Eurooppa Kulttuuri Maahanmuutto

Tutkimus: 50 vuoden kuluttua kaikki ruotsalaiset puhuvat ”blattesvenskaa”

Rinkebyn gettoalueella Ruotsin poliisi pitää yhteyttä maahanmuuttajajengeihin. Kuvakaappaus: YouTube.

Ruotsalaiset sopeuttavat yhä enemmän puhetapaansa nykyiseen lähiöruotsiin eli ”blattesvenskaan”, sanoo kielitieteilijä Nathan Young SVT:n Kulturnyheterna -ohjelmassa.

Nathan Young on havainnut suuntauksen, jossa lähiöruotsin ”staccato-rytmi” vaikuttaa normaaliin ruotsin kieleen vähentämällä korostettujen ja korostamattomien tavujen välistä eroa.

Normaalin ruotsin laululliseen kielimelodiaan, joka syntyy suurista rytmisistä kontrasteista, vaikuttaa tämä ja siitä tulee enemmän ”kuoppainen” niin sanottu ”blattevenska” (”lakuruotsi”).

”Lähiöruotsissa, erityisesti nykyaikaisimmassa lajikkeessa, on huomattavan vähän rytmistä kontrastia ja se erottuu, koska odotettu melodinen dynamiikka puuttuu”, Nathan Young kertoi SVT:lle.

Hänellä on oma ennuste ruotsin kielen kehityksestä – tai pikemminkin degeneraatiosta.

”50 vuoden kuluttua ruotsin kielen melodinen ja rytminen kontrasti on paljon, paljon vähäisempi ja se muistuttaa paljon enemmän nykyistä lähiöruotsia”, Nathan Young sanoo.

Kyseinen vasemmistolainen akateemikko ei kuitenkaan ymmärrä, miksi kukaan pitäisi tätä ongelmallisena.

”Onko kultaketju uhka kravatille tai Stone Island uhka Acnelle? Koulutetut ihmiset eivät pidä proletaarisista tavoista. Se [ajattelu] on tunkkaisen vanhanaikaista”, hän sanoi SVT:lle.

Nathan Young, joka opiskelee parhaillaan ”blattesvenskaa” 80- ja 90-luvulla syntyneiden ihmisten parissa YouTubessa, huomauttaa, että ”niin sanottua matalan statuksen sosiaalista murretta puhuvien on vaikeampi saada korkean statuksen työpaikkoja. Siksi ääntämistä pitäisi opettaa jo peruskoulussa, jotta ”blattesvenskaa” puhuvista tulisi kaksikielisiä ja jotta he hallitsisivat myös normaalin ruotsin peruskielen”.

”Jos on matalan statuksen sosiaalinen murre, kuten lähiöruotsi, olisi erittäin hyödyllistä hallita sen rinnalla peruskieltä. Näin oppilaille annetaan enemmän mahdollisuuksia”, hän sanoo.

Lähde: Fria Tider

3 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Toni Lajos

Maamme koulut kaipaavat lisää opiskeltavia kieliä, lakuruotsi tuntuu sopivalta, joskin taivutamme sen muotoon lakusuomi, ongelmia tulee sanasta laku, joka viittaa tiettyyn ihmisryhmään. Koulut ovat kaaoksen ja sekasorron tilassa, kuten koko yhteiskunta.

Marko Kristian

Kaikki sukulaiset muuttibat Göteborin angerediin.
Saivat sieltä hyvää liksaa Volvolta.
Kaikilla oli mahtavaa, kunnes Ruotsi alkoi tuhota itseään..

John Quiman

70-luvulla Tukholma oli hyvin ruotsalainen. 80-luvulla kokolailla ruotsalainen. Siihen aikaan Malmö oli vielä täysin ruotsalainen ja hyvin kaunis, idyllinen pikkukaupunki. 90-luvulla Tukholma oli aika ruotsalainen, 2000-luvulla melko ruotsalainen. Itse nähty kehitys.

Nykyisin ei ole enää kovin ruotsalainen. Tulevaisuudessa ruotsalaisuus on jotain mistä miehittäjät puhuvat menneisyyden erikoisuutena. Jossain voi olla turisteille museoituja ruotsalaiskyliä.

Viimeksi muokattu 26 päivää sitten by John Quiman