Euroopan valtiot lähes kaksinkertaistivat tärkeimpien aseiden tuonnin (+94 prosenttia) vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä. Paljon suuremmat asevirrat suuntautuivat vuosina 2019-23 Aasiaan ja Oseaniaan sekä Lähi-itään, jossa on yhdeksän kymmenestä suurimmasta asetuojasta. Yhdysvallat lisäsi asevientiään 17 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä, kun taas Venäjän asevienti puolittui. Venäjä oli ensimmäistä kertaa kolmanneksi suurin aseviejä jääden heti Ranskan jälkeen. Kansainvälisten asevientien maailmanlaajuinen määrä väheni hieman, 3,3 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä, ilmenee Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) julkaisemista uusista kansainvälisiä asevientiä koskevista tiedoista.
Noin 55 prosenttia Euroopan valtioiden asetuonnista vuosina 2019-23 tuli Yhdysvalloista, kun se vuosina 2014-18 oli 35 prosenttia. ”Yli puolet Euroopan valtioiden asetuonnista tulee Yhdysvalloista”, totesi SIPRI:n johtaja Dan Smith, ”samalla kun Eurooppa vastaa noin kolmanneksesta maailmanlaajuisesta aseviennistä, mukaan lukien alueen ulkopuolelle suuntautuvat suuret määrät, mikä kuvastaa Euroopan vahvaa sotateollista kapasiteettia.” Tämä on myös osoitus Euroopan vahvasta sotateollisuudesta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, että Euroopan Nato-maat päättävät tuoda aseita Yhdysvalloista, muun muassa tavoite ylläpitää transatlanttisia suhteita teknisempien, sotilaallisempien ja kustannuksiin liittyvien seikkojen ohella. Jos transatlanttiset suhteet muuttuvat tulevina vuosina, myös Euroopan valtioiden asehankintapolitiikka voi muuttua.
Yhdysvaltain ja Ranskan asevienti kasvaa, Venäjän asevienti laskee jyrkästi
Yhdysvaltojen asevienti kasvoi 17 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä, ja sen osuus koko maailman aseviennistä nousi 34 prosentista 42 prosenttiin. Yhdysvallat toimitti vuosina 2019-23 merkittäviä aseita 107 valtiolle, enemmän kuin millään aiemmalla viisivuotiskaudella ja paljon enemmän kuin yksikään muu aseviejä. Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan valtioiden yhteenlaskettu osuus kaikesta aseviennistä vuosina 2019-23 oli 72 prosenttia, kun se vuosina 2014-18 oli 62 prosenttia.
”Yhdysvallat on lisännyt maailmanlaajuista rooliaan aseiden toimittajana – mikä on tärkeä osa sen ulkopolitiikkaa – ja vienyt enemmän aseita useampiin maihin kuin koskaan aiemmin”, sanoi SIPRI:n asesiirto-ohjelman johtaja Mathew George. ”Tämä tapahtuu aikana, jolloin nousevat suurvallat haastavat Yhdysvaltojen taloudellisen ja geopoliittisen ylivallan.
Ranskan asevienti kasvoi 47 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä, ja se oli ensimmäistä kertaa toiseksi suurin aseviejä, heti Venäjän edellä. Suurin osa Ranskan aseviennistä (42 prosenttia) suuntautui Aasian ja Oseanian valtioihin ja toiset 34 prosenttia Lähi-idän valtioihin. Suurin yksittäinen Ranskan aseviennin vastaanottaja oli Intia, jonka osuus oli lähes 30 prosenttia. Ranskan aseviennin kasvu johtui suurelta osin taistelulentokoneiden toimituksista Intiaan, Qatariin ja Egyptiin.
”Ranska käyttää vahvaa maailmanlaajuista kysyntää hyväkseen vauhdittaakseen aseteollisuuttaan viennin avulla”, totesi SIPRI:n tutkija Katarina Djokic. ”Ranska on onnistunut erityisen hyvin myymään taistelulentokoneitaan Euroopan ulkopuolelle.
Venäjän asevienti laski 53 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä. Lasku on ollut nopeaa viiden viime vuoden aikana, ja kun Venäjä vei merkittäviä aseita 31 valtioon vuonna 2019, se vei vain 12 valtioon vuonna 2023. Aasian ja Oseanian valtiot saivat 68 prosenttia Venäjän koko aseviennistä vuosina 2019-23. Intian osuus oli 34 prosenttia ja Kiinan 21 prosenttia.
Kun tarkastellaan muita 10 suurinta aseviejää Yhdysvaltojen, Ranskan ja Venäjän jälkeen, kahdessa niistä vienti kasvoi: Italiassa (+86 prosenttia) ja Etelä-Koreassa (+12 prosenttia), kun taas viidessä vienti väheni: Kiina (-5,3 prosenttia), Saksa (-14 prosenttia), Britannia (-14 prosenttia), Espanja (-3,3 prosenttia) ja Israel (-25 prosenttia).
