Kotimaa Politiikka

Paavo Väyrynen: EU-jäsenyys on aiheuttanut Suomelle valtavat taloudelliset tappiot

Kuva Shutterstock.

Kun keskustellaan EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, Paavo Väyrynen uskoo, että sisämarkkinoista saadut hyödyt pitäisi yleensäkin jättää kokonaan huomiotta. EU-jäsenyydestä syksyllä 1994 päätettäessä Suomi oli jo päässyt unionin sisämarkkinoille.

EU-jäsenyyden mahdollinen hyöty jää Paavo Väyrysen mukaan lopulta kovin maltilliseksi.

– Hyötypuolelle jäävät ne edut, joista pääsemme osallisiksi, kun osallistumme päätöksentekoon, jolla on vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön. Tähänkin on ulkopuolella oleville ETA-maille luotu hyvät vaikutusmahdollisuudet, Väyrynen kertoo tiedotteessaan.

Jäsenyyden aiheuttamat taloudelliset menetykset puolestaan ovat valtavat.

Väyrynen korostaa, että itse jäsenyyssopimus oli meille epäedullinen. EU:n maatalous- ja aluepolitiikassa olemme nettomaksaja, vaikka meidän olisi pitänyt arktisen ilmastomme ja harvan asutuksemme ansiosta olla nettosaaja. Lisäksi EU:ssa päätettävä alue- ja maatalouspolitiikka soveltuu huonosti Suomen oloihin.

Jäsenyyttä perusteltiin erityisesti turvallisuudella. On vaikea nähdä – Väyrynen toteaa – miten turvallisuutemme olisi EU-jäsenyyden vuoksi parantunut. Sen sijaan ”olemme kärsineet eniten niistä Venäjän vastaisista kauppapakotteista, joita olemme joutuneet EU:n jäsenenä toteuttamaan.”

Sellaisiin itsenäinen Suomi olisi tuskin ryhtynyt.

Pahimmat taloudelliset tappiot Suomi on kokenut liityttyään ainoana Pohjoismaana euroalueeseen.

– Olemme kokeneet kansantalouden menetetyn vuosikymmenen, jolloin taloutemme ei ole lainkaan kasvanut. Ruotsin kansantalous kasvoi samoina vuosina noin 25 prosentilla. Näistä syistä Ruotsin taloudellinen ja työllisyystilanne on ratkaisevasti meitä parempi ja valtion velka paljon alhaisempi.

– Euromaana olemme joutuneet perussopimuksen vastaisesti tukemaan muita jäsenmaita. Tältä Ruotsi välttyi.

Elpymispakettikin on meille taloudellisessa mielessä hyvin epäedullinen. Pahinta on se, että tässä yhteydessä ”harjoitetaan perussopimuksen luovaa tulkintaa eli sitä rikotaan.”

– Tätä kautta avataan tie velkaunionille ja EU:n verotusoikeudelle, Väyrynen toteaa.

Konkaripoliitikko muistuttaa, että ”tähän menetysten ja tappioiden luetteloon ei voida vastata, että olemme hyötyneet sisämarkkinoista.” EU-jäsenyydestä syksyllä 1994 päätettäessä Suomi oli jo päässyt unionin sisämarkkinoille.

Euroopan unioniin liittyminen ”oli paha virhe ja olemme maksaneet siitä kovan hinnan, eikä tällä tiellä pitäisi enää edetä.”

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa