Kolumnit

YK:n GCM-siirtolaisuussopimuksen käytäntöönpano on käynnissä

Kuvituskuva. Kuva JouWatch / Flickr

Joulukuussa 2018 Marokossa 152 maan allekirjoittamaa GCM-siirtolaisuussopimusta (Global Compact on Refugees and Migration)  pannaan käytäntöön EU-alueella kiireellä.

Huolimatta Euroopan kansalaisissa nousevasta vastarinnasta, joka nousee useista väkivaltatekojen aiheuttamasta turvattomuuden kasvamisesta, on EU:n vakaa tarkoitus mahdollistaa kaikki sopimuksessa mainitut keinot lisäsiirtolaisten pääsyyn EU-alueelle.

EU lisää siirtolaisuuden rahoitusta

Sekä EU että kansalaisjärjestöt ovat yhtä mieltä. Siirtolaisuutta on tuettava ja se on saatava turvalliseksi. EU on lisäämässä siirtolaisuuden tukea vuoteen 2027 mennessä asteittain jopa 51 prosenttia. YK:n alainen UNHCR–järjestö, joka pitää huolta ihmisoikeuksista, kokousti NGO-järjestöjen kera Jordanin Ammanissa 20-21. kesäkuuta tänä vuonna. Tässä kokouksessa käytiin läpi sopimuksien (GCM ja GCR) mukanaan tuomia mahdollisuuksia eri maiden kansalaisille.

Kokoukset saivat jatkoa Afrikka-osuudelle 3-5. heinäkuuta Sveitsin Genevessä. Ohjelma on otsikoitu ”NGO-järjestöjen vuosittaiseksi konsultaatioksi”. Molempien kokousten sanoma on sama. Pakolaisuus ja siirtolaisuus tulee järjestää turvallisesti ja järjestelmällisesti hallitusten, NGO-järjestöjen ja YK:n avulla sekä kautta.

GCM- ja GCR-sopimusten jälkiaallot

Välittömästi sopimusten allekirjoituksen jälkeen YK-pääsihteeri, tunnustuksellinen sosialisti Antonio Guterres julisti uuden YK:n alaisen ”Siirtolaisuuden yhteistyöelimen” (UN Network on Migration) perustamisesta. Tämä elin toimii NGO-järjestöjen ja valtioiden välillä koordinoimalla toimintaa ja pitäen edellä mainittuja ”konsultaatioita”. Tarkoitus on luoda kansainväliset standardit siirtolaisuuden järjestämiseen turvalliseksi ja järjestelmälliseksi.

Kaikkien osallistujien mukaan siirtolaisten mukavuus ja terveys sekä ihmisoikeudet ovat ensisijalla aina siirtymisprosessin alusta päämäärämaan olosuhteisiin ja integroitumiseen saakka.

Siirtolaiset ja siirtolaisuus on esitettävä myönteisesti

IOM:n (International Organisation for Migration) johtaja Antonio Vitorino kävi maaliskuun alussa 2019 avaamassa Dubaissa järjestetyn kansainvälisen humanitäärisen avun ja kehityksen kokouksen (Dubai International Humanitarian Aid and Development) ja liittyi YK:n, NGO-järjestöjen ja useiden maailman valtiojohtajien käsitykseen tulevaisuuden siirtolaisuudesta.

IOM on perustettu vuonna 1951. Järjestöllä on 173 jäsenmaata ja toimisto yli sadassa maassa. Pääkallopaikka on Sveitsissä. Vuonna 2016 IOM onnistui livahtamaan YK:n suojiin ja omaa tällä hetkellä epävirallisen ”YK-statuksen”. Johtajan puhe Dubaissa kertoi sen, mitä Euroopan kansalaiset kuulevat omilta päättäjiltään. Ilmastomuutos ja epäsuhta tulonjaossa sekä epävakaat olot tuovat maailmaan lisää siirtolaisia, jotka etsivät itselleen parempaa tulevaisuutta.

