Kolumnit

YK:n GCM-siirtolaisuussopimus – onko se sopimus ja kuinka se sitoo jäsenmaita?

Kuva Pixabay.

Paljon keskustelua on herättänyt, mikä on Yhdistyneiden kansakuntien GCM-siirtolaissopimuksen sitovuus. Onko kyseessä edes sopimus ja jos on, kuinka se sitoo jäsenmaita?

Onko kyseessä sopimus?

Perussuomalaisten kansanedustaja, lakimies Ville Tavio kirjoittaa blogissaan, että ”GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa ’compact’, joka on suomeksi sopimus. Suomessa on tässä yhteydessä käytetty myös jostain syystä sivistyssanaa ’kompakti’, joka adjektiivina viittaa tiiviiseen tai yhtenäiseen. Suomenkielisissä uutisissakin on käytetty sopimus-sanaa. Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: – The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated agreement.”

Kyseessä on siis selkeästi sopimus.

Onko sopimus sitova?

Laillisesti sopimus ei ole sitova, se on todettu moneen kertaan, jopa sopimustekstissä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, kaukana siitä.

Ulkoministeriön perusmuistiossa ”Globaalia turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta koskeva neuvotteluprosessi YK:n puitteissa” huhtikuulta 2018 kerrotaan useassa kohtaa, millaisesta sitovuudesta on kyse. Allaolevat tekstit ovat suoria lainauksia ulkoministeriön muistiosta.

– Asiakirjat eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan niissä on poliittisia sitoumuksia, sovitaan periaatteista ja kerrotaan parhaista käytänteistä.

… poliittisia sitoumuksia … sovitaan periaatteista …

– Tavoitteena hyväksyttävässä asiakirjassa on hyväksyä maailmanlaajuisesti periaatteita ja standardeja ja joiltakin osin periaatteita, jotka velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita ja joiden toimeenpanolla tehostetaan muuttoliikkeen hallintaa.

… hyväksyttävässä asiakirjassa … hyväksyä maailmanlaajuisesti … velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita …

Sopimus siis jopa ulkoministeriön perusmuistion mukaan hyväksytään, se on Suomea poliittisesti sitova ja velvoittaa Suomea poliittisesti.

Lainaan tässä Taviota, joka kirjoitti hyvin asiayhteyteen sopivan esimerkin: – Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan. Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa?

Kun sopimus onkin sopimus ja se sitoo ja velvoittaa Suomea poliittisesti, on vain ajan kysymys, milloin sopimus sitoo Suomea myös laillisesti.

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa

Liity kannattajajäseneksi