Eurooppa Politiikka

Aivan yllättäen Saksa ja Ranska osoittautuivat EU-huippukokouksen selviksi voittajiksi

Kuva EC Audiovisual Services.

EU-huippukokouksessa uudelleenrakennusrahastoa supistettiin. Suurimmat hyötyjät olivat Saksa ja Ranska, ja nämä hyötyivät siitä vieläpä rajusti.

Saksa ja Ranska ovat – yllätyksellisesti? – 750 miljardin euron uudelleenrakennusrahastoa koskevien neuvottelujen suurimpia hyötyjiä. Kumpikin maa tulee saamaan paljon enemmän rahaa uudelleenrakennusrahastosta kuin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin alkuperäisen esityksen mukaan, joka perustui varallisuuteen. Mitä köyhempi maa on ja mitä korkeampi sen työttömyys oli vuosina 2015-19, sitä enemmän sen kaavailtiin saavan rahaa. Myös väestömäärällä piti olla merkitystä. Taloustaantumalla ei sen sijaan pitänyt olla mitään merkitystä.

Monet maat pitivät tuollaista jakoperustetta epäreiluna, etenkin kun koronan vaikutusta ei huomioitu mitenkään. Kriitikot epäilivät, että kriteerit oli valittu siten, että rahat päätyvät Italiaan.

Huippukokous otti nyt käyttöön uuden menetelmän. 70% rahalahjoista ja lainoista jaetaan alkuperäisen jakoperusteen mukaan. Lopun 30% osalta jakamistavasta päätetään vuonna 2022 ja silloin ratkaisevin kriteeri tulee olemaan vuosien 2020-21 bruttokansantuote. Lisäksi maan varallisuudella ja väestömäärällä on edelleen merkitystä.

EU-sopimus perustui EU-nevoston puheenjohtaja Charles Michelin esitykseen. Esitys aiheutti suurta epätietoisuutta jäsenmaissa, sillä ennalta ei tiedetä, millaisia suhdanneluvut tulevat olemaan ja kuinka tarkasti jäsenmaiden tilastoviranomaiset kykenevät ne laskemaan. Mm. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutuivat siksi nojautumaan samoihin lukuihin, joita Brysselissä toimiva ajatuspaja Bruegel oli käyttänyt kompromissia koskevassa analyysissään.

Julkistamattoman, Welt:in hallussa olevan Bruegelin laskelman perustana on EU-komission uusin konjunktuurilaskelma tämän vuoden toukokuulta. Sen mukaan tämän uuden menetelmän suurimpia voittajia ovat Saksa ja Ranska. Molemmat maat saavat miljardikaupalla lisää rahaa uudelleenrakennusrahastosta vaikka rahaston koko pieneni [rahalahjoitusten osalta]. Berliinille odotetaan tulevan 13,4 miljardia euroa lisää ohjelmasta ja Ranskalle 7,4% miljardia lisää. Saksa voi odottaa saavansa ohjelmasta 47,18 miljardia euroa aiemmin arvioidun 33,80 miljardin sijaan. Se on 40% enemmän.

Ennakoidut rahansiirrot Ranskaan kasvoivat 43,24 miljardista eurosta 50,66 miljardiin. Ranska sai rahaa reilun 17% lisää. Poikkeuksetta kaikille muille maille jää siten vähemmän rahaa yhteisestä potista. Suurimpia häviäjiä ovat Espanja ja Puola. Puola aiempi osuus oli 38,2 miljardia ja se laski 26,8 miljardiin – tappiota tuli 11,4 miljardia. Myös Espanja tulee saamaan 9,5 miljardia vähemmän. Sen alkuperäinen 80,9 miljardia laskee nyt 71,3 miljardiin. Italia on 84,9 miljardilla eurolla yhä suurin bruttosaaja. Sen perässä bruttosaajina tulevat Espanja, Ranska, Saksa ja Puola. Maksuosuudet rahastoon lasketaan jäsenmaiden EU-budjettiin maksettavien osuuksien mukaan.

Edellä mainitut rahasummat koskevat vain niitä rahalahjoja, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Ne tulevat etenkin uudelleenrakennusrahastosta. Pienempi osa rahoista tulee muista EU-ohjelmista.

Lähde Welt.

  • 1.1K
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset