Euroopan parlamentti hyväksyi niukasti Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan laajan uudistuksen.
Muutosta edelsi epävarmuus, joka johtui oikeiston ja vasemmiston kasvavasta erimielisyydestä, joka ei kuitenkaan onnistunut horjuttamaan keskiviikkona iltapäivällä pidettyä merkittävää äänestystä.
”Olemme kuunnelleet, toimineet ja ratkaisseet yhden Euroopan kansalaisten suurimmista huolenaiheista”, sanoi parlamentin puhemies Roberta Metsola.
”Tämä on historiallinen päivä”, hän totesi.
Niin sanottu uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus, joka koostuu viidestä erillisestä mutta toisiinsa kietoutuneesta säädöksestä, tarvitsee enää jäsenvaltioiden lopullisen hyväksynnän, jonka odotetaan tapahtuvan kuun lopussa.
Uudessa sopimuksessa kaavaillaan yhteisiä ja ennustettavia sääntöjä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja uudelleensijoittamisen hallitsemiseksi. Kyseessä on poliittisesti räjähdysherkkä kysymys, joka on ollut toistuva jännitteiden lähde vuosien 2015-2016 muuttoliikekriisin jälkeen, mikä on tehnyt tyhjäksi jatkuvat yritykset päästä yhteisymmärrykseen Euroopan tasolla.
Syyskuussa 2020 ensimmäisen kerran esitellyn uudistuksen tavoitteena on kääntää uusi sivu tässä ”yksin pärjäämisen aikakaudessa” kokoamalla yhteen kaikki muuttoliikkeen hallintaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien turvapaikanhakijoiden tunnistaminen, nopeutetut rajamenettelyt ja pakolaisten uudelleensijoittaminen. Tärkein uutuus on ”pakollisen solidaarisuuden” järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki maat, niiden koosta ja sijainnista riippumatta, osallistuvat Etelä-Eurooppaan kohdistuvan paineen lieventämiseen.
Euroopan komission kunnianhimoinen ehdotus käsitti satoja sivuja ja sisälsi lukemattomia monimutkaisia kysymyksiä, kuten perusoikeudet, ilman huoltajaa olevat alaikäiset, tietosuoja, rahoitusosuudet, säilöönottoajat ja kansallinen turvallisuus, mikä hidasti lainsäädäntöprosessia.
Parlamentti ja jäsenvaltiot käyttivät neuvostossa vuosia uuden sopimuksen käsittelyyn ja muuttamiseen, mikä syvensi jo ennestään monimutkaisen lainsäädännön monimutkaisuutta. Keskustelut olivat erityisen raskaita neuvostossa, jossa maat edustivat vastakkaisia näkemyksiä maantieteellisesti, taloudellisesti ja ideologisesti.
Euroopan parlamentin jäsenet ottivat ohjat käsiinsä ja yhtenäistivät kantansa odottaessaan malttamattomina, että neuvosto seuraisi heitä. Kahden toimielimen väliset kovatasoiset neuvottelut kestivät useita kierroksia ja päättyivät auringon noustessa 20. joulukuuta.
Parlamentti hyväksyi kompromissin keskiviikkona, vaikkakin pienemmällä marginaalilla kuin alun perin odotettiin, koska erimielisyyttä oli syntynyt. Viisi lakia saivat keskimäärin 300 ääntä puolesta ja 270 vastaan.
Äänestykset viivästyivät hieman muutamalla minuutilla, kun mielenosoittajat heittelivät paperilennokeilla istunnossa olleiden europarlamentaarikkojen päälle ja huutelivat ”Tämä sopimus tappaa, äänestäkää EI!”.
Tuloksen ansiosta valtavirtapuolueet voivat huokaista helpotuksesta, sillä ne haluavat kampanjoidessaan kesäkuun EU-parlamenttivaaleja varten mainostaa uudistusta. He uskovat, että se voi osoittaa kansalaisille, että ”EU toimii”. Mutta vastaako se korkeisiin odotuksiin, siihen vastaaminen vie aikaa: lakien voimaantulo kestää noin kaksi vuotta.
Metsola lupasi, että uusi sopimus on ”oikeudenmukainen” kansainvälistä suojelua saavia kohtaan, ”tiukka” niitä kohtaan, jotka eivät ole siihen oikeutettuja, ja ”vahva” salakuljettajia vastaan. Hän lisäsi kuitenkin, ettei se ”ratkaise kaikkia ongelmia maagisesti yhdessä yössä”.
”Meidän on varmistettava, että se, mistä on sovittu, pannaan täysimääräisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissamme, ja että täytäntöönpano kulkee käsi kädessä yhteisen ihmisyytemme kunnioittamisen kanssa”, Metsola sanoi.
Hänen rinnallaan puhunut Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että uudistuksella olisi ”todellista merkitystä kaikille eurooppalaisille”, koska sillä parannettaisiin rajaturvallisuutta, nopeutettaisiin turvapaikkamenettelyjä ja puututtaisiin väärinkäytöksiin.
”Olen ylpeä voidessani sanoa, että olemme tehneet eurooppalaisen ratkaisun. Mutta työmme ei ole vielä valmis”, von der Leyen sanoi toimittajille. ”Saman päättäväisyyden ja yhtenäisyyden, joka on johtanut meidät tähän päivään, on ohjattava meitä tekemään sopimuksesta todellinen menestys Euroopassa.”
Kiistanalainen uudistus
Uuden sopimuksen ytimessä on maahanmuuttoon liittyvien sisäisten näkökohtien kokonaisvaltainen uudistaminen eli kaikki se, mitä tapahtuu, kun turvapaikanhakija saapuu EU:n alueelle. Ulkoista ulottuvuutta sen sijaan käsitellään räätälöidyillä sopimuksilla naapurimaiden, kuten Tunisian, Mauritanian ja Egyptin, kanssa, jotta laittomat maahantulot voidaan estää.
Viime vuonna EU vastaanotti 1,14 miljoonaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, mikä on seitsemän vuoden ennätys, ja se rekisteröi 380 000 laitonta rajanylitystä, joista puolet tapahtui Välimeren keskisen reitin kautta.
Ratkaisevaa on, että uudistus ei muuta pitkään voimassa ollutta Dublin-periaatetta, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa ensin se maa, johon henkilö saapuu ensimmäisenä.
Uuteen sopimukseen sisältyvät viisi lakia, jotka parlamentin jäsenet hyväksyivät keskiviikkona:
- Seulonta-asetuksessa säädetään maahantuloa edeltävästä menettelystä, jossa turvapaikanhakijan profiili tutkitaan nopeasti ja kerätään perustiedot, kuten kansalaisuus, ikä, sormenjäljet ja kasvokuva. Lisäksi tehdään terveys- ja turvallisuustarkastuksia.
- Muutetulla Eurodac-asetuksella päivitetään Eurodac-tietokantaa, joka on laaja tietokanta, johon tallennetaan seulontaprosessin aikana kerätyt biometriset todisteet. Tietokannassa siirrytään hakemusten laskemisesta hakijoiden laskemiseen ja estetään samaa henkilöä tekemästä useita hakemuksia. Sormenjälkien keräämisen alaikärajaa alennetaan 14 vuodesta 6 vuoteen.
- Muutetussa turvapaikkamenettelyasetuksessa (APR) säädetään kahdesta mahdollisesta vaiheesta hakijoille: perinteisestä turvapaikkamenettelystä, joka on pitkä, ja nopeutetusta rajamenettelystä, jonka on tarkoitus kestää enintään 12 viikkoa. Rajamenettelyä sovelletaan maahanmuuttajiin, jotka muodostavat riskin kansalliselle turvallisuudelle, antavat harhaanjohtavia tietoja tai tulevat maista, joissa turvapaikanhakijoiden tunnustamisaste on alhainen, kuten Marokosta, Pakistanista ja Intiasta. Näiden maahanmuuttajien ei sallita saapua maan alueelle, vaan heidät pidetään sen sijaan rajalla sijaitsevissa tiloissa, mikä luo ”laillisen fiktion maahantulokiellosta”.
- Turvapaikka- ja maahanmuuton hallinnasta annetussa asetuksessa (AMMR) perustetaan ”pakollisen solidaarisuuden” järjestelmä, joka tarjoaa jäsenvaltioille kolme vaihtoehtoa muuttovirtojen hallitsemiseksi: ne voivat siirtää tietyn määrän turvapaikanhakijoita, maksaa 20 000 euroa jokaisesta hakijasta, jonka siirtämisestä ne kieltäytyvät, tai rahoittaa operatiivista tukea. Brysselin tavoitteena on 30 000 uudelleensijoitusta vuodessa, mutta se vakuuttaa, että järjestelmä ei pakota mitään maata ottamaan vastaan pakolaisia, kunhan ne osallistuvat johonkin kahdesta muusta vaihtoehdosta.
- Kriisiasetuksessa säädetään poikkeussäännöistä, jotka otetaan käyttöön, kun pakolaisten äkillinen ja massiivinen saapuminen uhkaa turvapaikkajärjestelmää, kuten vuosien 2015-2016 kriisin aikana, tai ylivoimainen este, kuten COVID-19-pandemia. Näissä tilanteissa kansalliset viranomaiset voivat soveltaa tiukempia toimenpiteitä, kuten pidempiä rekisteröinti- ja säilöönottoajanjaksoja, ja komissiolla on valtuudet pyytää täydentäviä solidaarisuustoimenpiteitä.
Keskustelun alusta lähtien kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuksien puolustajat ja oikeusasiantuntijat ovat arvostelleet uutta sopimusta. He varoittavat, että yhteisten ja ennustettavien sääntöjen voimakas edistäminen voi tapahtua perusoikeuksien kustannuksella.
”Vuosien neuvottelujen jälkeen EU:n toimielimet ovat nyt häpeällisesti allekirjoittamassa sopimusta, jonka ne tietävät johtavan suurempaan inhimilliseen kärsimykseen”, Amnesty International totesi keskiviikon äänestyksen johdosta antamassaan lausunnossa. ”Konfliktia, vainoa tai taloudellista epävarmuutta pakeneville ihmisille nämä uudistukset merkitsevät vähemmän suojelua ja suurempaa riskiä joutua kohtaamaan ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla Euroopassa – mukaan lukien laittomat ja väkivaltaiset käännytykset, mielivaltaiset pidätykset ja syrjivä poliisitoiminta.”
Yksi tärkeimmistä huolenaiheista on ollut nopeutettu rajamenettely: vaikka EU:n virkamiehet väittävät, että tämä lyhyempi menettely asettaa hakijoille selkeät määräajat ja vähentää viranomaisten hallinnollista ruuhkaa, humanitaariset järjestöt kiistävät, että se estää turvapaikanhakijoita saamasta oikeudenmukaista ja kattavaa arviointia ja lisää karkotuksen todennäköisyyttä.
Karkottaminen ei kuitenkaan ole suinkaan yksinkertaista, sillä se riippuu muiden maiden hyvästä tahdosta ottaa takaisin maahanmuuttajat, joiden hakemus on hylätty. Vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä 105 00:sta EU:n ulkopuolisesta kansalaisesta, jotka määrättiin poistumaan, vain 28 900 palautettiin.
Lähde: Euronews
””Olemme kuunnelleet, toimineet ja ratkaisseet yhden Euroopan kansalaisten suurimmista huolenaiheista”, sanoi parlamentin puhemies Roberta Metsola.”
EI, vaan te olette tehneet kaikkenne lisätäksenne niitä huolenaiheita.
Tuo piti survoa läpi nyt ennen kuin seuraava parlamentti valitaan.
Se on lopun alkua sekä Suomen taloudelle että suomalaiselle Suomelle.
Tervetuloa perähikiälle jossa on burkhapakko ja ainoa vientivaltti on aseet.
Näitä valheellisia turvapaikanhakijoita ei tule ottaa vastaan lainkaan. Jos on oikeasti turvapaikan tarve, pitää anoa sitä lähetystössä. Näitä hakijoita olisi nykyisestä lampsijamäärästä vain alle yksi prosentti. Jos tulee omin neuvoin laittomasti maahan, ei muuta kuin välittömään palautukseen. Palautukset kuntoon, eikä hyväksytä sellaista, että joku maa ei ota vastaan omia kansalaisiaan, jos niitä palautetaan pakolla. Niillä on velvollisuus ottaa omat kansalaisensa vastaan kaikissa tilanteissa.
Yksinkertaista, mutta kun ei ole haluja lopettaa pummivirtausta Eurooppaan.
Alkaa pian solidaarisuus ja myötätunto olemaan koitoksella, kun maahan työntyy puoliväkisin kaikenlaista sakkia pilvin pimein.
Kiwerren kaarrellen meennään, mutta tuo on se sama tuhon takaaja minkä persut allekirjoitti ja muuten, arrikasta lähti eilen liikkeelle semmoiset 70 laivalastia ”työväkeä” euroopan suuntaan. Meno vain kovenee, kohta niitä tulee eurooppaa kohti miljoonia. Mutta senhän pitäsi ilostuttaa antifa-amnestyä. Vai eikö nuo ole selvillä koko laista.