Eurooppa Politiikka

Kosovo on liittymässä Euroopan neuvostoon

Kuvituskuva. Kuva Pixabay/ CC0.

Kosovosta voisi tulla Euroopan neuvoston jäsen. Tämä on seurausta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen äänestyksestä tällä viikolla. Päätös aiheuttaa ärtymystä Serbiassa.

Kosovon albaanit julistivat Serbian maakunnan itsenäiseksi valtioksi vuonna 2008 Serbian harmiksi. Koska Pristinan hallitus saa sotilaallista tukea Naton joukoilta niin sanottujen KFOR-joukkojen kautta – joita Kosovon serbit kutsuvat usein miehitysjoukoiksi – Belgradin hallituksella ei ole ollut juurikaan mahdollisuuksia estää maan menettämistä.

YK:n 193 jäsenmaasta 104 tunnustaa nyt Kosovon itsenäiseksi. Useimmat länsimaat ovat asettuneet Kosovon albaanihallituksen puolelle – tämä on toinen ulottuvuus ortodoksislaaveja vastaan käytävässä kulttuurisodassa, joka kohdistuu yleensä ortodoksislaaveihin ja erityisesti Venäjään ja sen liittolaisiin.

Neljä Nato-maata, Espanja, Kreikka, Romania ja Slovakia, ovat kuitenkin toistaiseksi päättäneet olla tunnustamatta irtautunutta tasavaltaa.

Euroopan neuvoston jäsenyys

Kosovo voi nyt ottaa uuden askeleen kohti sitä, että se tunnustetaan maailman silmissä itsenäiseksi maaksi. Aiemmin tällä viikolla Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous äänesti Kosovon täysjäsenyyden puolesta Strasbourgissa pidetyssä kevätistunnossaan. 131 läsnä olleista jäsenistä äänesti Kosovon puolesta, 29 vastaan ja 11 pidättyi äänestämästä.

Kiinnostus asiaa kohtaan näyttää kuitenkin jääneen vähäiseksi, kun otetaan huomioon, että edustajakokouksessa on 306 varsinaista jäsentä. Lähes puolet heistä oli siis poissa lähettämättä sijaisia.

Espanjalaiset, unkarilaiset, kyproslaiset ja tietenkin serbialaiset parlamentin jäsenet äänestivät kuitenkin kaikki vastaan. Espanjan kanta selittyy sillä, että itsenäinen Kosovo voisi rohkaista kotimaan, Baskimaan ja erityisesti Katalonian separatisteja tekemään uusia yrityksiä irtautua Madridin hallituksesta.

Mutta myös Saksan, Ranskan, Kreikan sekä Bosnia-Hertsegovinan edustajat olivat eri mieltä. Heidän joukossaan olivat ranskalaiset vasemmistolaiset Emmanuel Fernandes ja Anne Stambach-Terrenoir. He äänestivät Kosovon jäsenyyttä vastaan.

Serbian viha

Strasbourgin päätös, jota helpotti Venäjän erottaminen yhteisöstä kaksi vuotta sitten, on herättänyt vihaa Serbiassa, eikä vähiten Kosovon hupenevan serbivähemmistön kohtelun vuoksi.

”Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous nolasi itsensä tänään niin kuin ei koskaan aikaisemmin historiassa, kun se tuki suositusta, jonka mukaan Pristina voisi liittyä kansainväliseen järjestöön”, kommentoi maan Kosovo-koordinaattori Petar Petkovic äänestyksen jälkeen.

”Hyväksymällä mahdollisuus johonkin, joka ei ole valtio, vaan separatistihallinto, joka päivittäisellä väkivallallaan Serbian kansaa vastaan ruumiillistaa kaiken sen, mitä sivistyneen maailman pitäisi torjua, absurdista on tullut todellisuutta”, hän jatkoi.

Euroopan neuvoston kannalta arkaluonteinen kysymys on ollut Länsi-Kosovossa sijaitseva Dekanicin luostari. 2000-luvulla serbiortodoksinen pyhäkkö, joka on YK:n maailmanperintökohde, on ollut useiden radikaaleihin Kosovon albaanimuslimeihin liittyvien iskujen ja terrori-iskujen kohteena. Kaiken kukkuraksi Pristinan hallitus on jo vuosia kieltäytynyt tunnustamasta Serbian ortodoksikirkkoa sen maan omistajaksi, jolla luostari sijaitsee.

Viime kuussa Kosovon albaanihallitus suostui kuitenkin viimein tunnustamaan 700 vuotta vanhan luostarin Serbian ortodoksikirkon omaisuudeksi. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan olisi ollut vaikeaa aloittaa Kosovon liittymisprosessi Euroopan neuvostoon tunnustamatta kristillistä maailmanperintökohdetta. Jopa lännen serbivastaisille hallituksille.

Lähde: Samnytt