Vitorinon mielestä, kuten monen muunkin eliittijohtajan mukaan, siirtolaisuudesta tulee puhua vain positiivisessa mielessä ja se tulee esittää aina uutta luovana ja mahdollisuuksia täynnä olevana iloisena asiana.

Ilmastosiirtolaiset ovat väistämättömiä

Kokonaisille kansakunnille vakuutetaan niiden johtajien toimesta, että ilmastonmuutos tulee lisäämään väistämättä siirtolaisuutta. Tähän ongelmaan odotetaan rikkaalta Euroopalta apua avoimien rajojen kautta. Tämä siitäkin huolimatta, etteivät useat maat ja maihin saapuneet siirtolaiset ole vielä toipuneet vuoden 2015 suuresta muutosta. Tämän muuttoaallon mukanaan tuomat ongelmat ovat joissain tapauksissa ja maissa kasvaneet kestämätöntä korkoa ja ylittää useissa tapauksissa kansalaisten käsityskyvyn.

Kansalaisten käsityskyvyn ylittyminen on nähtävissä ”avoimien ovien” laskevana kannatuksena ja koventuneena kielenkäyttönä. Tätä varsin luonnollista vastareaktiota vastaan UNO-johtaja Guterres ei voi ymmärtää. Tammikuussa hän järjesti kokouksen, jossa määriteltiin rajoja ”vihapuheelle”, vierasvihalle ja suvaitsemattomuudelle. Kokoustajat näkivät nämä asiat suurena uhkana ihmisoikeudelle, rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle. Global Forum on Migration and Development (GFMD), YK:n ulkopuolella toimiva järjestö, määrättiin luomaan strategia, jolla vihapuhe, vierasviha ja suvaitsemattomuus saadaan kuriin tai edes määriteltyä.

Kokouksia ja kokouksia

 Vuonna 2019 on pidetty kaksi kokousta, joissa noin 200 osallistujaa 90 YK-jäsenmaasta, NGO-järjestöistä ja kansainvälisistä siirtolaisjärjestöistä mietti, mikä on vihapuhetta ja sen kieltämiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä. Kuitenkin tässäkin tapauksessa korostettiin jokaisen osallistujamaan omaehtoista toimimista, vaikka useat ylikansalliset areenat ja sosiaalisen median toimijat ovat ulottaneet sääntönsä kaikkiin niihin maihin, joissa ne toimivat.

EU:n laillisen linjan tarkistus

Melkein kaikkien maiden johtajat ovat yhtenä rintamana sitä mieltä, etteivät GCM- ja GCR-sopimukset ole sitovia. Vuoden 2019 helmikuussa EU halusi tietää varmuudella, miten laillisesti sopimukset sitovat jäsenmaita ohi näiden perustuslakien. Unkarissa asiasta keskusteltiin avoimesti, ja Unkarin media toi kyseisen ”EU-tarkistuksen” julkisuuteen.

Unkarin mielipidettä arvosteltiin kovaan ääneen näytelmän ensimmäisellä puoliajalla, mutta mielettömäksi näytelmä muuttui toisella puoliajalla, kun EU-komissio joutui myöntämään huhuksi leimatun väitteen olevan totta. Asiakirjan todettiin merkinneen osan sopimuksista sitoviksi ja osan ei sitoviksi, joten täydellistä loppukohtausta tämä näytelmä ei ole vielä saanut.

Lisää rahaa, lisää rikastusta

Kaikesta huolimatta EU-siirtolaisagenda on pysynyt samana vuodesta 2015 alkaen. Agenda seuraa useita YK-sopimusten määrittelemiä ehtoja ja määräyksiä. Kaikki puhuvat siirtolaisten ohjaamisesta, yhteisvastuullisuudesta, uudelleen asuttamisesta Dublinin määräyksistä välittämättä. Kukaan, edes EU–parlamentin aivoriihet, ei mainitse rajojen sulkemista mahdollisuutena. Tämän mielettömyyden vahvistaa helmikuussa pidetyn ThinkThank–ajatuspajan tiedote.