Aseiden tuonti Eurooppaan lisääntyy jyrkästi
Euroopan valtioiden asetuonti oli 94 prosenttia suurempi vuosina 2019-23 kuin vuosina 2014-18. Ukraina nousi Euroopan suurimmaksi aseiden tuojaksi vuosina 2019-23 ja neljänneksi suurimmaksi maailmassa sen jälkeen, kun ainakin 30 valtiota toimitti merkittäviä aseita sotilaallisena apuna Ukrainalle helmikuusta 2022 alkaen.
Yhdysvaltojen toimittama 55 prosenttia Euroopan valtioiden asetuonnista vuosina 2019-23 oli huomattava lisäys verrattuna 35 prosenttiin vuosina 2014-18. Seuraavaksi suurimmat tavarantoimittajat alueelle olivat Saksa, jonka osuus tuonnista oli 6,4 prosenttia, ja Ranska, jonka osuus tuonnista oli 4,6 prosenttia.
”Koska monia arvokkaita aseita on tilattu – muun muassa lähes 800 taistelulentokonetta ja taisteluhelikopteria – Euroopan asetuonti pysyy todennäköisesti korkealla tasolla”, sanoi SIPRI:n asesiirto-ohjelman vanhempi tutkija Pieter Wezeman. ”Kahden viime vuoden aikana olemme myös nähneet Euroopassa paljon suurempaa ilmapuolustusjärjestelmien kysyntää, jota on vauhdittanut Venäjän ohjuskampanja Ukrainaa vastaan.
Suurin osa asesiirroista suuntautuu Aasiaan, Intia on maailman suurin aseiden tuoja
Noin 37 prosenttia tärkeimpien aseiden siirroista vuosina 2019-23 suuntautui Aasian ja Oseanian valtioihin, mikä on suurin osuus kaikista alueista, mutta hieman vähemmän kuin 41 prosenttia vuosina 2014-18. Huolimatta alueen asetuonnin yleisestä 12 prosentin laskusta, useiden valtioiden tuonti lisääntyi selvästi.
Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen Yhdysvallat oli suurin asetoimittaja Aasiaan ja Oseaniaan. Yhdysvaltojen osuus alueen valtioiden asetuonnista oli 34 prosenttia, kun taas Venäjän osuus oli 19 prosenttia ja Kiinan 13 prosenttia.
Intia oli maailman suurin aseiden tuoja. Sen asetuonti kasvoi 4,7 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä. Vaikka Venäjä oli edelleen Intian tärkein asetoimittaja (36 prosenttia sen asetuonnista), tämä oli ensimmäinen viisivuotiskausi sitten vuosien 1960-64, jolloin toimitukset Venäjältä (tai Neuvostoliitosta ennen vuotta 1991) muodostivat alle puolet Intian asetuonnista. Myös Pakistan lisäsi merkittävästi asetuontiaan (+43 prosenttia). Pakistan oli viidenneksi suurin aseiden tuoja vuosina 2019-23, ja Kiinasta tuli entistä hallitsevampi sen päätoimittaja, joka toimitti 82 prosenttia sen asetuonnista.
Kiinan kahden itäaasialaisen naapurin asetuonti kasvoi, Japanin 155 prosenttia ja Etelä-Korean 6,5 prosenttia. Kiinan oma asetuonti väheni 44 prosenttia, mikä johtui pääasiassa siitä, että tuontiaseet – joista suurin osa tuli Venäjältä – korvattiin paikallisesti tuotetuilla järjestelmillä.
”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Japanin ja muiden Yhdysvaltojen liittolaisten ja kumppaneiden Aasiassa ja Oseaniassa jatkuva korkea asetuonti johtuisi suurelta osin yhdestä keskeisestä tekijästä: huoli Kiinan tavoitteista”, sanoi Siemon Wezeman, SIPRI:n asesiirto-ohjelman vanhempi tutkija. ”Yhdysvallat, joka jakaa niiden käsityksen Kiinan uhasta, on kasvava asetoimittaja alueelle.
Lähi-itä tuo suuria määriä aseita pääasiassa Yhdysvalloista ja Euroopasta
Kolmekymmentä prosenttia kansainvälisistä asesiirroista suuntautui Lähi-itään vuosina 2019-23. Kolme Lähi-idän valtiota oli kymmenen suurimman tuojamaan joukossa vuosina 2019-23: Saudi-Arabia, Qatar ja Egypti.
Saudi-Arabia oli maailman toiseksi suurin aseiden tuoja vuosina 2019-23. Se sai 8,4 prosenttia koko maailman asetuonnista kyseisellä ajanjaksolla. Saudi-Arabian asetuonti laski 28 prosenttia vuosina 2019-23, mutta tämä tapahtui vuosien 2014-18 ennätystasolta. Qatar kasvatti asetuontinsa lähes nelinkertaiseksi (+396 prosenttia) vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä, mikä tekee siitä maailman kolmanneksi suurimman asetuojan vuosina 2019-23.
Suurin osa Lähi-idän valtioiden asetuonnista tuli Yhdysvalloista (52 prosenttia), jonka jälkeen tulevat Ranska (12 prosenttia), Italia (10 prosenttia) ja Saksa (7,1 prosenttia).
Vaikka aseiden tuonti Lähi-itään on yleisesti ottaen vähentynyt, se on edelleen suurta joissakin valtioissa, mikä johtuu suurelta osin alueellisista konflikteista ja jännitteistä, sanoi SIPRI:n tutkija Zain Hussain. ”Viimeisten 10 vuoden aikana tuotuja merkittäviä aseita on käytetty laajalti alueen konflikteissa, kuten Gazassa, Libanonissa ja Jemenissä. Jotkin Persianlahden alueen valtiot ovat tuoneet suuria määriä aseita käytettäväksi Jemenin huthi-kapinallisia vastaan ja Iranin vaikutusvallan torjumiseksi.
Muita merkittäviä tapahtumia:
- Afrikan valtioiden tärkeimpien aseiden tuonti väheni 52 prosenttia vuosien 2014-18 ja 2019-23 välillä. Tämä johtui pääasiassa kahden pohjoisafrikkalaisen tuojan suurista vähennyksistä: Algeria (-77 prosenttia) ja Marokko (-46 prosenttia).
- Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioiden asetuonti väheni 9,0 prosenttia. Kiina, jonka osuus Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuneista toimituksista oli 19 prosenttia, ohitti Venäjän alueen tärkeimpänä aseiden toimittajana.
- Egypti oli maailman seitsemänneksi suurin aseiden tuoja vuosina 2019-23. Sen tuontiin kuului yli 20 taistelulentokonetta ja yhteensä 10 suurta sotalaivaa, joiden tarkoituksena on lisätä sen sotilaallista vaikutusvaltaa.
- Australia oli maailman kahdeksanneksi suurin asetuoja. Sen asetuonti väheni 21 prosenttia. Vuonna 2023 se kuitenkin sopi Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa vähintään kuuden ydinkäyttöisen sukellusveneen tuonnista.
- Yhdysvaltojen osuus Israelin asetuonnista oli 69 prosenttia ja Saksan 30 prosenttia.
- Taistelulentokoneet ovat tärkein pitkän kantaman iskuase, mutta kiinnostus pitkän kantaman ohjuksia kohtaan on lisääntymässä. Vuosina 2019-23 kuusi valtiota tilasi tai ennakkoon valitsi yli 1000 kilometrin kantaman omaavia ohjuksia, kaikki Yhdysvalloista.
- Amerikan valtioiden asetuonti väheni 7,2 prosenttia. Yhdysvallat oli alueen suurin tuoja, ja sen jälkeen tulivat Brasilia ja Kanada.
Tutustu interaktiiviseen Euroopan aseiden tuonti-karttaan klikkaamalla tästä.
Lähde: www.sipri.org
Ukrainan sota on näyttänyt asiakkaille ettei venäläisten tuotteet ole hyvä valinta. Ja sanoisin ettei venäjällä ole nyt oikein varaakaan myydä kalustoaan koska tuotantolinjat on varattu omalle kulutukselle joka on suuri. Vaikka määrät olisivat isoja, ei tekninen laatu pärjää länsimaisille josta seuraa väistämätön asia. Jos verrataan T – 90 M hyökkäysvaunua ja länsimaiden vastaavia, on venäläisten rakenne aina sama alustan osalta. Ne on järjestään T – 72 variaatioita. Akilleen kantapää, automaattinen tykin latausjärjestelmä jossa ammuskasetti on vaunun lattialla, ei anna mitään anteeksi. Läpäisevä osuma sytyttää ammusten ruudit, samoin hydrauliikkanesteet ja polttoaineet joista osa on myöskin vaunun sisätiloissa rungon sivuilla. Varsin pienen ajan sisällä tapahtuu iso katastrofi josta ei selviä kukaan hengissä. Sopii miettiä millainen paukku se on kun esimerkiksi yli kaksi tonnia painava torni lentää ylöspäin kymmeniä metrejä. Tämä tapahtuu niin usein että siitä on tullut jo eräänlainen ” tavaramerkki.” Mikään vaunu ei ole tuhoutumaton, mutta länsimaiset vaunut ovat miehistön kannalta parempi vaihtoehto.
Luotto venäläisiin aseisiin on Ukrainan sodan myötä heikentynyt. On hävittäjätilauksiakin peruttu. Venäjä varmaan ostaa pitkälti itse oman asetuotantonsa, kun on tuo kulutus noussut jyrkästi.