Venäjä sanoi sunnuntaina, että Yhdysvaltain lainsäätäjien tuki 60,84 miljardin dollarin lisäavulle Ukrainalle osoittaa, että Washington on ajautumassa paljon syvemmälle hybridisotaan Moskovaa vastaan, joka päättyisi Vietnamin tai Afganistanin konfliktien kaltaiseen nöyryytykseen.
Presidentti Vladimir Putinin 2022 tekemä täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on venäläisten ja yhdysvaltalaisten diplomaattien mukaan aiheuttanut pahimman romahduksen Venäjän ja lännen välisissä suhteissa sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin.
Lauantaina Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi laajalla kahden puolueen tuella 95 miljardin dollarin lainsäädäntöpaketin, joka tarjoaa turvallisuusapua Ukrainalle, Israelille ja Taiwanille, vaikka jotkut ”äärioikeistolaiset” republikaanit vastustivat sitä katkerasti.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi, että on selvää, että Yhdysvallat haluaa Ukrainan ”taistelevan viimeiseen ukrainalaiseen asti”, mukaan lukien hyökkäykset Venäjän suvereenia aluetta ja siviilejä vastaan.
”Washingtonin yhä syvempi uppoutuminen hybridisotaan Venäjää vastaan muuttuu Vietnamin ja Afganistanin kaltaiseksi äänekkääksi ja nöyryyttäväksi fiaskoksi Yhdysvalloille”, Zakharova sanoi.
Hänen mukaansa Venäjä antaa ”ehdottoman ja päättäväisen vastauksen” Yhdysvaltain siirtoon sekaantua enemmän Ukrainan sotaan.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun johtaja William Burns varoitti viime viikolla, että ilman lisää Yhdysvaltain sotilaallista tukea Ukraina voi hävitä taistelukentällä, mutta tuen turvin Kiovan joukot voivat pärjätä tänä vuonna.
Yhdysvallat on toistuvasti sulkenut pois omien tai muiden Nato-maiden joukkojen lähettämisen Ukrainaan, joka käy Venäjän kanssa raastavaa tykistö- ja lennokkisotaa raskaasti linnoitetulla 1 000 kilometrin (600 mailin) rintamalla.
Yhdysvallat menetti yli 58 000 sotilasta Vietnamin sodassa 1955-75, joka päättyi kommunistisen Pohjois-Vietnamin voittoon ja etelän valtaukseen, ja satojatuhansia siviilejä kuoli.
Afganistanin sodassa 2001-2021 Yhdysvallat ilmoitti 2 459 kuolleesta ja yli 20 000 haavoittuneesta konfliktissa, joka päättyi Yhdysvaltojen johtamien liittouman joukkojen vetäytymiseen ja islamistisen Taleban-liikkeen paluuseen valtaan.
Neuvostoliitto menetti Afganistanin sodassa vuosina 1979-1989 14 453 sotilasta. Molemmissa Afganistanin sodissa kuoli runsaasti siviilejä.
Ukrainan sota
Venäjä hallitsee nyt noin 18 prosenttia Ukrainasta – naapurimaansa itä- ja eteläpuolella – ja on vähitellen vahvistanut asemiaan sen jälkeen, kun Kiovan vuoden 2023 vastahyökkäys epäonnistui vakavasti venäläisjoukkoja vastaan, jotka ovat kaivautuneet miinakenttien taakse, joita partioivat lennokit ja vartioivat raskas tykistö.
Ukraina on jo kuukausien ajan anellut Yhdysvaltoja vapauttamaan lisää rahaa ja aseita taistelujensa tueksi, vaikka venäläiset viranomaiset ovatkin vakuuttaneet, että Yhdysvaltojen apu ei muuta sodan lopullista kulkua.
Zakharova sanoi, että tavallisia ukrainalaisia ajetaan väkisin teurastettavaksi ”tykinruoaksi”, mutta että Yhdysvallat ei nyt enää panosta Ukrainan voittoon Venäjää vastaan. Hänen mukaansa Washington toivoi Ukrainan sinnittelevän marraskuun Yhdysvaltain presidentinvaaleihin asti.
Yhdysvaltain lainsäädäntöpaketti sisältää toimenpiteitä, joiden avulla Yhdysvallat voisi takavarikoida miljardien dollarien arvosta venäläisiä varoja, jotka on jäädytetty Moskovalle asetetuilla pakotteilla. Tämä oli Zakharovan mukaan yksinkertaisesti ”varkautta”, ja hän lisäsi, että koko paketin todelliset hyötyjät olivat yhdysvaltalaiset puolustusalan yritykset.
Lännen ja Ukrainan johtajat ovat pitäneet Ukrainan sotaa keisarilliseen tyyliin tapahtuvana maankaappauksena, joka osoittaa, että Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä on Kiinan ohella yksi kahdesta suurimmasta kansallisvaltiouhasta globaalille vakaudelle.
Putin esittää sodan osana paljon laajempaa kamppailua Yhdysvaltojen kanssa, joka hänen mukaansa jätti Moskovan edut huomiotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 ja juonitteli sitten Venäjän pilkkomista ja sen luonnonvarojen anastamista.
Länsi kiistää haluavansa tuhota Venäjän, joka puolestaan kiistää aikovansa hyökätä mihinkään Naton jäsenmaahan.
Lähde: Reuters
Iranin vastaisku oli selkeästi “aggressiivinen tiedustelu”, jossa hyökätään vihollisen alueelle minimaalisella voimalla, jotta saadaan selville puolustusasemat, -järjestelmät ynnä muuta vastaavaa tietoa, joka paljastuu, kun vihollinen joutuu aktivoimaan puolustusjärjestelmänsä.
Scott Ritter Extra: Checkmate
Scott Ritter:
– Iranin oli osoitettava kykenevänsä voittamaan sekä Israelin että Yhdysvaltojen ballististen ohjusten puolustusjärjestelmät, jotka oli sijoitettu Israeliin ja sen ympärille hyökkäyksen aikaan. Tämä Iran pystyi toteuttamaan.
– Voittamalla USA:n ja Israelin ohjuspuolustuskilven Iran paljasti USA:n ohjuspuolustuksen ylivallan käsitteen, joka toimii USA:n joukkojensuojamallien ytimenä, joita käytetään sotilaallista voimaa maailmanlaajuisesti projisoitaessa.
– Hyökkäämällä menestyksekkäästi Israelin lentotukikohtiin, joilla oli hyötyä Yhdysvaltain anti-ballistisesta ohjusteknologiasta, Iran paljasti Yhdysvaltain ohjuspuolustuskilven haavoittuvuuden moderneille ohjusteknologioille, joihin kuului ohjattavia taistelukärkiä, harhautuksia ja hypersooninen nopeus. Myös Yhdysvaltain merivoimien puolustusjärjestelmät.
– Useat ydinlatauksen kuljettamiseen soveltuvat ohjukset lensivät Negev’in erämaassa olevan, yhden maailman tehokkaimmin suojatun, lentotukikohdan alueelle. Niissä ei ollut ollenkaan taistelukärkeä tai vain hyvin pieni lataus (joka tuhosi ohjuksen “strategiset” osat).
Sitten oksennus päälle, niin siinä on kirjoituksesi tulos. Ei oikein uppoa enää nuo putinistien jutut.
Aika huvittavaa, kun Suomessakin monet uskovat, että Ukrainan vallankumoukset 2014 ja oliko se oranssivallankumous olisivat muka CIA:n järjestämiä. Yhtään todistetta siitä en ole nähnyt, ainoastaan muka joku on näin sanonut. Samoin se, että Ukraina sotii USA:n puolesta. Kuka tällaiseen uskoo, tunnustaa varmasti olevansa Putinisti, vaikka ei sitä itse tajuaisikaan. Varmasti joku väittää vastaan, mutta olisiko ne todisteet siellä A-nus Putkosen salkussa?
Venäjä on ryhtynyt sotaan, jossa se tulee kärsimään nöyryyttävän tappion, kuten se koki Afganistanissakin Neuvostoliittona.
Aina vähän ihmetyttä se pokka millä joku venäjän virallinen edustaja on huolissaan sota-alueen siviileistä kun katsoo sitä jälkeä mitä venäjän sotilaat jättävät jälkeensä vallatuilla alueilla.
Nythän Venäjä pommittaa Harkovan kaupunkia, jossa 90 prosenttia asukkaista puhuu venäjää, mutta eivät halunneet sinne venäläisiä. Harkovan alueella puolestaan venäjänkieliset ovat vähemmistö.