Ainoat mahdolliset pelastukset tämä aivoriihi nähnee vakaudessa, anteliaisuudessa ja avoimuudessa. Näillä eväillä Eurooppa tulee olemaan tulevaisuuden paratiisi ja pyhiinvaelluskohde numero yksi. Tästä kertovat myös EU-budjetin lisäykset. EU:n siirtolaisuus-, turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaan on varattu vuosien 2021 ja 2027 väliselle ajalle 51 prosenttia lisää rahaa. Kokonaissumma nousee näin 9,2 miljardiin euroon. Lisäksi on keksitty uusi mekanismi Integrated Border Management Fund (IBMF), jolle on budjetoitu 7,1 miljardia euroa.

Laiton lailliseksi

EU:n ja sen jäsenmaiden useimpien johtajien mukaan GCM- ja GCR-sopimusten esittämä linja siirtää laittomuus syrjään laillistamalla siirtolaisuus on oikea suunta tulevaisuudelle. Laittoman laillistaminen vähentää laittomuuksia ja luo Euroopan yrittämisen, kehittämisen ja tuottamisen alla väsyneelle ja vanhentuneelle geenipoolille helpotuksen ja lisävärin. ”Me tarvitsemme siirtolaisemme” on päivän agenda YK-sopimusten hengessä. Siksi meidän on luotava jatkuva ja turvallinen siirtolaisuus Afrikan maista suoraan Euroopan sydämeen. Näin asiaa perustelee EU:n maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos, ja moni EU-maan johtaja laulaa kuorossa samaa laulua.

 Eripura ei halua näytettyä kaapinpaikkaa

Euroopan mantereella on vielä olemassa itsenäisesti ajattelevia kansaansa suojelevia johtajia, kuten Italian Matteo Salvini. Hän on noussut Euroopan pelastajaksi sulkiessaan maansa satamia ja tehden sopimuksia Libyan rannikkovartioston kanssa ohi EU-komission sekä YK-maailman. Tämä on aiheuttanut suurta huolta niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Jopa YK:n pakko-osaksi vänkäytyneen IOM:n johtaja Antonio Vitorino ja YK:n pakolaisasioiden johtaja Filippo Grandi ovat vaatimassa suureen ääneen EU-komissiolta ja EU-jäsenmailta toimia Välimeren pelastustoiminnan pikaiselle jatkamiselle. Pelastustoimia on kaksikon mielestä syytä jopa tehostaa, ja siirtolaisten palauttaminen Libyaan on lopetettava heidän mielestään välittömästi.

YK:n, NGO-järjestöjen ja useiden EU-jäsenmaiden johtajien nähdessä siirtolaisuudessa tulevaisuuden on kansalaisten luottamus ja ilo romahtanut dramaattisesti. Pew–kyselyn mukaan vuoden 2018 joulukuussa jo keskimääräisesti 51 prosenttia eurooppalaisista ei halunnut enää lisää siirtolaisia Eurooppaan. Tämä trendi ei ole vallalla pelkästään Euroopassa, vaan vahvistuu koko ajan kaikkialla.

Suomi ja suomalaiset ovat tärkeitä

Suomen kanta näihin YK-sopimuksiin on tehty kansalle selväksi. Myös siirtolaisten lisätarvetta on vakuutettu useiden kotimaisten poliitikkojen taholta, vaikka sopimukset eivät siihen velvoittaisikaan.

Onko tämä Suomen kansan halu ja tahto päästää poliitikot johtamaan kansakuntamme tälle ylipappien ja saarnamiesten valitsemalle tielle, jonka päässä näkyy ilmestyskirjan petomaisuus ja Suomen kansan itsenäisyyden ja omintakeisen kulttuurin lopullinen tuho?

Onko?

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa