Kotimaa Politiikka

Oikeusministeri Henriksson myöntää: Suomen laki ei tunne vihapuhe-sanaa – Kansanedustaja Peltokangas: termiä käytetään hyvepuolueiden agendan vastaisen kritiikin hiljentämiseen

Kuva Tuuliss / Flickr / CC BY 2.0

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on antanut vastauksen kansanedustaja Mauri Peltokankaan kysymykseen vihapuheen määrittelystä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas jätti syyskuun lopussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän penäsi hallitukselta konkreettista vastausta siihen, mitä vihapuhe tarkoittaa ja mikä taho määrittää sen sisällön. Kysymys sisälsi myös epäilyksen siitä, että vihapuhe-tulkintaa tullaan käyttämään kaikenlaisen julkisesti esitetyn yhteiskuntakritiikin kriminalisoimiseen.

– Kenen mielenterveys kestää jatkuvan omien mielipiteiden ja ajatusten suodattamisen ja niiden tukahduttamisen vain siksi, että jossain päätetty, ettei epämiellyttävistä ja suuttumusta aiheuttavista asioista saa puhua tai tuomiot paukkuu, Peltokangas kysyy.

Suomen laki ei tunnevihapuhetta

Vihapuhe-sanaa on käytetty jo kauan, vaikka laissa ei merkintää koko sanasta edes ole.

– En voi hyväksyä sitä, kun tuomioita jaetaan uskonrauhan rikkomisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, niin nämä kaksi rikoslain pykälää automaattisesti kategorisoidaan ”vihapuheeksi”, Peltokangas tuhahtaa.

– Tarkoituksena ei ole muu kuin niin kutsuttujen hyvepuolueiden agendan vastaisen kritiikin hiljentäminen ja sananvapauden kaventaminen, kun pelätään, että normaali vuosisatoja Suomeakin pystyssä pitänyt isänmaallisuus saa liikaa kannatusta ja näin ollen vanhojen Euroopan unionin liittovaltiota ajavien puolueiden valta-asema vaarantuu, Peltokangas jatkaa.

Vastauksessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) myöntää, ettei vihapuhe-termiä ole kansallisessa lainsäädännössä edes määritelty, mutta sitä käytetään yleiskielessä kattokäsitteenä viittamaan viesteihin, jotka sisältävät eri ryhmiä koskevia kielteisiä yleistyksiä, kuten ennakkoluuloja.

EU:n suositukset tuntevat vihapuheen

Oikeusministerin vastaus sisälsi myös Euroopan neuvoston vihapuhetta koskevasta suosituksesta osia, jonka mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla ”levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen, mukaan lukien suvaitsemattomuus, jota ilmaistaan vihamielisenä kansallismielisyytenä ja etnosentrisyytenä, syrjintänä ja vihamielisyytenä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia vastaan.”

– Milloin terveestä kansallismielisyydestä on tullut rikos, ja miksi meiltä vaaditaan suvaitsevaisuutta, mutta meitä kohtaan saa olla suvaitsematon, Peltokangas ihmettelee.

– Ilman kansallismielisyyttä ja rakkautta omaa maatamme kohtaan, koko Suomea ei olisi, eivätkä vähemmistöjä jalustalle nostavat monikulttuuriliberaalit hilluisi täällä pätkän vertaa. Siitä pitäisi Putin huolen.

Peltokankaan mielestä oikeusministerin vastaus kiteytti hyvin, miten yhteiskunta on pistetty polvilleen vähemmistöryhmien edessä ja miten esimerkiksi maahanmuuttajat nauttivat lähes diplomaattista koskemattomuutta, eikä kukaan vaadi tai uskalla vaatia heiltä samaa panosta yhteiskunnalle, mitä kantaväestöltä vaaditaan. Tämä juuri aiheuttaa sen vastakkainasettelun ja saa aikaan normaalissa ihmisessä normaalia suuttumusta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vastaus paljasti lopulta myös sen, että Euroopan unionin suositukset menevät Suomen lain yläpuolelle, ja vihapuhe-sana on valjastettu vain ja ainoastaan kansallismielisyyden tuhoamiseksi lainsäädännöllisin keinoin.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa