Skandinaviaan on muutamassa vuosikymmenessä tullut yli 4 miljoonaa maahanmuuttajaa. Suomessa ulkomaalaistaustaisia on tällä hetkellä n. 640 000. Norjan, Tanskan ja Ruotsin johtavat poliitikot ovat esittäneet itsekritiikkiä ja vaativat nyt tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Norjalaisen sanomalehti Nettavisenin päätoimittaja Gunnar Stavrum analysoi tilannetta ja kysyy, kuka on vastuussa tapahtuneesta.
Kymmenen vuotta sitten Norjan entinen pääministeri Jonas Gahr Støre nousi työväenpuolueen kansalliskokouksessa ja ehdotti, että Norja ottaisi vastaan 10 000 syyrialaista kiintiöpakolaista. Ehdotus sai silloin koko kansalliskokouksen nousemaan seisomaan raikuvien suosionosoitusten kera.
Nyt sävy on erilainen Pohjoismaissa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoo:
”Maahanmuutto on Pohjoismaiden suurin sisäinen uhka.”
Pohjoismailla on ollut suuria ongelmia maahanmuuton kanssa. Maahanmuuttajat ovat tilastollisesti yliedustettuina rikollisuudessa ja heidän taloutensa on Nettavisen mukaan huonompi kuin kaikissa maissa keskimäärin.
Myös keskustelut maahanmuuttajien sukupuolirooleista, kunniakulttuurista ja sukupuolten epätasa-arvosta ovat nousseet yhä enemmän esiin liberaalissa keskustelussa.
Poliittiset keskustelut eivät riitä, jos ne eivät johda konkreettisiin tekoihin. Mitään ei juuri tapahdu.
Suomessa talousoikeistolainen perussuomalaisten ja kokoomuksen vetämä hallitus ajaa maahanmuuton vähentämistä, mutta vain retorisesti. Ruotsissa ruotsidemokraatit toimivat samalla tavalla. Norjassa hylättiin äskettäin ehdotus perheenyhdistämistä koskevien sääntöjen tiukentamisesta.
Samaan aikaan Ukrainasta on saapunut paljon pakolaisia. Aiemmin vallitsi yleinen avoimuus, mutta nyt tehdään yksilöllisiä arvioita.
Norjan maahanmuuttoviranomaisen UDI:n mukaan kollektiivisen suojelun järjestelmää on jatkettu vuodella.
Maahanmuutto on todennäköisesti kuuma aihe Norjan vaalikampanjassa, uskoo Gunnar Stavrum.
NRK:n gallupin mukaan punavihreä enemmistö mahdollistaa Støren pysymisen pääministerinä – mutta tämä edellyttää tukea SV:ltä ja Rødtiltä, jotka molemmat haluavat ottaa lisää kiintiöpakolaisia ja puolustaa niin sanottua turvapaikkaoikeutta.
Rødt haluaa myös, että niin sanotut ”ilmastopakolaiset” tunnustetaan YK:n pakolaissopimuksessa.
Lähde: Fria Tider
Olisi pitänyt ymmärtää jo puolisataa vuotta sitten, etteivät kaikki kultuurit ole saman arvoisia. Yhteiskunnan voi tuhota monella tavalla, islam on yksi tehokkaimmista.
Ukrainalaiset pakolaiset ainakin naiset ja lapset sinällään ymmärtää, mutta kalliiksi tulee.
Vaan olen kuullut heistäkin pikkupaikkakunnilta joihin ovat asettuneet juttuja tutuilta, että ukrainalaiset naiset on agressiivisia juoppoja ja fyysisesti käyvät jatkuvasti naapureihin käsiksi.
Täällä Helsingissä en tiedä kuka on ukrainalainen, kuka venäläinen? Mutta kovia ryyppäämään näkyy täälläkin olevan.
Ei nyt tietenkään koske kaikkia heidänkään kohdalla.
Molemmat on alkujaan Neuvostoliitosta kuitenkin, taitavat tänäkin päivänä laittaa tippapulloon suolaveden sijaan votkaa edelleen.