Eurooppa Politiikka

Poliittinen myllerrys Ruotsissa jatkuu

Kuva Wikimedia Commons.

Ruotsin Yleisradion politiikan kommentaattori ennustaa turbulenssin maassa jatkuvan. Vaikea hallituksen muodostus vuosi sitten, blokkirajojen murtuminen ja ruotsidemokraattien nousu jopa suurimmaksi kuvastaa myllerrystä kerran niin vakaassa hyvinvointivaltiossa.

SVT:n kommentaattori Mats Knutson sanoo maahanmuuttopolitiikan nousseen keskeiseksi vedenjakajaksi. Tulijoiden integroituminen yhteiskuntaan on epäonnistunut. Puolueiden on vaikea päästä yhteisymmärrykseen kestävästä politiikasta.

Rikollisuuden raaistuminen kuvastuu lisääntyneissä murhissa, ampumavälikohtauksissa, ryöstöissä ja pommi-iskuissa. Ne luovat turvattomuutta kansalaisten parissa. Hyvästä talouskehityksestä huolimatta moni kunta on pahoissa talousvaikeuksissa ja joutuu leikkaamaan julkisia palveluja. Se aiheuttaa tyytymättömyyttä ja epäluottamusta erityisesti maaseudulla. Terveydenhuollossa hoitojonot ovat pidentyneet, mikä luo epäluottamusta hyvinvointivaltiota kohtaan.

Toissavuoden syyskuun vaalien jälkeinen hallituksen muodostaminen kuvaa ongelmia. Vasta tammikuussa saatiin hallitus. Erityisesti keskustapuolue aiheutti pattitilanteen estämällä porvarillisen Allianssin hallituksen, kun se olisi ollut ruotsidemokraattien tuen varassa. Keskiryhmät antoivat lopulta tukensa Stefan Löfvénin hallitukselle, ehdolla etteivät demarit anna vasemmistopuolueelle vaikutusvaltaa hallituksen ohjelmaan kuten aiemmin. Tämä merkitsi perinteisten blokkien rapautumista.

Viime syksynä nähtiin sekin, että vasemmistopuolue liittoutui oikeisto-opposition kanssa sosialidemokraattisen työministerin vaihtamiseksi. Luvassa on lisää aiemmin mahdottomia, epäpyhiä liittoutumia, ennustaa Knutson.

Sosialidemokraattien hallitusvallan säilyttäminen keskipuolueiden tuella on poistanut kristillisdemokraateilta ja kokoomukselta esteet ryhtyä yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Tämä vaihtoehto oli vielä vaalien jälkeen mahdottomuus. Nyt voi muodostua uusi blokki, jolla vieläpä on realistinen mahdollisuus muodostaa seuraava hallitus.

Polarisoituminen ja hajaannus politiikassa ei näytä vähenevän – päinvastoin. Perinteisten suurimpien puolueiden kyvyttömyys vastata äänestäjien toiveisiin on aiheuttanut ruotsidemokraattien kannatuksen huomattavan nousun.

Knutsonin havainnot saavat tukea viime kuukausien mielipidemittauksista. Ruotsidemokraatit ovat useassa kyselyssä aivan viime aikoina jo demareita suositummat. Korkeimmillaan kannatus on peräti 29 prosentissa. Kuuden gallup-laitoksen tulosten keskiarvossa puolue (SD) ohitti yli 25 prosentilla sosialidemokraattien (S) vajaan 24 prosenttia joulukuussa. Iskuetäisyydellä oltiin lokakuusta alkaen. Elokuuhun asti S oli edellä 6-11 prosenttia. Vaaleissa syyskuussa 2018 S sai 28,3 ja SD 17,5 prosenttia. Tuolloin kokoomus (M) oli vielä vajaalla 20 prosentilla toiseksi suurin. Nyt se on jo vuoden verran ollut kolmantena.

Oikeisto-opposition yhteiskannatus on enää niukasti hallituksen ja sen tukipuolueita pienempi, vaikka Löfvénin tukijoihin kuuluvat molemmat keskipuolueet. Ero on noin prosentin luokkaa. Jos vaalit olisivat nyt, hallitusrintamaa heikentäisi liberaalien (L) putoaminen valtiopäiviltä.

Ruotsin oloissa SD:n nousu jopa suurimmaksi on vailla vertaa. Kymmenen vuotta sitten puolue sai reilut 7 prosenttia, 2014 vaaleissa lähes 13 ja 2018 vaaleissa jo 17,5 prosenttia. Nyt kannatus on 25 prosentin keskimääräisessä tasossa. Suosituimmat puoluejohtajat ovat Jimmie Åkesson (SD) ja Ebba Busch-Thor (KD). Räväkkä kristillisdemokraatti aloitti poliittisen normalisoitumisen viime kesänä ilmoittamalla, että yhteistyötä täytyy voida tehdä kaikkien kanssa.

  • 180
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset