Kolumnit

Vanha media laskusuunnassa, miksi?

Viestintäsovellus WhatsApp / Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0, Santeri Viinamäki

Kansalaiseen ilmestyi eilen uutinen, kuinka verkkolehti Kansalaisen suosio on kasvanut huimasti lyhyessä ajassa, ja lukijamäärät ovat sadoissatuhansissa. Toisaalta, kun katsoo sanomalehtien osalta vuoden 2016 levikkitilastoa, se osoittaa miinusmerkkiä suurimmalle osalle lehdistöstä. Kärjistetysti: Jos levikki kasvaa, se kertoo, että jotain on tehty oikein – jos levikki laskee, jotain on tehty väärin. Miksi ihmiset eivät halua ostaa vanhojen mediainstituutioiden tuotteita?

Yksi syy on tietysti se, että uutisia jaetaan jo nykyisin ilmaiseksi netissä. On aivan perusteltua kysyä, miksi maksaa sellaisesta, minkä voi saada muualta ilmaiseksi – ja vieläpä vain parin klikkauksen päästä. Ilmaisen uutisen kanssa on vaikeaa kilpailla.

Toinen syy (ja osittain ykköskohtaan liittyvä) on se, että Suomessa valtionyhtiö Yle tuottaa verorahoilla uutisia. Kun ihmiset saavat Yleltä ”ilmaiseksi” uutisia, miksi kukaan maksaa kahteen kertaan uutisista, kun ne on jo veroissa kerran maksettu? Suomalaisten verorahoja käytetään Yleen lähes puolen miljardin edestä, mikä tarkoittaa, että kansalla on lähes puoli miljardia vähemmän rahaa käytettävissä yksityiseen kulutukseen, josta osa voisi hyvinkin mennä kaupallisten mediatalojen palveluihin.

Kolmas syy on se, että perinteiset mediat ovat menettäneet luottamuksensa puolueettomana ja rehellisenä tiedonvälittäjänä. Kun tietyistä aihepiireistä jätetään uutisoimatta tai uutisiin ladataan toimittajien omia mielipiteitä Journalistin ohjeiden vastaisesti, ihmiset kääntävät selkänsä sille. Median näennäispuolueettomuus kostautuu, kun ihmiset eivät halua enää rahoittaa sellaisia medioita, jotka osallistuvat esimerkiksi itsesensuuriin.

Neljäs syy on sosiaalisessa mediassa. Perinteisen median toimintamalli on rakennettu aikakaudella, jolloin oli aikaa toimittaa ja mahdollisuus jopa pantata uutisia. Sosiaalisen median aikakaudella media ei voi enää vaieta asioista, koska sosiaalisessa mediassa paljastetaan esimerkiksi rikosasioiden taustat hyvinkin nopeasti. Monipuolinen sosiaalisen median uutissyöte voi korvata monelle uutissivustojen lukemisen. Somessa ihmisten ei tarvitse noudattaa journalistisia ohjeita, mikä antaa aikataulullisen etumatkan. Kun asiat tapahtuvat, some on lähes aina nopeampi. Ja kun jotain tapahtuu, ihmiset haluavat lukea siitä heti, eikä vasta myöhemmin.

Ratkaisuja?

Kohtaan 1 ei voi vaikuttaa eikä julkinen valtakaan voi sille mitään. Vapaassa taloudessa jokaisella on oikeus tuottaa uutisia vaikka ilmaiseksi.

Kohtaan 2 voidaan vaikuttaa eduskunnasta käsin, esimerkiksi leikkaamalla Ylen budjettia ja pienentämällä Yle-veroa. Tämän jälkeen ihmisille jäisi enemmän palkasta käteen. Maakuntamediat ovat jo ilmaisseet hätähuudon lehdistön ahdingosta, mutta Yle-lobbareista koostuva eduskunta ei valitettavasti ole viestiä noteerannut.

Kohtaan 3 media voi vaikuttaa tekemällä oma-aloitteisesti ryhtiliikkeen, ja ryhtyy kirjoittamaan myös sellaisista aiheista, joista ovat aiemmin vaienneet.

Kohtaan 4 ei voida vaikuttaa, koska ihmisiä ei voi estää julkaisemasta uutisia sosiaalisessa mediassa (jos palveluntarjoajan sensurointia ei oteta huomioon).

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit