Kolumnit

Sisäministeriö valmistautuu kriisitilanteissa massamaahanmuuttoon mutta ei rajojen sulkemiseen

Kuva Youtube

Turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa kaksinkertaistui vuonna 2015. Suomesta vuoden aikana turvapaikkaa hakeneiden määrä oli lähes kymmenkertainen verrattuna aiempiin vuosiin. Syksyllä ja loppuvuodesta 2015 aiempaa moninkertaisesti suurempi määrä turvapaikanhakijoita haastoi Suomen vastaanottojärjestelmän toimivuuden.

Sisäministeriö julkaisi vuoden 2017 lokakuussa raportin, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa kolmen eri skenaarion näkökulmasta: Suomeen saapuu korkeintaan 10 000, 100 000 tai jopa yli miljoona  turvapaikanhakijaa vuodessa (sivulta 179 alkaen sisäministeriön raportissa).

Raportin mukaan alle 10 000 turvapaikanhakijaa vuodessa olisi normaali tilanne, 100 000 hakijaa vuodessa olisi vuoden 2015-2016 kaltainen “iso episodi”, ja huomattavasti suurempi tilanne, 1 000 000 turvapaikanhakijaa vuodessa liittyisi vakavaan globaaliin tai alueelliseen kriisiin.

Raportti käsitteli Suomen sisäisiä tilanteita, jotka aiheutuisivat erilaisten turvapaikanhakijamäärien maahantulosta sekä tilanteen vaatimia toimenpiteitä.

“Normaali tilanne”, tulijoita on 10 000

Kun tulijoita on 10 000 vuodessa, tilannetta pidetään normaalina ja yleisesti ottaen kaikki haasteet ovat hallinnassa.

Useita haasteita pidetään kuitenkin vakavina ja niihin kehotetaan varautumaan, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden rikollisuuden ja ääritoiminnan lisääntyminen sekä sähköisten järjestelmien tietoliikennehäiriöt. Lisäksi paperittomien määrää tulisi vähentää jo normaalitilanteessa.

Suositukset tilanteen hoitamiseksi sisältävät muun muassa teltta- ja konttimajoituksen sekä tilapäisten oleskelulupien käyttöön ottamisen, tulijoiden aktivoimisen ehkäisykeinona (sote-palvelut, työllistyminen, kielikoulutus) sekä rasismin kitkemisen työmarkkinoilta.

“Iso episodi”, tulijoita on 100 000

Rajaturvallisuuden säilyttäminen ja laittoman maahantulon estäminen saattaisi tässä ison episodin skenaariossa jopa vaatia rajojen tilapäistä sulkemista vaihtoehtona virka-avun ja poikkeuslainsäännön lisäksi.

Jotta turvapaikanhakijoiden rikollisuus ja ääritoiminta ei lisääntyisi, on tarve nopeuttaa ja sujuvoittaa vastaanottoprosessia. Tulijoiden psyykkinen hyvinvointi tulee huomioida ja tarjota aktiviteetteja sekä tarvittaessa mielenterveyspalveluja. Turvapaikanhakijoiden syrjäytyminen ja radikalisoituminen olisi estettävä.

Jotta yleinen turvallisuuden tunne ei heikkenisi, kriisitiedottamisen rooli on ensiarvoisen tärkeä yhteiskuntarauhan säilyttämisessä. Yhteiskunnan eriarvoistumista tulisi pystyä vähentämään ja torjumaan sosioekonomista epätasa-arvoa ja segregaatiota. Asenteiden koventumista voidaan estää ennalta ehkäisevällä viestinnällä. Viestintä myös turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteesta ja pakolaisuuden syistä sekä rasismin kitkeminen on huomioitava ja näihin panostettava.

Suositukset tämän skenaarion hoitamiseksi sisältävät muun muassa yhdenmukaisen esikotoutuksen, vastaanottoprosessin sujuvoittamisen, mielenterveyspalveluiden tarjoamisen, ääriliikkeiden seurannan, tilapäiset oleskeluluvat, poliittisen johdon sitouttamisen yhteiseen visioon, valmiussuunnittelun relevanttien tahojen kanssa, työmarkkinajoustot valmiiksi mietittyinä sekä sosiaalisen median seuraamisen ja trollauksen aktiivisen torjumisen.

“Vakava kriisi”, tulijoita jopa 1 000 000 tai enemmän

Raportin mukaan on olennaista, että kun kriisi on vakava ja tulijoita on miljoona vuodessa tai enemmän, otettaisiin käyttöön muun muassa kotimajoitukset. Suomessa on noin 3 000 000 asuntoa, joissa useimmissa on runsaasti neliöitä asuttaa ihmisiä. Lisäksi lämmitettyjä varastoja on runsaasti. Vaikka vastuu vastaanotosta on valtiolla, kapasiteettien ylittyessä tilanne kysyisi kuitenkin kansalaiskulttuuria ottaa vastaan turvapaikanhakijoita.

Valmiuslain sisältöä ja erityisesti säätelyä tulisi miettiä ennakoivasti, esimerkiksi mitkä ovat sopivat ruuan laadun vaatimukset. Lisäksi kansalaisten omistamien rakennusten ja ajoneuvojen käyttöönotto-oikeuksia tulisi miettiä myös sisäministeriön hallinnonalan näkökulmasta.

Raportin mukaan tilannetta voi verrata Libanoniin: “Miljoonan tulijan tilanne olisi sama kuin Libanonissa, jolloin sisäministeriö voisi vertailla, miten resilienssiä on siellä kehitetty”.

Suositukset vakavan kriisin hoitamiseksi pitävät sisällään muun muassa valtion ylimmän johdon keskeisen rooli varmistamisen, laajamittaiseen maahantuloon liittyvät opetuksen ja harjoitukset kouluihin, siviilipalvelukseen ja armeijaan, yksityisasuntojen ja lämmitettyjen varastojen käyttöönoton, valmiuslain mukaisen säätelyn (ruuan laatu, rakennusten ja ajoneuvojen käyttöönotto), sähköisten järjestelmien ylikuormittumisen ehkäisemisen, vastaanottojärjestelmän keventämisen, työntekijöiden kieli- ja koulutusvaatimuksista joustamisen,  Saksan kaltaisen oppisopimusjärjestelmän tarkastelun sekä viranomaisten toimivaltuuksien tarkistamisen ja lisävaltuuksien antamisen poikkeuslain mukaan.

Sisäministeriö valmistautuu laajamittaiseen maahantuloon mutta ei rajojen sulkemiseen

Suomi siis valmistautuu sisäministeriön johdolla laajamittaiseen maahantuloon. Merkille pantavaa on se, että missään skenaariossa, edes jos tulijoita on miljoona tai enemmän vuodessa, ei suositella rajavalvonnan tehostettua käyttöön ottamista, eli rajojen sulkemista kansalaisten suojelemiseksi. Vain “isossa episodissa”, 100 000 tulijan skenaariossa mainitaan mahdollisuus sulkea rajat tilapäisesti. “Vakavassa kriisissä”, miljoonan tulijan skenaariossa raportti rajoittaisi maahantuloa poikkeuslainsäädännöllä, mutta vain, koska “majoittamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei kyettäisi takaamaan näin monelle tulijalle”.

10 000 turvapaikanhakijan vuosittainen maahantulo onkin puolestaan normaali tilanne.

Sisäministeriön julkaisu 25/2017

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset