei jopa muuttunut positiiviseksi meidän suuntaamme.

Norros lähetti jälkeenpäin meille sähköpostin, jossa kertoi tutustuneensa lisää tapaukseen ja löytäneensä siitä useita epäkohtia sekä tehtyjä vääryyksiä. Hän tarjosi meille apuaan asian eteenpäin viemiseksi. Oli ihmisoikeusloukkausnäkökulma, omaisuuden loukkaus sekä “access to justice” -ihmisoikeusloukkaus. Hänen mielestään se, miten vanhentumislakia sovellettiin, oli ihmisoikeusloukkaus. Emme siinä kohtaa kokeneet, että aika olisi sopiva ryhtyä toimenpiteisiin asian suhteen.

Lokakuussa 2018 tilanteemme tuli monestakin syystä otolliseksi. Olimme saanet kaikki muut osiot eteenpäin, ja 9.10 päätimme ottaa Norrokseen yhteyttä. Hän perui aiemmin esittämänsä avun tarjouksen kehottaen meidän luopumaan kaikista toimenpiteistä asiassa. Hänen mielestään aiemmin nähdyt epäkohdat eivät olisikaan enää olemassa. Yhteydenpitomme loppui tähän sähköpostiin. Meille selvisi myöhemmin, että Norros on erittäin Pohjola-myönteinen ja hyvin tunnettu tästä yhteydestä, toki monesta muustakin asiasta.

Seuraavaksi käsittelemme entisen professori Pirjo Koivukankaan tapauksen. Hän oli omatoimisesti Markettaan yhteydessä, tämä tapahtui syyskuussa 2015 asuessamme Kankaanpäässä.

42

Olimme liittyneet samoihin aikoihin Marketan kanssa Facebookiin. Olin kirjoitellut sivuilleni tapauksestamme, yhteydenotto Koivukankaalta tuli kirjoitteluni johdosta. Marketta itse ei jaksa eikä halua tarpeettomasti rasittaa itseään, joten hän tyytyy julkaisemaan minun kirjoituksiani sivuillaan.

Pirjo Koivukankaan mielestä tapauksemme oli suuri vääryys ja se pitäisi korjata heti ensi tilassa. Hänellä oli selkeä visio siitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Olihan Koivukangas itsekin joutunut taistelemaan Pohjolan kanssa liittyen hänen omaan terveydentilaansa. Se, mitä hän sanoi Marketalle, kertoo hänen erinomaisesta tilannetajustaan ja tietenkin siitä, että hän on aikoinaan työelämässä ollessaan nähnyt sekä kuullut paljon ongelmista, mitkä liittyvät vakuutusyhtiöihin sekä niiden toimintatapoihin ongelmatilanteissa. Koivukankaan mielestä Marketan tapaus pitää avata uudestaan, se on niin sanotusti ”cold case” ja asia pitää sopia heti ensi tilassa ilman uusia raskaita oikeudenkäyntejä.

Tärkein asia hänen sanoistaan jäi erityisesti mieleemme: juttu avataan ja hoidetaan ilman mitään turhia vedätyksiä. Tämä kommentti oli selkeästi kohdistettu tuomioistuinten suuntaan. Hetkinen, onko meitä vedätetty? Tiedämme sen kyllä, olemme tienneet jo liki 15 vuoden ajan, se vain kuulosti ihan erilaiselta ulkopuolisen suulla sanottuna. Koivukangas lupasi olla yhteydessä suoraan Pohjolaan ja siellä Reijo Karhiseen. Todennäköisesti hän ei tavoittanut Karhista koska keskustelu oli ajautunut yhtiön lakimiehelle Matti Skytenille. Samainen Skyten on Pohjolan ilkein lakimies, tämän meille on sanonut Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomari Olli Hakala. Sana mitä hän käytti, oli v-alkuinen. Hän oli tuomarina Marketan asiassa vuonna 2008, ja on nyt jo eläkkeellä.

43

Soittamansa puhelun jälkeen Koivukangas soitti Marketalle, kertoen että hänelle ei ole koskaan sanottu mitään niin törkeää. Mitä Skyten oli sanonut? Varmasti jotain todella dramaattista koska kaikki apu ja yhteydenpito loppui tähän puheluun. Koivukankaan mies on huippuammattilainen ja arvostettu neurokirurgi. Marketan kanssa oli jo aiemmin sovittu, että hän tutkisi Marketan, lisäksi hän antaisi lausunnon.

Yhteydenpidon loputtua tämäkin Koivukankaan lupaus jäi lunastamatta. Olimme tapauksen jälkeen henkisesti todella hajalla, aika ymmärrettävää. Meihin oli oltu oma-aloitteisesti yhteydessä, meitä oli luvattu auttaa, se tuntui silloisessa tilanteessamme aivan uskomattomalta. Sitten matto vedettiin jalkojemme alta, ja se tuntui meistä todella pahalta, todella. Miten joku ihminen saattaa ja kehtaa tehdä noin? Koimme sen ihmisyytemme loukkauksena. Pirjo Koivukankaalla on aivan erityinen paikka Marketan ja minun sydämissä, on aina tuleva olemaan. Koivukangas on harras uskovainen, se selviää hänen Facebook kirjoituksistaan.

Siirrymme seuraavaksi entiseen kotikuntaamme Kangasalle. Tunnemme entuudestaan emeritusprofessori Aulis Aarnion. Hän on arvostettu professori ja saanut tunnustusta ulkomaita myöden, lisäksi hän on kouluttanut Korkeimman oikeuden tuomareita, tietenkin tehnyt paljon muutakin ollessaan työelämässä. Nyt hän on eläkkeellä. Aarnio oli ollut useaan otteeseen yritykseni asiakas Kangasalla, samoin hänen poikansa Kari.

44

Vuonna 2015 ollessamme Marketan kanssa Ortonin kuntoutusjaksolla Helsingissä huomasin Aarnion pojan viestin Facebook-sivuillani. Hän oli kirjoittanut seuraavanlaisen viestin: “huomasin tapauksenne enkä voinut uskoa tapahtunutta, isäni on ammattilainen ja uskoisin, että hän voisi auttaa teitä, ainakin yrittää”. Vastasin viestiin välittömästi kysyen, miten etenemme asiassa? Hän lupasi kysyä isältään. Aarnion vastaus oli myönteinen, hän antoi luvan pojalleen yhteystietojensa antamiseen meille. Lähetimme hänelle Pohjolan sisäiset asiakirjat sekä muuta tapaukseen liittyvää aineistoa.

Marketta asioi Aarnion kanssa puhelimitse sekä sähköpostein. Aarnio oli jopa sanonut Marketan tapauksen olevan hänen 40-vuotisen oikeushistoriansa pöyristyttävin ja erittäin surullinen. Mielistelikö hän? Siihen hänellä ei ollut mitään tarvetta. Marketan tapaus on törkein ja surullinen monellakin tapaa, aika sekä tapauksen kokonaisvaikutus, nämä kaksi asiaa vain mainitakseni. Aarnio halusi auttaa Markettaa, hän kertoi tuntevansa Sinivaaran hyvin, he olivat omien sanojensa mukaan tehneet paljon töitä yhdessä vuosien varrella.

Aarnio soitti Sinivaaralle. Hän kertoi sanoneensa Sinivaaralle, että Marketan asiat pitää saada kuntoon. Sinivaara oli kertonut olevansa jäävi, ja hänen mielestään asia oli vanhentunut kaikilta osin. Tämän jälkeen Aarnio oli todennut, ettei voisi tässä hetkessä auttaa Markettaa. Jos tilanteeseen tulisi muutoksia, hän auttaisi ja olisi käytettävissä. Hyvä, jo toinen professori, joka oli puolellamme, Ari Saarnilehdon lisäksi. Tähän tilanteeseen olisi Aarnion kohdalla tuleva muutos ja nopeammin kuin uskoimmekaan.

45

Aamulehti tulisi tekemään Marketasta ja minusta artikkelin lehteen. Se tehtiin, artikkelin julkaisupäivä oli 27.11.2016.  Kirjoitus julkaistiin etusivun pääuutisena. Asuimme edelleen Kankaanpäässä. Haimme aamulla R-kioskilta päivän lehden, emme malttaneet odottaa lehden saapumista postissa. Siinä Marketta ja Jari komeilivat keskellä etusivua. Se oli todellakin viikonlopun pääuutinen, olihan se koko etusivun kokoinen, melkein nolotti ja nolottikin. Itse artikkeli sisälsi 5 sivua, jotka olivat koko sivun kokoisia. Juttu oli hyvä ja asiapainotteinen, luonnollisesti, olihan kysymys Aamulehdestä, joka tunnetaan hyvin konservatiivisena lehtenä.

Olimme tyytyväisiä, saimme vihdoinkin tapauksellemme kaipaamaamme julkisuutta. Ainoa negatiivinen sekä suuresti meitä ihmetyttänyt yksityiskohta oli Aulis Aarnion kommentti Marketan tapaukseen liittyen. Miksi hän oli meitä vastaan ja mustamaalasi Markettaa, samalla tietenkin myös minua. Me itse olimme hänen nimensä maininneet ja nostaneet esiin Aamulehden toimittajalle. Aika ymmärrettävää, olihan hän puolellamme, aivan oikein, nimenomaan oli.

Mistä johtui Aarnion mielenmuutos? Oliko hänen poikansa yhteydenotto pelkkää teatteria? Toimiko hän isänsä ohjeistamana? Oliko hänen tarkoituksenaan vain udella, mitä seuraavaksi aioimme tehdä? Muistakaa aina, että olimme antaneet hänen haltuunsa Pohjolan sisäiset asiakirjat sekä annoimme hänelle selkeän ja voimakkaan signaalin halustamme jatkaa taistelua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Entisen työnsä puolesta hän tuntee kaikki, varsinkin ne tahot, jotka ovat olleet vastassamme kaikki nämä vuodet ja edelleen.

46

Aamulehti uutisoi meistä kaikkiaan kolme kertaa. Toimittaja lupasi tehdä jatkossakin artikkelin, heti kun saamme uusia päätöksiä tai tapahtuu jotain oleellista muutosta asiassamme. Toivottavasti saamme ainakin kerran tarjota heille uutisen aihetta ja tällä kertaa positiivista, olemme mielestäni ansainneet sen, ainakin Marketta on.

6. luku

Asuessamme Kankaanpäässä jätimme 16.2.2017 rikosilmoituksen Kankaanpään poliisilaitokselle koskien Pohjolan sisäisiä asiakirjoja. Asiakirjojen sisältö täytti mielestämme törkeän petoksen tunnusmerkit. Kankaanpäästä ilmoituksemme siirrettiin Turun talousrikospoliisille, ja siellä ilmoitustamme käsitteli vanha tuttumme Pekka Laine. Hän toimi tutkijana vuonna 2010 jätetyssä rikosilmoituksessa, joka käsitteli Sinivaaran osuutta Marketan asiassa. Turusta aineisto siirrettiin 18.5.2017 Helsingin Poliisilaitokselle esitutkintayksikköön. Asiaa hoitava rikoskomisario aloitti tutkinnan 1.9.2017. Seuraavaksi paperit jatkoivat matkaa 1.1.2018 uudelle tutkijalle, jossa ne ovat tällä hetkellä.  Odotamme 27.10.2018 edelleen tutkinnan aloittamista. Eteneekö asia koskaan syyttäjälle, sen me tulemme näkemään.

47

Asiakirjojen, aivan kuten koko tapauksemme ainutlaatuisuutta kuvaa parhaiten tutkijan kysymys Pohjolan asiakirjoihin liittyen: miten ihmeessä ja millä lailla olemme saaneet aineiston haltuumme. Näitä ei yleensä löydy mistään, eihän papereiden saantiin liity rikosta? Kerroimme pyytäneemme Turvan sekä Pohjolan asiakirjoja itsellemme, pyysimme kaiken aineiston mikä Marketan asiaan liittyy, ja saimme ne postissa.

Olemme miettineet asiaa useasti ja tulleet siihen johtopäätökseen, että se on ollut puhdas vahinko sekä huolimattomuutta yhtiön puolelta. Todennäköisesti hän joka aineiston lähetti, on virheen tekijä. Lähettivät yksinkertaisesti väärät paperit, nämä oli valikoitu lähetyksestä pois ja jäljelle jääneet piti lähettää. Pinot ovat menneet sekaisin, muuta selitystä emme ole keksineet. Oma nykyinen asianajajamme kysyi meiltä samaa asiaa: eihän papereiden saantiin liity rikosta? Ei edelleenkään, saimme ne postissa. Näin ainutlaatuiset asiakirjat ovat, hyvä niin. Paperit selittävät ja antavat selkeän syyn siihen, miksi olemme tässä tilanteessa ja joutuneet taistelemaan yli 24 vuotta ja joudumme edelleen.

Kankaanpään poliisi piti asiaa ”kinkkisenä”. Ymmärsin heti mitä hän tarkoitti. Itse asia ei ole ongelmallinen vaan se, että meillä on väitteemme tueksi kirjalliset todisteet. Tästä samaisesta syystä odotamme toiveikkaina tutkijan ratkaisua. Toivottavasti asia etenee aina syyttäjälle asti. Jos näin tapahtuisi, odotamme erittäin suurella mielenkiinnolla Pohjolan seuraavaa siirtoa. Elämme monellakin tapaa aika vaiherikasta ja toiveikasta aikaa. Onhan meillä kaksi muutakin asiaa vetämässä, vakuutusoikeus Turvaa vastaan sekä käräjät Helsingissä Pohjolaa vastaan. Käräjiltä odotamme ilmoitusta esi-istunnon ajankohdasta.

48

Olemme aina ja koko ajan pyrkineet tekemään kaiken mahdollisen asian saattamiseksi voitokkaaseen loppuun. Lähetimme vuonna 2014 valikoidusti kansanedustajille 50 kirjettä. Emme olleet kovinkaan toiveikkaita lopputuloksen suhteen. Halusimme kuitenkin tehdä sen, tämän jälkeen ei tarvitse sitäkään asiaa enempää miettiä. Saimme kolmelta kansanedustajalta vastauksen, ja parhaiten mieleemme jäi edustaja Kike Elomaan vastaus. Hänen vastauksensa oli tullut sähköpostiimme puolenyön aikaan. Hän kirjoitti: taistelette tuulimyllyjä vastaan. Näin varmasti onkin, mutta minä olen entinen MM-tason motocrossajaja sekä entinen offshore-luokan kilpaveneilijä, enkä ole tottunut luovuttamaan, saati antamaan koskaan periksi, ehkä hän on? Elomaan antama vastaus kuvasti minulle hänen omaavansa edellä mainitut luonteenpiirteet.

Marketta-vaimoni, entinen motocross-mekaanikkoni on nähnyt läheltä kaikki ajoni, harjoitukseni sekä elänyt minun kanssani rikasta ja vauhdikasta elämää, antaen minulle 100 % tukensa ja mikä tärkeintä rakkautensa. Sieltä Marketta on saanut loput sisukkuudestaan, sisukas hän on ollut jo syntyessään. Elämän varrella se on vain lisääntynyt ja vahvistunut entisestään. Otin Marketan luonteenvahvuuden esiin tässä yhteydessä, koska rouva Elomaalta sitä ei näytä löytyvän. Marketasta lisää hiukan tuonnempana. Elomaan lisäksi saimme vastauksen Paula Risikolta sekä Ben Zyskowicziltä. Vastaukset olivat sanalla sanoen yhtä tyhjän kanssa, no emme me mitään odottaneetkaan, kuten jo aiemmin mainitsin.

49

Lähetimme uudestaan postia kansanedustajille syyskuussa 2018. Tällä kertaa panostimme enemmän määrään, laatua ei välttämättä löydykään, ei ainakaan meidän kokemustemme mukaan. Lähetimme postin kaikille 200 edustajalle, vain kuusi vastasi: Tuomioja, Hassi, Puska, Zyskowicz, Lapintie, sekä Sippola, joka oli oikeusministeri Antti Häkkäsen eduskunta-avustaja. Satu Hassi oli toinen edustajista, jotka vaivautuivat sen verran, että antoivat neuvoja tai lähinnä yhden neuvon. Hassi ehdotti asian viemistä Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Tuomioja ehdotti asian julkaisemista, sen eteen olemmekin tehneet viime aikoina töitä. Olisimme tehneet näin ilman Tuomiojan neuvoakin. Zyskowicz keskittyi lähinnä vinoilemaan, hänen mielestään asia edustaa meidän näkemystämme asiasta.

Tiedoksi: me emme kerro mielipiteitämme saati näkemyksiämme, esitämme ainoastaan faktoja. Kerromme asioita mitkä ovat oikeasti tapahtuneet, keskitymme asioihin, jotka pystymme todistamaan. Tämä oli myös vastauksemme edustaja Zyskowiczille, jonka lähetimme hänelle sähköpostitse. Faktojen esittäminen on todennäköisesti osalle kansanedustajista täysin uudenlainen tapa toimia. Ihmisten arvostus, ainakin meidän kohdalla, on kansanedustajien ammattiryhmässä tuntematon käsite, lukuun ottamatta niitä kahta, jotka asiallisesti vastasivat ja neuvoivat. Kiitos siitä. Kirjan lopussa kerron teille lisää Marketasta sekä itsestäni ja millaista elämämme oli ennen kolaria, pysykää kanavalla.

50

Lähde: Jari ja Marketta Hautakorpi: Yhdessä loppuun asti taistellen – Jarin ja Marketan tarina 25 vuoden oikeustaistelusta vakuutusyhtiöitä vastaan

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset