Ukrainalaiset puolustusalan yritykset voivat hakea osuutta ehdotetusta 100 miljardin euron rahastosta, joka maksetaan EU:n veronmaksajille.
Euroopan komissio julkisti vihdoin suunnitelmansa uudesta jättimäisestä puolustusrahastosta, jonka on tarkoitus vauhdittaa ja yhdenmukaistaa asehankintoja koko unionissa. Yksityiskohdat, kuten rahoitus, on vielä sovittava jäsenvaltioiden kesken, mutta Brysselin alustavaan suunnitelmaan kuuluu Ukrainan puolustusteollisuuden asteittainen integroiminen laajempiin eurooppalaisiin järjestelmiin jo ennen maan EU-jäsenyyttä.
”Ukraina voi hyötyä tämän strategian tuesta puolustusteollisuudelleen ja lisätä tuotantokapasiteettiaan kuten mikä tahansa eurooppalainen yritys”, sisämarkkinakomissaari Thierry Breton sanoi esitellessään suunnitelmaa tiistaina 5. maaliskuuta.
”Se on merkki Ukrainan tulevaisuudesta EU:n jäsenenä”, komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestager lisäsi.
Väline, jonka nimi on Euroopan puolustusinvestointiohjelma (EDIP), on tähän mennessä kunnianhimoisin laatuaan. Toisin kuin aiemmat aloitteet, jotka olivat yksityiskohtaisempia (ampumatarvikehankintoja koskeva ASAP ja teollisuustukia koskeva EDIRPA), EDIP:n tavoitteena on tarjota EU:n yhteiselle puolustuspolitiikalle täysin uudet strategiset puitteet.
Strategian päätavoitteena on saada jäsenvaltiot ostamaan enemmän aseita yhdessä ja vähemmän EU:n ulkopuolelta. Vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia kaikista asehankinnoista olisi tehtävä yhteishankintoina ja vähintään 50 prosenttia eurooppalaisilta valmistajilta.
Muita tavoitteita ovat muun muassa yhteisten puolustushankkeiden ja hankintojen yleisen byrokratian vähentäminen, sellaisten ”aina lämpimien laitosten” rahoittaminen, jotka jatkavat tuotantoa, vaikka kysyntä olisi vähäistä, ja toimitusketjujen turvallisuuden varmistaminen varaamalla rahaa tiettyjen siviilituotantolinjojen nopeaan muuntamiseen tarvittaessa. Ja tietenkin Ukrainan puolustusteollisuuden kehittäminen kaikin mahdollisin keinoin.
Komissio reagoi aiempaan kritiikkiin, jonka mukaan Bryssel valmistautuu vallankaappaukseen keskittämällä EU:n puolustuspolitiikkaa entisestään ja luomalla lopulta ”EU:n armeijan”. Komissiohan ehdotti uuden puolustussalkun perustamista ensi vuodesta alkaen, ja rauhoitteli tunnelmaa painottamalla, että EDIP-ohjelmassa on kyse vain rahasta ja puolustuspäätökset pysyvät jäsenvaltioiden käsissä. ”Me vain tarjoamme välineet”, Breton sanoi.
Toistaiseksi EDIP näyttää kuitenkin enemmän sveitsiläiseltä armeijan halvalta veitseltä kuin ammattimaiselta työkalupakilta. Ensinnäkin komissio ehdotti, että talousarviosta osoitetaan 1,5 miljardia euroa, mikä on lievästi sanottuna ”ei erityisen paljon rahaa”, Vestager kommentoi. Bretonin mukaan suunnitelmana on lopulta koota 100 miljardin euron rahapotti – kysymys on vain siitä, miten?
Komissiolla on tietenkin useita ideoita. Yksi vaihtoehto on käyttää osa koheesiorahastoista (köyhille jäsenvaltioille varatut varat, joilla ne voivat kuroa umpeen taloudellista eroa), vaikka se tarkoittaisikin, että varoja jaetaan vuosittain vähemmän. Muita vaihtoehtoja olisivat Euroopan investointipankin (EIP) lainapolitiikan muuttaminen siten, että siihen sisällytettäisiin puolustusinvestointeja, tai jopa belgialaisissa pankeissa olevien takavarikoitujen venäläisten varojen takavarikoimien satunnaisvoittojen käyttäminen.
Tärkein ajatus on tietysti ottaa toinen yhteinen laina, kuten COVID-elvytyssuunnitelman tapauksessa. Muisto yhteisestä velkaantumisesta muistetaan kuitenkin vielä katkerasti jäsenmaiden keskuudessa, joten kaikkien vakuuttaminen voi olla hankalaa.
Mutta yksi asia on varma: Eurooppa yrittää yhtäkkiä kuroa kiinni vuosikymmeniä kestäneitä laiminlyöntejä puolustusinvestoinneissa, ja se olisi kallista yksinään, puhumattakaan Ukrainan mukaan ottamisesta aktiivisen sodan ollessa käynnissä – loputon kuoppa, johon pitää lapioida rahaa.
Mutta tavalla tai toisella eurooppalaiset joutuvat maksamaan siitä. Ajatus Ukrainan sisällyttämisestä tähän strategiaan olisi täysin järkevä, jos ainoa tavoite olisi aseistaa maa mahdollisimman pian, mutta koska kyse on EU:n puolustuksesta ja tulevasta pelotteesta, jotkut jäsenvaltiot pyytävät varmasti lisäarviointia ennen kuin tukevat sitä.
EU:n johtajat yrittävät hioa suunnitelman yksityiskohtia tulevassa huippukokouksessaan myöhemmin tässä kuussa.
Lähde: European Conservative
Oikea suunta siinä mielessä, että lopultakin tajuttaisiin, että ei se rauhan aika ikuisesti jatku. Kukaan ei ole muistavinaan Jugoslavian hajoamissotia, vaikka ei siitä kauan ole. Silloinkin ihmeteltiin, että mitens sitä Euroopassa voi käydä näin. Neuvostoliiton olisi voinut käydä myös samanlaiset sodat, niin ei olisi tuota nykyistä harmia ainakaan nykymuodossa. EU:n yhteisiä sotajoukkoja ei kannata tässä vaiheessa muodostaa, kun NATO on joka tapauksessa. Tämä kuulosti hyvältä, kun Puolan ministeri myötäili Ranskan Macronia joukkojen lähettämisestä puolustamaan Ukrainaa. Siis puolustamaan. Siitähän ei pitäisi olla mitään haittaa Venäjälle, kunhan Venäjä pysyy omien rajojen sisällä.
Sodi tai ei, mutta silti suomi maksaa ja uppoaa täyteen eu utopian säätämään sairauteen. Montako miljadia pitää suomen taas upottaa, piisaako edes 50 miljardia, ei varmaan, myydään kaikki suomesta että voidaan lähettää kaikki veronmaksajien rahat korruption hikisiin käsiin, suomellahan se menee niin hyvin…